Artikkeli Oma Säästöpankin vallan keskittymisestä, eturistiriidoista ja rakenteesta, joka mahdollisti kriisin
Kun dokumentit katoavat kassaholvista
Puhelussamme 10.11.2025 (jonka voit kuunnella tästä) paljastui , että Oma Säästöpankin Seinäjoen konttorin holveista on kadonnut merkittävä määrä luottopäätösasiakirjoja, dokumentteja, joiden pitäisi ehdottomasti säilyä. Kyse ei ole mistä tahansa papereista, vaan asiakirjoista, joihin kirjataan lainan myöntämisen perusteet: vakuudet, riskiarviot, päätöksentekijät.
Puhelua vapaasti lainaten: "Semmoisia on kadonnut, minkä ei pitäisi olla mahdollista. Niitä on hävinnyt, mitä pankin pitäisi ehdottomasti tallentaa."
Tämä herättää olennaisen kysymyksen: Kuka pääsee pankin holviin?
Yleisesti ottaen pankkien arkistoihin ja holveihin pääsy on äärimmäisen rajattua. Tyypillisesti pääsy edellyttää korkeaa asemaa organisaatiossa, erityisvaltuutusta tai useamman henkilön samanaikaista läsnäoloa. Luottopäätösasiakirjat ovat pankin ydindokumentaatiota: niiden katoaminen ei ole "vahinko" vaan joko vakava järjestelmävirhe tai tietoinen teko.
Jos dokumentteja on systemaattisesti hävitetty, se tarkoittaa, että joku korkeassa asemassa oleva henkilö tai useampi, on tehnyt päätöksen niiden tuhoamisesta. Jos näin on tapahtunut pankin ollessa jo KRP:n ja Finanssivalvonnan tutkinnan alaisena, kyse on poikkeuksellisen vakavasta sekä häikäilemättömästä asiasta.
Dokumenttien katoaminen on vain oire: Todellinen kysymys kuuluu: millainen organisaatiorakenne mahdollisti tilanteen, jossa tällaista saattoi tapahtua?
1. Säätiöomistuksen paradoksi: Isännätön raha, jolla on isännät
Oma Säästöpankin omistusrakenne on suomalaisessa pörssikentässä poikkeuksellinen. Noin 75 prosenttia osakkeista kuuluu voittoa tavoittelemattomille säästöpankkisäätiöille ja osuuskunnille. Suurin omistaja on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö noin 25–30 prosentin osuudella (tarkistettu 17.12.2025).
Suomen säätiölaki luo ainutlaatuisen rakenteen: säätiöllä ei ole tosiasiallisia omistajia juridisessa mielessä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan säätiön tosiasiallisina edunsaajina pidetään säätiörekisteriin merkittyjä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä, mutta nämä henkilöt eivät omista mitään. He vain hallinnoivat.
Tämä tarkoittaa käytännössä:
- Ensinnäkin kukaan ei ole juridisesti vastuussa säätiön varallisuudesta samalla tavalla kuin osakeyhtiössä.
- Toiseksi säätiöiden ei tarvitse erikseen ilmoittaa tosiasiallisia edunsaajia kaupparekisteriin.
- Kolmanneksi syntyy "isännätön raha": varallisuus, jota kukaan ei omista mutta jota joku hallitsee.
Säästöpankkisäätiöiden historiallinen rakenne on kuvaava. Eräs kommentaattori kuvasi sitä näin: "Vaaleilla valittiin 10 uutta jäsentä 40-henkiseen isännistöön. Sitten nämä vanhat 40 ja uudet 10 kokoontuivat ja valitsivat keskuudestaan 40 'uutta' isäntää. Yleensä vanhat 40 jatkoivat."
Rakenne mahdollistaa suljetun piirin, jossa samat henkilöt valitsevat toisiaan.
2. Nimitystoimikunta: Seitsemän vuotta samoja kasvoja
OmaSp:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustettiin pörssilistautumisen yhteydessä marraskuussa 2018. Toimikunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi, jäsenmääräksi ja palkkioiksi: käytännössä se päättää, kuka pankkia johtaa.
