Kuinka OmaSp:n omistajat suojasivat hallituksen ja nostivat ennätysosingot kriisin kynnyksellä
Kaikki artikkelissa mainitut tilinpäätösasiakirjat ovat vapaasti ladattavissa tämän artikkelin lopussa PDF-muodossa.
Johdanto: "saunasopimus"
Toukokuun 23. päivänä 2024 tapahtui jotain poikkeuksellista: Oma Säästöpankki Oyj:n viisi suurinta omistajasäätiötä allekirjoittivat yhdessä noin 10 miljoonan euron suojasitoumuksen pankin hallituksen jäsenille. Sitoumuksen tarkoitukseksi ilmoitettiin "johdon vastuuvakuutuksen laajentaminen ja hallituksen jäsenten sitouttaminen".
Tasan 27 päivää myöhemmin, 19. kesäkuuta 2024, Oma Säästöpankki erotti toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin. Pankki julkisti samalla sisäisen selvityksen tulokset, jotka paljastivat vakavia ongelmia luotonannossa. Joulukuussa 2025 kolmea hallituksen jäsentä, mukaan lukien pitkäaikainen varapuheenjohtaja Jyrki Mäkynen, vastaan nostettiin syytteet sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.
Ennen tätä kaikkea, keväällä 2024, sama hallitus oli päättänyt maksaa osakkeenomistajille ennätysosingon. Viisi suurinta omistajasäätiötä saivat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna summa oli ollut noin 9 miljoonaa euroa.
Tämä artikkeli perustuu viiden säätiön julkisiin tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin vuosilta 2020 - 2024. Dokumentit paljastavat systemaattisen ja koordinoidun toiminnan, jossa samat henkilöt valitsevat pankin hallituksen, päättävät osingoista, nostavat ne itselleen ja lopulta sitoutuvat suojaamaan hallitusta taloudellisesti oikeustoimien tai vahingonkorvausvaatimusten varalta.
Oma Säästöpankki Oyj on jo riittauttanut Pasi Sydänlammin erokorvauksen, 2 m€, joten on hyvä kysyä, että maksavatko säätiöt nyt sitoumuksen mukaisesti kustannukset myös Sydänlammille?
1. Suojasitoumus: Laskentakaavan paljastuminen
Mitä tilinpäätökset kertovat
Kolmen säätiön vuoden 2024 tilinpäätöksissä suojasitoumus on raportoitu taseen ulkopuolisena vastuuna. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön tilinpäätöksessä todetaan:
"Oma Säästöpankki Oyj:n hallituksen jäsenille viiden suurimman omistajasäätiön antama sitoumus, jonka tarkoituksena on laajentaa johdon vastuuvakuutusta ja sitouttaa hallituksen jäseniä. Sitoumus ei ole yhteisvastuullinen ja tässä esitetty summa on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö sr:n vastuun enimmäismäärä."
Dokumentoidut sitoumukset ovat seuraavat:
| Säätiö | Omistusosuus | Suojasitoumus | Lähde |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | 25,77 % | 4 318 788,72 € | Tilinpäätös 2024 |
| Töysän Säästöpankkisäätiö | 8,82 % | 1 477 561,60 € | Tilinpäätös 2024 |
| Kuortaneen Säästöpankkisäätiö | 5,78 % | 969 099,18 € | Tilinpäätös 2024 |
| Dokumentoitu yhteensä | 40,37 % | 6 765 449,50 € |
Kaava paljastuu
Kun suojasitoumuksen summa jaetaan kunkin säätiön omistusosuudella, saadaan lähes identtinen kerroin:
| Säätiö | Laskelma | Kerroin |
|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 4 318 788,72 € ÷ 25,77 % | 167 580 €/prosenttiyksikkö |
| Töysä | 1 477 561,60 € ÷ 8,82 % | 167 524 €/prosenttiyksikkö |
| Kuortane | 969 099,18 € ÷ 5,78 % | 167 663 €/prosenttiyksikkö |
Suojasitoumus on siis jaettu täsmällisesti omistusosuuksien suhteessa. Tämä osoittaa, että kyseessä on koordinoitu päätös, jossa kaikki viisi säätiötä ovat sopineet yhteisestä kokonaisvastuusta ja jakaneet sen pro rata -periaatteella.
Arviot puuttuvista säätiöistä
Kahden säätiön osalta suojasitoumusta ei ole dokumentoitu saatavilla olevissa tilinpäätöksissä. Kaavan perusteella voidaan kuitenkin laskea arviot:
| Säätiö | Omistusosuus | Arvioitu sitoumus | Tilanne |
|---|---|---|---|
| Parkanon Säästöpankkisäätiö | 9,91 % | noin 1 660 700 € | Ei mainintaa tilinpäätöksessä 2024 |
| Liedon Säästöpankkisäätiö | 9,39 % | noin 1 573 600 € | Vuoden 2024 tilinpäätös ei saatavilla vielä |
Merkittävä ristiriita
Parkanon Säästöpankkisäätiön tilinpäätöksessä 2024 ei mainita suojasitoumusta lainkaan, vaikka Etelä-Karjalan tilinpäätöksessä puhutaan nimenomaan "viiden suurimman omistajasäätiön antamasta sitoumuksesta". Parkano on toiseksi suurin omistaja. Miksi sitoumus puuttuu heidän dokumenteistaan? Piilottelua?