Nimitystoimikunnan kokoonpano 1.6.2025:
| Jäsen | Säätiö | Rooli |
|---|---|---|
| Raimo Härmä (pj) | Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | Suurin omistaja, noin 25 % |
| Ari Lamminmäki | Parkanon Säästöpankkisäätiö | 2. suurin, noin 10 % |
| Jouni Niuro | Liedon Säästöpankkisäätiö | 3. suurin |
| Aino Lamminmäki | Töysän Säästöpankkisäätiö | 4. suurin, noin 5 % |
| Simo Haarajärvi | Kuortaneen Säästöpankkisäätiö | 5. suurin |
Vähän tiedetty fakta: Ari ja Aino Lamminmäki ovat istuneet nimitystoimikunnassa yhtäjaksoisesti sen perustamisesta lähtien, nyt peräti seitsemättä vuotta.
Julkisista lähteistä ei löydy suoraa vahvistusta heidän sukulaisuussuhteestaan, mutta epäsuorat todisteet viittaavat vahvasti avioliittoon: Ylä-Satakunta-lehti raportoi kesäkuussa 2023 Ari Lamminmäen bussiyhtiön yrityskaupasta: "Ari Lamminmäki jatkaa yhtiön liikenteestä vastaavana ja neuvonantajana sekä hallituksen jäsenenä, ja Aino Lamminmäki yhtiön myynnissä ja markkinoinnissa."
Heidän keskinäistä suhdettaan, todennäköisesti avioliittoa, ei ole koskaan julkisesti raportoitu OmaSp:n Corporate Governance -dokumenteissa.
Mitä Lamminmäki-pariskunta kontrolloi?
Omistuksesta noin 14–16 prosenttia (yhteensä noin 50 miljoonan euron arvosta osakkeita). Nimitystoimikunnan äänivallasta 40 prosenttia (2/5 paikkaa).
Vasta vuoden 2025 yhtiökokouksessa nimitystoimikunnan työjärjestykseen lisättiin esteellisyyskirjaus: "Nimitystoimikunnan jäsen ei saa osallistua häntä tai hänen läheistä sukulaistaan koskevan asian käsittelyyn." Tämä viittaa siihen, että ongelma on tunnistettu, mutta vasta kriisin jälkeen, sammutetuin lyhdyin.
3. Jyrki Mäkysen kolmoisrooli: Pankki, keskuspankki, etujärjestö
Jyrki Mäkynen (s. 1964) on tapauksen monimutkaisin henkilö lukuisten päällekkäisten rooliensa vuoksi.
OmaSp:ssä Mäkynen toimi hallituksen puheenjohtajana 2009–2014 ja varapuheenjohtajana 2014–2024: yhteensä 15 vuotta pankin hallinnon ytimessä. OmaSp totesi itse, että Mäkynen "ei ole riippumaton suhteessa yhtiöön" pitkän hallitusjäsenyytensä vuoksi.
Samanaikaisesti Mäkynen toimi Suomen Yrittäjien puheenjohtajana 2014–2020, jolloin hän edusti yli 100 000 suomalaista yrittäjää, joista monet ovat pankin asiakkaita.
Ja erityisen kriittisesti: vuonna 2014 Mäkynen nimitettiin Suomen Pankin maksuneuvoston jäseneksi. Maksuneuvosto on Suomen Pankin yhteydessä toimiva elin, joka kokoaa yhteen maksupalveluiden käyttäjät, tarjoajat ja viranomaiset vähittäismaksamisen kehittämiseksi. Se analysoi toimintaympäristön muutoksia ja sääntelyn vaikutuksia, siis asioita, jotka suoraan koskevat pankkeja kuten OmaSp:tä.
Suomen Pankin yhteydessä toimii myös Finanssivalvonta, jonka johtaja on Tero Kurenmaa.
Mäkynen istui siis samanaikaisesti:
- Pankin hallituksessa, joka teki luotonantopäätöksiä.
- Keskuspankin elimessä, joka käsittelee pankkisääntelyä.
- Etujärjestön johdossa, joka lobbaa pankkia asiakkaiden puolesta.
Oma Sp onkin erityisesti pienyrittäjien suosima pankki, josta suurinta kasvua on lähdetty agressiivisesti tavoittelemaan.
Tämä kolmoisrooli muodostaa rakenteellisen eturistiriidan, jossa sama henkilö vaikuttaa päätöksentekoon usealla tasolla samanaikaisesti.
Mäkynen erosi OmaSp:n hallituksesta 5.11.2024. Loppuvuodesta 2025 häntä vastaan nostettiin syyte sisäpiiritiedon väärinkäytöstä yhdessä kahden muun hallituksen jäsenen kanssa.
4. Erotettu johtaja hoitaa yhä omistajan rahoja
Pasi Sydänlammi johti Oma Säästöpankkia 15 vuotta: syyskuusta 2009 kesäkuuhun 2024. Hänet erotettiin 19.6.2024, kun pankki julkisti sisäisen selvityksen tulokset luotonannon ohjeiden vastaisesta toiminnasta.
Yhtiökokous ei myöntänyt Sydänlammille vastuuvapautta. Pankki riitautti hänen yli 2 miljoonan euron erokorvauksensa välimiesoikeudessa.
Sydänlammi ei kuitenkaan poistunut OmaSp:n piiristä.
Hän toimii edelleen Töysän Säästöpankkisäätiön asiamiehenä, säätiön, joka on yksi pankin suurimmista omistajista. Sydänlammi vastaa säätiön sijoitustoiminnasta, mukaan lukien sen merkittävästä OmaSp-omistuksesta.
Ilkka-Pohjalainen otsikoi joulukuussa 2024: "Pankista erotettu Pasi Sydänlammi huolehtii yhä OmaSp:n jättiomistajan rahoista."
Tilanne on rakenteellisesti absurdi: erotettu toimitusjohtaja, jolta evättiin vastuuvapaus, hoitaa yhä sijoituksia säätiölle, joka on merkittävä pankin omistaja ja jonka puheenjohtaja (Aino Lamminmäki) istuu nimitystoimikunnassa päättämässä hallituksen kokoonpanosta.
Vastaavasti entinen varatoimitusjohtaja Pasi Turtio toimi OmaSp:n työn lisäksi Kuortaneen Säästöpankkisäätiön toimitusjohtajana ennen eroaan. Pankin johto siis hoiti omistajasäätiöiden tehtäviä työnsä ohessa, jolloin raja omistajien ja toimivan johdon välillä hämärtyi täysin.
5. Raimo Härmä: Suuromistajan ääni
Raimo Härmä johtaa Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiötä, OmaSp:n suurinta omistajaa. Hän on toiminut nimitystoimikunnan puheenjohtajana sen perustamisesta 2018 lähtien.
Härmän muut roolit:
- Hän toimii S-Pankin hallituksen jäsenenä, siis kilpailevan pankin hallituksessa (johon huhujen mukaan, pankin kaatuessa, henkilöasiakkaat siirrettäisiin).
- Hän on Haminan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
- Hän on Boardman-partneri*, mikä tarkoittaa jäsenyyttä yhdessä Suomen vaikutusvaltaisimmassa hallitusammattilaisten verkostossa.
Härmä johti suuromistajien nimissä nopeita hallitusmuutoksia kriisin keskellä ja kommentoi: "Pankkibisnes on luottamusbisnestä."
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön kotipaikka on Lappeenranta, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Säätiö perustettiin nykymuotoisena 2014 ja sen julkisia taloustietoja ei ole saatavilla viimeisen viiden vuoden ajalta.
Boardman-verkostossa on myös lukuisia jäseniä, jotka ovat olleet yhtiökumppaneina Pasi Turtion, Antti Korpelan yhteisyrityksissä, kuten X-Flite Oy sekä New House Innovation Oy:ssä sekä Lauttasaaren Onni -asuntohankkeessa ja muissa hankkeissa.