Kokonaisvastuu
| Säätiö | Omistusosuus | Sitoumus | Status |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | 25,77 % | 4 318 789 € | Dokumentoitu |
| Parkanon Säästöpankkisäätiö | 9,91 % | noin 1 660 700 € | Arvio |
| Liedon Säästöpankkisäätiö | 9,39 % | noin 1 573 600 € | Arvio |
| Töysän Säästöpankkisäätiö | 8,82 % | 1 477 562 € | Dokumentoitu |
| Kuortaneen Säästöpankkisäätiö | 5,78 % | 969 099 € | Dokumentoitu |
| Yhteensä | 59,67 % | noin 10 000 000 € |
Viisi säätiötä, jotka hallitsevat lähes 60 prosenttia pankin omistuksesta, sitoutuivat siis suojaamaan hallitusta yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Sitoumus on voimassa kolme vuotta, 23.5.2024 alkaen 23.5.2027 asti.
2. Ennätysosingot kriisin keskellä
Dramaattinen kasvu
Samana keväänä 2024, kun suojasitoumus allekirjoitettiin, OmaSp:n hallitus päätti maksaa osakkeenomistajille poikkeuksellisen suuren osingon. Viiden suurimman säätiön osinkotuotot kehittyivät seuraavasti:
| Säätiö | 2023 | 2024 | Kasvu |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | 3 595 634 € | 8 578 759 € | +138,6 % |
| Parkanon Säästöpankkisäätiö | noin 1 330 000 € | noin 3 337 000 € | +150,9 % |
| Töysän Säästöpankkisäätiö | 1 247 000 € | 2 935 000 € | +135,4 % |
| Kuortaneen Säästöpankkisäätiö | noin 770 000 € | 1 925 000 € | +150,0 % |
| Liedon Säästöpankkisäätiö | noin 2 022 000 € | noin 3 125 000 € | +54,5 % |
| Yhteensä | noin 9 miljoonaa € | noin 20 miljoonaa € | +122 % |
Mitä samaan aikaan tapahtui
Ennätysosingot maksettiin samana vuonna, kun:
- Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi erotettiin 19. kesäkuuta 2024.
- Finanssivalvonta paljasti "perustavanlaatuisia ongelmia" pankin luotonannossa ja asiakkaiden tuntemisessa.
- KRP tutki aktiivisesti pankkia, joka johti syytteiden nostamiseen 2025 joulukuussa
OmaSp:n osakkeen arvo romahti noin 50 prosenttia vuoden 2024 aikana.
Pankki varautui 3 miljoonan euron kuluvarauksella mahdollisiin Finanssivalvonnan sanktioihin.
Kuka päätti osingoista?
Osinkoehdotuksen tekee hallitus, jonka yhtiökokous hyväksyy. OmaSp:n tapauksessa viisi suurinta säätiötä hallitsevat lähes 60 prosenttia äänivallasta. Käytännössä samat tahot, jotka valitsevat hallituksen nimitystoimikunnan kautta, myös hyväksyvät hallituksen esittämät osingot.
Juuri ennen kriisin puhkeamista nämä samat tahot nostivat osingot ennätystasolle ja sitoutuivat suojaamaan hallitusta 10 miljoonalla eurolla. Sattumaako?
3. Nimitystoimikunta: Viisi ihmistä, jotka valitsevat itsensä
Valtarakenne
OmaSp:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi, jäsenmääräksi ja palkkioiksi. Käytännössä se päättää, kuka pankkia johtaa.
Nimitystoimikunnan kokoonpano 1.6.2025:
| Jäsen | Rooli säätiössä | Säätiö | Omistusosuus |
|---|---|---|---|
| Raimo Härmä (puheenjohtaja) | Hallituksen puheenjohtaja | Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | 25,77 % |
| Ari Lamminmäki | Hallituksen puheenjohtaja | Parkanon Säästöpankkisäätiö | 9,91 % |
| Jouni Niuro | Toimitusjohtaja | Liedon Säästöpankkisäätiö | 9,39 % |
| Aino Lamminmäki | Hallituksen puheenjohtaja | Töysän Säästöpankkisäätiö | 8,82 % |
| Simo Haarajärvi | Hallituksen puheenjohtaja | Kuortaneen Säästöpankkisäätiö | 5,78 % |
Nämä viisi henkilöä edustavat yhteensä 59,67 prosenttia pankin omistuksesta.
Kehämäinen valta
Rakenne muodostaa suljetun kehän:
Nämä viisi henkilöä valitsevat pankin hallituksen nimitystoimikunnan kautta. Hallitus päättää osingoista, jotka menevät säätiöille. Samat henkilöt johtavat säätiöitä, jotka saavat osingot. Ja nyt nämä samat henkilöt ovat sitoutuneet suojaamaan hallitusta, jonka he itse valitsivat.
4. Erotettu johtaja jatkaa: Sydänlammin ja Turtio tapaukset
Pasi Sydänlammi ja Töysän Säästöpankkisäätiö
Pasi Sydänlammi johti Oma Säästöpankkia 15 vuotta, syyskuusta 2009 kesäkuuhun 2024. Hänet erotettiin 19.6.2024, kun pankki julkisti sisäisen selvityksen tulokset. Yhtiökokous ei myöntänyt hänelle vastuuvapautta. Pankki riitautti hänen yli 2 miljoonan euron erokorvauksensa välimiesoikeudessa.
Sydänlammi ei poistunut OmaSp:n piiristä.
Töysän Säästöpankkisäätiön tilinpäätöksen 2024 mukaan Sydänlammi toimii edelleen säätiön asiamiehenä. Hän istuu myös säätiön vaalivaliokunnan jäsenenä yhdessä hallituksen puheenjohtaja Aino Lamminmäen kanssa. Lisäksi hän päättää SeAMK-tutkimusrahaston varoista. Rahastoon on sijoitettu miljoona euroa.
Sydänlammi osallistui säätiön jouluruokailuun 17. joulukuuta 2024, puoli vuotta erottamisensa jälkeen, kuvien perusteella hymyssä suin.
Sydänlammi ja FinCap Fund II
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö on sijoittanut FinCap Fund II -kiinteistörahastoon. Sijoituksen arvo oli vuoden 2024 lopussa 116 977 euroa.
Tämä ei ole merkityksetön yksityiskohta. Pasi Sydänlammin ja FinCapin yhteistyöstä on uutisoitu laajasti jo aikaisemmin. FinCap on ollut yksi OmaSp:n keskeisistä kumppaneista kiinteistörahoituksessa. Rahaston taustalla on myös vakavia ongelmia: korkokriisi, yli miljoonan euron lisärahoitustarve kesän 2023 ja kevään 2024 aikana, kassavaje sekä omistajan vaihto heinäkuussa 2025.
Kun erotetun toimitusjohtajan verkostot ulottuvat sekä omistajasäätiöihin että pankin rahoituskumppaneihin, on sokeallekin selvää, että kuinka tiiviisti pankin johto ja omistajat ovat toimineet yhdessä.
Pasi Turtio ja Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
Vielä merkittävämpi tapaus on Pasi Turtio. Hän toimi koko tarkastelujakson 2020 - 2024 ajan kahdessa roolissa samanaikaisesti: OmaSp:n varatoimitusjohtajana ja Kuortaneen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajana.
Turtio edusti siis samanaikaisesti sekä pankin operatiivista johtoa että yhtä sen suurimmista omistajista. Vuonna 2023 hän siirtyi lisäksi säätiön edustajaksi pankin neuvottelukuntaan.
Vuoden 2024 toimintakertomuksessa todetaan: "Eroa pyytäneen säätiön toimitusjohtaja Pasi Turtlon tilalle valittiin uudeksi asiamieheksi Matti Uutela Seinäjoelta."
Turtio pyysi siis itse eroa säätiön toimitusjohtajan tehtävästä juuri samana vuonna, kun kriisi puhkesi. Samana vuonna, kun suojasitoumus allekirjoitettiin. Samana vuonna, kun Sydänlammi erotettiin.
Oletettavasti eropyyntö Turtiolta säätiölle tuli samaan aikaan, kuin mitä Oma Säästöpankille.
Artikkelin lopussa kooste Kuortaneen säästöpankkisäätiön monista muista merkillisyyksistä.
5. KPMG-koulutus 2021: Valmistautuminen ongelmiin?
Seminaari Turussa
Parkanon Säästöpankkisäätiön toimintakertomuksessa 2021 kerrotaan merkittävästä tapahtumasta. Syyskuun 27. päivänä 2021 säätiön hallitus osallistui KPMG:n järjestämään koulutukseen Turussa. Kouluttajana toimi lakimies, senior manager Johanna Fagervik.
Koulutuksen aiheet olivat seuraavat: säätiölaki, säätiön keskeiset periaatteet, hyvä hallintotapa, vahingonkorvausvastuu, lähipiirikysymykset, säätiövalvonta ja yleishyödyllisyys.
Omistajan roolin pohdinta
Koulutuksen jälkeen pidettiin seminaari, jossa hallitus pohti nimenomaan Oma Säästöpankin omistusta. Toimintakertomuksessa todetaan:
"Seminaarissa säätiön hallitus pohti mm. Oma Säästöpankin omistusta. Parkanon Säästöpankkisäätiön omistusosuus Oma Säästöpankista on 10,9 %. Se on toiseksi suurin omistaja pörssinoteeratusta Oma Säästöpankki Oyj:stä. Hallitus pohti, mikä on sen omistajastrategia ja mitä säätiö omistajuudellaan tavoittelee. Toimiiko säätiö vain Oma Säästöpankin osakkeiden passiivisena omistajan vai ottaako säätiö omistajana aktiivisempaa roolia."
Merkitys kokonaisuudessa
Koulutuksessa käsiteltiin siis nimenomaan vahingonkorvausvastuuta ja lähipiirikysymyksiä. Seminaarissa pohdittiin aktiivisen omistajan roolia.
Kolme vuotta myöhemmin nämä samat säätiöt antoivat 10 miljoonan euron suojasitoumuksen hallitukselle.
Oliko KPMG:n koulutus osa laajempaa valmistautumista? Tiesivätkö säätiöt jo vuonna 2021 tulevista ongelmista? Vai oliko kyse vain normaalista hallinnon kehittämisestä?
Emme tiedä, mitä seminaarissa todella päätettiin, mutta aikajana herättää kysymyksiä.
6. Omistuksen arvon romahdus
212 miljoonan euron tappio
Samalla kun säätiöt nostivat ennätysosingot ja sitoutuivat suojaamaan hallitusta, heidän OmaSp-omistuksensa arvo romahti:
| Säätiö | Arvo 31.12.2023 | Arvo 31.12.2024 | Tappio |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | 182 298 629 € | 90 934 845 € | -91 363 784 € |
| Parkanon Säästöpankkisäätiö | 70 800 000 € | 35 000 000 € | -35 800 000 € |
| Liedon Säästöpankkisäätiö | 66 406 041 € | noin 33 125 000 € | -33 281 041 € |
| Töysän Säästöpankkisäätiö | 62 368 750 € | 31 111 000 € | -31 257 750 € |
| Kuortaneen Säästöpankkisäätiö | 40 906 250 € | 20 405 000 € | -20 501 250 € |
| Yhteensä | 422 779 670 € | 210 575 845 € | -212 203 825 € |
Viiden säätiön OmaSp-omistuksen arvo puolittui. He menettivät yhteensä yli 212 miljoonaa euroa.