6. FinCap-verkosto: Osakkuusyhtiöiden hallitukset kietoutuvat yhteen
Aikaisemmin olemme kertoneet Pasi Turtion arveluttavista liiketoimista, joista voit lukea tästä.
OmaSp:n kriisi kytkeytyy yhtä tiiviisti seinäjokelaiseen FinCap-konserniin, jonka omistavat Janne Kotamäki (50 %) ja Raimo Sarajärvi (30 %). OmaSp:llä on merkittäviä omistuksia ja lainoja FinCap-verkostoon:
City Kauppapaikat Oy: OmaSp omistaa 42,7 % (tasearvo 17,8 miljoonaa euroa). Sarajärvi toimii toimitusjohtajana. Pasi Sydänlammi istui hallituksessa.
GT Invest Oy: OmaSp omistaa 43,3 % (tasearvo 6,7 miljoonaa euroa). Sarajärvi toimii hallituksen puheenjohtajana. Pasi Sydänlammi istui hallituksessa.
FinCap Asunnot Oy: Sydänlammi toimi hallituksen jäsenenä.
Rakenne tarkoittaa, että pankin toimitusjohtaja istui samoissa hallituksissa kuin kiinteistösijoittaja, jonka yhtiöille pankki myönsi lainoja. Talouselämän mukaan Sydänlammi ja varatoimitusjohtaja Turtio tekivät myös henkilökohtaisia yhteissijoituksia Sarajärven ja Kotamäen kanssa, muun muassa Lauttasaaren kerrostalohankkeessa, josta TalousElämä on uutisoinut laajasti.
OmaSp:llä on FinCap-yhtiöihin yrityskiinnityksiä ja vakuuksia yhteensä yli 38 miljoonan euron edestä. Vuonna 2024 useat FinCap-yhtiöt ilmoittivat osakepääoman menettämisestä.
7. Kuka pääsee holviin?
Palataan mielestämme tärkeimpään kysymykseen: Kuka pääsee pankin holviin?
Tyypillisesti pankin arkistoihin ja holveihin pääsy on rajattu seuraavasti:
Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja: korkeimman tason operatiivinen johto.
Riskienhallintajohtaja ja compliance-vastaava: valvontafunktiot.
Arkistonhoitaja tai dokumentaatiovastaava: operatiivinen vastuu.
Tilintarkastajat: määräaikaisesti tarkastusten yhteydessä.
Viranomaiset: Finanssivalvonta, poliisi erillisellä määräyksellä.
Luottopäätösasiakirjat ovat pankin ydindokumentaatiota. Niiden systemaattinen katoaminen edellyttää joko:
Ensinnäkin pääsyä arkistoon, joko fyysisesti tai digitaalisesti.
Toiseksi tietoa siitä, mitä dokumentteja hävittää.
Kolmanneksi mahdollisuutta toimia ilman valvontaa.
Jos dokumentteja on hävitetty pankin ollessa jo tutkinnan alaisena tai sopivasti ennen sitä, tekijän on täytynyt olla korkeassa asemassa tai useamman henkilön on täytynyt toimia yhdessä.
Tämä nostaa esiin laajemman kysymyksen: Millainen organisaatiokulttuuri mahdollistaa tilanteen, jossa kriittisiä dokumentteja voi kadota? Vastaus löytyy edellä kuvatusta valtarakenteesta: kun samat henkilöt valitsevat toisiaan, valvovat toisiaan ja hyötyvät toisistaan, todellinen ulkopuolinen kontrolli puuttuu ja kun tähän lisätään koko Oma Sp:n henkilökunnan omistukset Oma Sp:ssä tulos on se, mitä nyt näemme lehdistä.
8. Henkilöstöomistus: Koko organisaatio on sidottu osakekurssiin
Oma Säästöpankin henkilöstöomistus on poikkeuksellisen laajaa suomalaisella pankkisektorilla. Listautumisannin jälkeen joulukuussa 2018 yli 60 prosenttia henkilöstöstä omisti yhtiön osakkeita, jonka entinen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi vahvisti tämän pörssitiedotteessa.