Osingot vs. tappiot
Samaan aikaan he saivat noin 20 miljoonaa euroa osinkoja eli noin 11 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Jos säätiöiden päättäjät tiesivät tulevasta kriisistä ja osakekurssin romahduksesta, ennätysosingon maksaminen oli keino siirtää rahaa pankista omistajille ennen kuin arvo katosi. Jos he eivät tienneet, päätös oli silti merkittävä: kriisin keskellä rahaa jaettiin ulos sen sijaan, että sitä olisi pidetty vahvistamassa pankin tasetta.
7. Juridinen ja eettinen puoli
Säätiölain näkökulma
Säätiölaki edellyttää, että säätiön varoja käytetään sen tarkoituksen mukaisesti. Säästöpankkisäätiöiden tarkoituksena on tyypillisesti säästäväisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen.
Ovatko miljoonien eurojen vastuusitoumukset pankin hallituksen suojaamiseksi säätiöiden sääntöjen mukaista toimintaa? Edistävätkö ne säästäväisyyttä ja taloudellista hyvinvointia vai pankin johdon henkilökohtaisia etuja?
Kenelle säätiöiden valtuuskunnat ja hallitukset ovat tilivelvollisia tästä päätöksestä?
Osakeyhtiölain näkökulma
Osakeyhtiölain 1 luvun 7 pykälän mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Tämä on yhdenvertaisuusperiaate.
Tässä tapauksessa viisi säätiötä, jotka hallitsevat 59,67 prosenttia omistuksesta, on luonut erityissuhteen hallitukseen. He ovat sitoutuneet suojaamaan hallituksen jäseniä taloudellisesti. Muut omistajat, jotka hallitsevat 40,33 prosenttia omistuksesta, eivät ole tämän järjestelyn osapuolia.
Kun tietyt omistajat antavat hallitukselle erityisiä etuja, jotka eivät ole muiden omistajien saatavilla, syntyy epäsymmetrinen valtasuhde.
Hallituksen riippumattomuus
Pörssiyhtiön hallituksen tulisi toimia kaikkien osakkeenomistajien eduksi: kun hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisesti velkaa tietyille omistajille, riippumattomuus vaarantuu.
Suojasitoumuksen tarkoitukseksi ilmoitettiin "hallituksen jäsenten sitouttaminen", mutta sitouttaminen keneen? Kaikkiin omistajiin vai vain niihin, jotka tarjoavat suojan?
Tämä on erityisen ongelmallista kriisitilanteessa, jossa eri omistajien edut voivat olla ristiriidassa.
Rakenteellinen eturistiriita
Suojasitoumuksen antaneiden säätiöiden johtajat istuvat samanaikaisesti OmaSp:n nimitystoimikunnassa, joka valitsee pankin hallituksen:
| Henkilö | Rooli säätiössä | Rooli OmaSp:ssä |
|---|---|---|
| Raimo Härmä | Etelä-Karjalan säätiön puheenjohtaja | Nimitystoimikunnan puheenjohtaja |
| Ari Lamminmäki | Parkanon säätiön puheenjohtaja | Nimitystoimikunnan jäsen |
| Aino Lamminmäki | Töysän säätiön puheenjohtaja | Nimitystoimikunnan jäsen |
| Simo Haarajärvi | Kuortaneen säätiön puheenjohtaja | Nimitystoimikunnan jäsen |
| Jouni Niuro | Liedon säätiön toimitusjohtaja | Nimitystoimikunnan jäsen |
Samat henkilöt siis valitsevat pankin hallituksen, päättävät suojasitoumuksen antamisesta ja hyötyvät sitoumuksesta välillisesti, koska hallituksen jatkuvuus turvaa heidän oman valta-asemansa.
8. Avoimet kysymykset
Tämä artikkeli perustuu julkisiin tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin sekä uutislähteisiin. Dokumentit herättävät lukuisia kysymyksiä, joihin vastauksia tulisi etsiä:
Suojasitoumuksesta:
- Kuka teki päätöksen sitoumuksen ajoituksesta? Tiesivätkö päättäjät 23.5.2024, että toimitusjohtaja erotetaan 27 päivän kuluttua?
- Miksi Parkanon Säästöpankkisäätiön tilinpäätöksestä puuttuu maininta sitoumuksesta, vaikka Etelä-Karjalan dokumentissa puhutaan "viiden suurimman" sitoumuksesta?
- Ketkä ovat suojasitoumuksen edunsaajia? Nykyiset hallituksen jäsenet vai myös entiset, kuten sisäpiirisyytteissä mainitut henkilöt?
- Mitä tapahtuu, jos sitoumus realisoituu? Kuka päättää korvausten maksamisesta?
Valvonnasta:
- Onko suojasitoumus ilmoitettu Finanssivalvonnalle osana pankin hallinnon järjestelyjä?
- Onko Patentti- ja rekisterihallituksen säätiövalvonta arvioinut näiden sitoumusten lainmukaisuutta?
Henkilöistä:
- Miksi Pasi Sydänlammi saa jatkaa Töysän säätiön asiamiehenä ja vaalivaliokunnan jäsenenä erottamisensa jälkeen? Kuka teki tämän päätöksen?
- Suositteliko Turtio FinCap Fund II sijoitusta sekä kiinteistön ostamista pankilta?
Laajemmin:
- Mistä KPMG:n koulutuksessa todella päätettiin syyskuussa 2021?
- Tiesivätkö säätiöt pankin ongelmista ennen kuin ne tulivat julki?
- Onko koko suomalainen säästöpankkisektori rakenteellisesti altis vastaavanlaisille ongelmille?
Lopuksi
Tämä artikkeli paljastaa systemaattisen korrup... siis koordinoidun toiminnan Oma Säästöpankin viiden suurimman omistajasäätiön välillä.
Suojasitoumus annettiin tasan 27 päivää ennen toimitusjohtajan erottamista. Säätiöt tiesivät jotain, ja se jokin sai heidät sitoutumaan 10 miljoonan euron vastuuseen.
Ennätysosingot maksettiin samana keväänä, samana vuonna kun kriisi puhkesi, osake romahti ja hallituksen jäseniä syytettiin. Rahaa siirrettiin pankista omistajille ennätystahtia.
Nimitystoimikunta muodostaa suljetun piirin, jossa samat viisi henkilöä valitsevat hallituksen, johtavat omistajasäätiöitä ja päättävät suojasitoumuksesta. Yksi heistä johtaa pankin suurinta omistajaa ja toimii samalla nimitystoimikunnan puheenjohtajana.
Erotettu toimitusjohtaja jatkaa yhden omistajasäätiön asiamiehenä ja osallistuu sen päätöksentekoon. Toinen pankin johtaja toimi vuosia samanaikaisesti sekä pankin varatoimitusjohtajana että omistajasäätiön toimitusjohtajana, kunnes pyysi itse eroa kriisin vuonna.
KPMG-koulutus vuonna 2021 käsitteli vahingonkorvausvastuuta ja omistajan aktiivista roolia. Kolme vuotta myöhemmin säätiöt toteuttivat juuri tämän: he ottivat aktiivisen roolin ja sitoutuivat kantamaan vastuun.
Yksi asia on selvä: kun samat henkilöt valitsevat hallituksen, päättävät osingoista, nostavat ne itselleen ja sitoutuvat suojaamaan hallitusta taloudellisesti, kyse ei ole enää normaalista pörssiyhtiön hallinnosta.
Kyse on vallasta, joka valitsee itse itsensä ja suojaa itse itsensä.
18.12.2025
Kohokohdat, Lähteet ja dokumentit
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön erikoisuudet ja ladattavat asiakirjat
Kuningas ja hänen linnansa: Raimo Härmä on koko järjestelmän keskushahmo. Hän toimii samanaikaisesti Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtajana ja OmaSp:n nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Hän siis johtaa pankin suurinta omistajaa (25,77 prosenttia) ja samalla valitsee pankin hallituksen. Kun suojasitoumus allekirjoitettiin, Härmä käytännössä päätti suojata hallituksen, jonka hän itse oli käytännössä valinnut. Säätiön osuus sitoumuksesta on 4,32 miljoonaa euroa, ylivoimaisesti suurin kaikista viidestä.
Osingot lähes kolminkertaistuivat: Vuonna 2023 säätiö sai OmaSp:ltä osinkoja 3,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 summa oli 8,6 miljoonaa euroa. Kasvua 139 prosenttia. Samana vuonna säätiön OmaSp-omistuksen arvo romahti 182 miljoonasta 91 miljoonaan euroon. Toisin sanoen: säätiö menetti 91 miljoonaa euroa omistuksen arvossa, mutta ehti nostaa ennätysosingot ennen romahdusta.
Tilintarkastaja vaihtui kesken kriisin: Vuosina 2022 ja 2023 tilintarkastajana toimi Heikki Tuomi KPMG:ltä. Vuonna 2024, keskellä pankkikriisiä, tilintarkastaja vaihtui Sanna Miettiseen. Molemmat ovat KPMG:ltä, mutta vaihdoksen ajoitus herättää kysymyksiä. Oliko kyse normaalista rotaatiosta vai haluttiinko tuoreet silmät tilanteeseen, jossa edellinen tarkastaja oli nähnyt liikaa?
LUT-yliopisto kiitollisuudenvelassa: Kolmen vuoden aikana Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT sai säätiöltä yhteensä noin 1,43 miljoonaa euroa eri hankkeisiin. Vuonna 2023 säätiö rahoitti puolen miljoonan euron professuurin "Uusiutuvan sähköntuotannon systeemitekniikka". Muita suuria saajia olivat Saimaan vesiensuojeluyhdistys (514 000 euroa), Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö (514 000 euroa) ja Yrityskylä-hankkeet (480 000 euroa). Kun samat organisaatiot saavat satoja tuhansia euroja vuodesta toiseen, syntyy verkosto, jossa kriittisten kysymysten esittäminen rahoittajasta ei ole kenenkään intressissä.
Hallitus pysyi, vaikka maailma paloi: Sama hallituskokoonpano istui käytännössä kaikki kolme vuotta 2022–2024. Raimo Härmä puheenjohtajana, Antti Rämä varapuheenjohtajana, samat jäsenet vuodesta toiseen. Vasta elokuussa 2024, kun Oma SP:n kriisi oli jo täydessä vauhdissa, Rämä vaihtui ja uusi jäsen tuli mukaan.
Avustusten kasvu kriisin keskellä: Vuonna 2024 säätiö teki avustuspäätöksiä yhteensä 2,39 miljoonan euron edestä. Tämä on enemmän kuin minään aikaisempana vuonna tarkastelujakson aikana. Samaan aikaan säätiön suurimman sijoituksen arvo puolittui. Onko kyse hyvästä säätiötoiminnasta vaiko varojen jakamisesta omalle verkostolle ennen kuin tilanne pahenee entisestään?
91 miljoonan euron tappio, nolla vastuuta: Säätiön OmaSp-omistuksen arvo putosi vuodessa 91 miljoonaa euroa. Silti sama Raimo Härmä, joka johti sekä säätiötä että vaikuttaa pankin hallituksen valintaan, istuu yhä molemmissa rooleissaan. Säätiölain mukaan säätiöllä ei ole omistajia juridisessa mielessä. Kukaan ei siis ole henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että säätiön varallisuus puolittui. Tämä on "isännättömän rahan" ydin: valtaa on, vastuuta ei.
Lataukset
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2024 (PDF)
Parkanon Säästöpankkisäätiön erikoisuudet ja asiakirjat
Suojasitoumus katosi matkalla: Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiön tilinpäätöksessä puhutaan selvästi "viiden suurimman omistajasäätiön antamasta sitoumuksesta". Parkano on toiseksi suurin omistaja 9,91 prosentin osuudella. Silti Parkanon omassa tilinpäätöksessä 2024 ei mainita suojasitoumusta sanallakaan. Laskentakaavan mukaan Parkanon osuus olisi noin 1,66 miljoonaa euroa. Minne tämä tieto katosi? Onko kyseessä tietoinen poisjättö, erilainen kirjanpitokäytäntö vai jotain muuta?
KPMG koulutti, säätiö oppi: Syyskuussa 2021 Parkanon hallitus matkusti Turkuun KPMG:n koulutukseen. Aiheina olivat vahingonkorvausvastuu, lähipiirikysymykset ja omistajan aktiivinen rooli. Seminaarissa pohdittiin suoraan: "Toimiiko säätiö vain passiivisena omistajana vai ottaako aktiivisempaa roolia?" Kolme vuotta myöhemmin säätiöt ottivat hyvin aktiivisen roolin: 10 miljoonan euron suojasitoumus hallitukselle. Koulutus näyttää tuottaneen tulosta.
Sydänlammi juhli, sitten lensi: Säätiön 10-vuotisjuhlissa Tampereella 28.9.2023 toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi "toi tervehdyksen" vieraille. Alle yhdeksän kuukautta myöhemmin hänet erotettiin. Juhlapuheissa ei ilmeisesti viitattu tuleviin luotonannon ongelmiin tai sisäisiin selvityksiin.
10-vuotisjuhlat: Säästäväisyyttä elastisella budjetilla: Vuonna 2023 säätiö järjesti komean juhlakiertueen kuudella paikkakunnalla. Kurikassa lihasoppaa, Tampereella ravintola Ponsi ja Tappara-Ilves-ottelu Nokia Areenalla, Parkanossa Elastinen ja Suurimaa Käenkosken juhlissa, Kankaanpäässä Arja Koriseva. Arvioitu kokonaiskulu noin 115 000 euroa. Samana vuonna yksittäinen juniorijoukkue sai tyypillisesti 1 000 euron avustuksen. Säästäväisyyden edistäminen näyttää olevan joustavampi käsite kun kyse on omista juhlista.
Lamminmäki-dynastia: Ari Lamminmäki on istunut hallituksen puheenjohtajana kaikki neljä tarkasteluvuotta 2021–2024. Samaan aikaan hän istuu OmaSp:n nimitystoimikunnassa yhdessä puolisonsa Aino Lamminmäen kanssa, joka johtaa Töysän säätiötä. Pariskunta hallitsee yhdessä kahta suurta omistajasäätiötä, noin 19 prosenttia pankin omistuksesta ja 40 prosenttia nimitystoimikunnan äänivallasta. Heidän keskinäistä suhdettaan ei ole koskaan raportoitu OmaSp:n virallisissa dokumenteissa.
Suurimmat lahjoitukset kertovat verkostoista: Kolmen vuoden aikana merkittävimmät avustukset menivät Tays:n lasten veri- ja syöpätautien yksikölle (150 000 euroa), Mieli ry:lle lasten ja nuorten mielenterveystyöhön (150 000 euroa) sekä 4H-yhdistyksille IkiOmaKesätyö-ohjelmaan (noin 111 000 euroa). Nämä ovat sinänsä hyviä kohteita, mutta samaan aikaan hallituksen jäsen Martti Kangasniemi jääväsi itsensä toistuvasti Jalasjärven Jalas ry:n avustuspäätöksistä, joita kertyi neljässä vuodessa noin 58 000 euroa. Lähipiiri saa osansa.
Lataukset
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2021 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2024 (PDF)
Liedon Säästöpankkisäätiön erikoisuudet ja asiakirjat
Uusi tulokas, vanhat kujeet: Liedon Säästöpankkisäätiö on viisikon nuorin. Se syntyi vasta 28.2.2023, kun Liedon Säästöpankki myi pankkiliiketoimintansa OmaSp:lle ja erosi Säästöpankkiryhmästä. Kauppahintana säätiö sai 3,1 miljoonaa OmaSp:n osaketta. Alle puolitoista vuotta myöhemmin säätiö oli jo mukana allekirjoittamassa suojasitoumusta hallitukselle, jonka valintaan sen toimitusjohtaja osallistuu. Nopeasti opittiin talon tavat.
Toimitusjohtaja valitsee hallituksen: Jouni Niuro toimii samanaikaisesti Liedon Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajana ja OmaSp:n nimitystoimikunnan jäsenenä. Muissa säätiöissä nimitystoimikunnassa istuu hallituksen puheenjohtaja, mutta Liedossa palkallinen toimitusjohtaja. Niuro siis nostaa palkkaa säätiöltä, jonka suurin sijoitus on OmaSp, ja samalla valitsee pankin hallituksen, joka päättää osingoista, jotka maksavat hänen palkkansa. Ympyrä sulkeutuu kauniisti.
Rikkain kaikista: Liedon Säästöpankkisäätiö on taseen loppusummalla mitattuna toiseksi suurin omistajasäätiö, peräti 148 miljoonaa euroa. Oma pääoma on 147,7 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin Parkanon, Töysän ja Kuortaneen säätiöillä yhteensä. Entinen paikallispankki toi mukanaan muhkean pesämunan.
Miksi Lieto hylkäsi Säästöpankkiryhmän? Toimintakertomuksessa 2023 kerrotaan avoimesti syyt: "Säästöpankkien yhteenliittymän toiminnan kustannustehokkuuteen sekä päätöksenteon hitauteen" oltiin tyytymättömiä. Mainittiin myös "ryhmän sisäiset erimät näkemykset tulevaisuuden suunnitelmista". Lieto siis näki OmaSp:n dynaamisempana ja tehokkaampana kumppanina. Ironista, kun ottaa huomioon mitä OmaSp:ssä paljastui puolitoista vuotta myöhemmin.
2,75 miljoonaa heti kättelyssä savuna ilmaan: Ensimmäisenä toimintavuotenaan säätiö kirjasi kiinteistörahastoista 2,75 miljoonan euron tappiot. Luovutustappioita 2,37 miljoonaa, arvonalennuksia 386 000 euroa. Mihin rahastoihin entinen pankki oli sijoittanut? Oliko joukossa samoja ongelmallisia kohteita kuin muilla säätiöillä? Dokumenteissa ei eritellä.
Ernst & Young poikkeuksena: Liedon tilintarkastajana toimii Ernst & Young, kun muilla säätiöillä on joko KPMG tai pienet paikalliset toimistot. Ehkä entinen pankki halusi pitää omat tarkastajansa. Tai ehkä haluttiin tarkastaja, joka ei tunne OmaSp-säätiöiden sisäpiiriä liian hyvin.
Suojasitoumus pimennossa: Koska vuoden 2024 tilinpäätös ei ollut saatavilla, emme tiedä varmasti osallistuiko Lieto suojasitoumukseen. Mutta Etelä-Karjalan dokumentissa puhutaan "viiden suurimman" sitoumuksesta, ja Lieto on kolmanneksi suurin omistaja. Laskentakaavan mukaan Liedon osuus olisi noin 1,57 miljoonaa euroa. Kun tilinpäätös julkaistaan, tämä selviää.
Palkkiot jo ensimmäisenä vuonna kunnossa: Vaikka säätiö toimi vuonna 2023 vain 10 kuukautta (maaliskuusta joulukuuhun), valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 309 344 euroa. Toimitusjohtaja Niurolla on myös ryhmäeläkesopimus, josta maksetaan eläkettä hänen täytettyään 63 vuotta. Ei hassummin ensimmäiselle toimintavuodelle.
33 miljoonan euron tappio tulossa: Vuoden 2023 lopussa Liedon OmaSp-omistuksen arvo oli 66,4 miljoonaa euroa. Jos kurssi oli vuoden 2024 lopussa 10,60 euroa, omistuksen arvo on noin 33 miljoonaa euroa. Tappio olisi siis noin 33 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa. Tämä selviää kun vuoden 2024 tilinpäätös julkaistaan.
Lataukset
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023 (PDF)
Töysän Säästöpankkisäätiön erikoisuudet ja lataukset
Tilinpäätös Pariisista: Töysän Säästöpankkisäätiön "virallinen" tarkoitus on edistää säästäväisyyttä ja taloudellista hyvinvointia Töysän, Alavuden ja lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Vuoden 2023 tilinpäätös on kuitenkin allekirjoitettu Pariisissa 19. huhtikuuta 2024. Ei Töysässä, ei Alavudella, ei edes Suomessa, vaan Ranskan pääkaupungissa. Samaan aikaan, kun säätiö jakaa muutaman tuhannen euron avustuksia paikallisille juniorijoukkueille, sen johto hoitaa viralliset allekirjoitukset ulkomaanmatkoilla. Säästäväisyyden edistäminen näyttää koskevan lähinnä avustuksen saajia.
Erotettu toimitusjohtaja päättäjänä: Pasi Sydänlammi erotettiin OmaSp:n toimitusjohtajan tehtävästä 19.6.2024, eikä hänelle myönnetty vastuuvapautta. Silti hän toimii edelleen Töysän säätiön asiamiehenä, istuu vaalivaliokunnan jäsenenä ja päättää yhdessä Aino Lamminmäen kanssa miljoonan euron SeAMK-tutkimusrahaston varojen jaosta. Sydänlammi osallistui säätiön jouluruokailuun 17.12.2024, puoli vuotta erottamisensa jälkeen. Kuka päätti, että erotettu ja vastuuvapautta vaille jäänyt toimitusjohtaja saa jatkaa näissä rooleissa?
Puoli miljoonaa Tanskaan: Saxo Bank -tilin saldo kasvoi vuodessa 944 eurosta 501 342 euroon. Selitys on tekninen: OmaSp lopetti arvo-osuustilijärjestelmän ylläpidon, mutta ajoitus herättää kysymyksiä: miksi puoli miljoonaa euroa siirrettiin tanskalaiseen pankkiin juuri samana vuonna, kun OmaSp:n kriisi puhkesi ja säätiön suurimman sijoituksen arvo romahti?
Neljännesmiljoona Intiaan ja savuna ilmaan: Säätiö sijoitti syyskuussa 2022 yli miljoonan euron Elite Intian Aurinkorahastoon. Vuoden 2024 lopussa sijoituksen arvo oli enää 4 940 euroa. Tappio on noin 252 643 euroa. Kuka suositteli tätä sijoitusta? Dokumenteissa ei mainita. Paikallinen juniorijoukkue saa säätiöltä tuhat euroa, mutta neljännesmiljoona katoaa intialaiseen aurinkoenergiarahastoon ilman julkista selvitystä.
Töysän ladattavat asiakirjat:
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2020 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2021 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2024 (PDF)
Kuortaneen Säästöpankkisäätiön erikoisuudet
Varatoimitusjohtaja omistajan asiamiehenä: Kuortaneen tapaus on rakenteellisen eturistiriidan oppikirjaesimerkki. Pasi Turtio toimi viiden vuoden ajan samanaikaisesti kahdessa roolissa: OmaSp:n varatoimitusjohtajana ja Kuortaneen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajana. Hän edusti siis yhtä aikaa sekä pankin operatiivista johtoa että yhtä sen suurimmista omistajista. Vuonna 2023 hän siirtyi vielä kolmanteen rooliin: säätiön edustajaksi pankin neuvottelukuntaan. Sama mies istui käytännössä pöydän molemmilla puolilla.
Turtio pakeni laivasta: Vuoden 2024 toimintakertomuksessa todetaan kuivasti: "Eroa pyytäneen säätiön toimitusjohtaja Pasi Turtion tilalle valittiin uudeksi asiamieheksi Matti Uutela Seinäjoelta." Turtio pyysi siis itse eroa. Juuri samana vuonna kun suojasitoumus allekirjoitettiin. Samana vuonna kun Sydänlammi erotettiin. Samana vuonna kun kriisi puhkesi. Rotat tietävät milloin laiva uppoaa.
Kiinteistökauppa itsensä kanssa: Vuonna 2021 säätiö osti Pankkila-nimisen kiinteistön Kuortaneelta. Myyjä oli Oma Säästöpankki Oyj. Kauppahinta 100 000 euroa. Ostopäätöksen teki säätiö, jonka toimitusjohtajana toimi pankin varatoimitusjohtaja. Käytännössä Turtio siis myi itselleen. Oliko hinta markkinaehtoinen? Kuka sen arvioi vai ostetiinko jonkun lainanlyhennyksistä perään jääneen ja pankille päätyneen yrittäjän kiinteistö pilkkahintaan Turtion ohjeilla?
FinCap Fund II ja Sydänlammi-kytkös: Säätiö on sijoittanut FinCap Fund II -kiinteistörahastoon, jonka arvo oli vuoden 2024 lopussa 116 977 euroa. Tämä ei ole satunnainen sijoitus. Pasi Sydänlammin ja FinCapin yhteistyöstä on uutisoitu laajasti. Koko Fincap-konserni on ollut yksi OmaSp:n suurimmista rahan mustista aukoista kiinteistöbisneksessä, SJK:sta puhumattakaan. Rahastolla sekä Fincapilla on ollut vakavia ongelmia: Omat pääomat menetetty kolmessa yhtiössä, korkokriisi, lisärahoitustarve, kassavaje ja rahastolle omistajan vaihto, tosin entisiin Fincapilaisiin ja pyörä pyörii. Kun erotetun toimitusjohtajan suosikkaverien rahasto löytyy säätiön sijoituksista, verkostojen tiiviys alkaa hahmottua.
Sama tilintarkastaja kuin Töysällä: Kuortaneen ja Töysän säätiöitä tarkastaa sama henkilö: Mikko Sillanpää Seinäjoelta. Hän on toiminut molempien säätiöiden tilintarkastajana koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. Kun kaksi säätiötä, joiden johto on tiiviisti kytköksissä OmaSp:n johtoon, käyttää samaa tilintarkastajaa, riippumattomuus voi jäädä teoreettiseksi lausunnoksi tilintarkastuskertomuksen lopussa.
Miljoonan pikasiirto SeAMK:lle: Vuonna 2024 säätiö teki ylivoimaisesti suurimman yksittäisen avustuspäätöksensä: miljoona euroa Seinäjoen ammattikorkeakoululle uusiin aloituspaikkoihin. Tämä on selvästi enemmän kuin mikään muu avustus koko viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Samana vuonna säätiön OmaSp-omistuksen arvo puolittui. Miksi juuri nyt piti antaa historiallisen suuri lahjoitus?
Osingot 2,5-kertaistuivat: Vuonna 2023 säätiö sai osinkoja noin 770 000 euroa. Vuonna 2024 summa oli 1 925 000 euroa. Samaan aikaan säätiön OmaSp-omistuksen arvo romahti 41 miljoonasta 20 miljoonaan euroon. Ennätysosingot siis nostettiin samana vuonna kun omistuksen arvo puolittui. Tuttu kaava.
Haarajärvi kaiken keskellä: Simo Haarajärvi on istunut säätiön hallituksen puheenjohtajana kaikki viisi vuotta 2020–2024. Samaan aikaan hän istuu OmaSp:n nimitystoimikunnassa ja säätiön edustajana pankin neuvottelukunnassa. Hän allekirjoitti suojasitoumuksen, joka suojaa hallitusta, jonka valintaan hän itse osallistui. Haarajärvi ei ole yhtä näkyvä hahmo kuin Raimo Härmä, mutta hän on osa samaa viiden hengen sisäpiiriä, joka kontrolloi koko järjestelmää.
Valtuuskunta kutistuu: Vuonna 2020 säätiön valtuuskunnassa istui 33 jäsentä. Vuonna 2024 enää 27. Kuuden jäsenen vähennys viidessä vuodessa. Kun valvojia on vähemmän, valvonta helpottuu. Tai pikemminkin: valvonnan puute helpottuu.
Lataukset
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2020 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2021 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023 (PDF)
- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2024 (PDF)
Muut lähteet
Oma Säästöpankki Oyj: Vuosikertomukset 2018 - 2024, pörssitiedotteet, Corporate Governance -raportit, nimitystoimikunnan työjärjestys, media.
Finanssivalvonta: Tarkastusraportit 2022 kuni 2025, pörssi-ilmoitukset.
Keskusrikospoliisi: Esitutkintatiedotteet 2024 - 2025.
Ilkka-Pohjalainen: Sydänlammin ja Lamminmäkien roolit.
Säätiöiden tilinpäätökset ovat julkisia asiakirjoja, jotka ovat saatavilla Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteristä. Tämän artikkelin tekijät ovat koonneet dokumentit ja kirjoittaneet niistä tämän artikkelin.