Henkilöstöanti ylimerkittiin siinä määrin, että tarjontaa jouduttiin kasvattamaan 42 prosentilla alkuperäisestä. Työntekijät saivat merkitä osakkeita 10 prosentin alennuksella ja keskimääräinen merkintä oli lähes 5 000 euroa osallistunutta kohden. Tuolloin pankissa työskenteli noin 270 henkilöä.
Vuodesta 2024 alkaen OmaSp on laajentanut henkilöstön osakeomistusta OmaOsake-ohjelmalla, johon osallistuu jo noin 600 henkilöä. Lisäksi noin 45 avainhenkilöä, toimitusjohtaja ja johtoryhmä mukaan lukien, kuuluu erilliseen osakepalkkiojärjestelmään. Toimitusjohtajan on omistettava vähintään bruttovuosipalkkansa verran osakkeita.
Tämä luo syvän rakenteellisen eturistiriidan.
Kun merkittävä osa henkilöstöstä omistaa työnantajansa osakkeita, jokainen väärinkäytöksestä raportointi on potentiaalisesti omaa taloutta vahingoittava teko. Työntekijä, jonka säästöt ovat kiinni pankin osakekurssissa, joutuu punnitsemaan: ilmoitanko epäilyttävästä toiminnasta, jos se voi romahduttaa osakekurssin ja riskeeraan samalla omat sijoitukseni?
Tilanne on erityisen herkkä pankkialalla, jossa luottamuksen säilyttäminen on kriittistä. Yksikin negatiivinen uutinen voi laukaista talletuspaon tai kurssiromahduksen. Henkilöstö tietää tämän.
Viivästetyt palkkionmaksut, neljän vuoden aikana viidessä erässä ja omistusvaatimukset vahvistavat taloudellista sidosta entisestään. Työntekijä ei voi vain myydä osakkeitaan ja puhua vapaasti; hän on sidottu järjestelmään vuosiksi eteenpäin.
Tämä selittää yhden kriisin keskeisistä arvoituksista: Miksi kukaan ei ilmoittanut ongelmista aikaisemmin? Miksi whistleblowing-kanavaan ei tehty yhtään ilmoitusta? Miksi dokumenttien katoaminen saattoi tapahtua ilman sisäistä hälyä?
Vastaus on rakenteellinen: koko organisaatio oli sidottu ja on edelleen sidottu hiljaisuuteen taloudellisilla kannustimilla.
9. Finanssivalvonta varoitti jo 2022 – mitään ei tehty
Jo joulukuussa 2022 Finanssivalvonta suositteli OmaSp:tä varmistamaan, että hallituksessa on riittävästi finanssialan kokemusta ja kykyä ymmärtää toimialaan liittyviä riskejä. Tämä varoitus ei johtanut riittäviin toimiin ennen kriisin puhkeamista.
Pankilla ei ollut erillistä tarkastusvaliokuntaa ennen kesää 2024, vaan "kaveripohjainen" hallitus hoiti nämä tehtävät itse. Whistleblowing-kanavaan ei tehty ilmoituksia ja nyt ymmärrämme paremmin miksi: Sisäisen valvonnan rakenteet olivat puutteelliset tai sitä ei ollut käytännössä ollenkaan.
Huhtikuussa 2025 Finanssivalvonnan tarkastusraportti paljasti "perustavanlaatuisia ongelmia" asiakkaiden tuntemisessa ja rahanpesun estämisessä. OmaSp on varautunut 3 miljoonan euron kuluvarauksella mahdollisiin sanktioihin.
Johtopäätökset: Rakenne, joka valvoo itse itseään
Oma Säästöpankin kriisi ei ole yksittäisten henkilöiden virheiden summa, vaan se on alusta asti olemassa olleen rakenteellisen ongelman seuraus. Nyt olemme seuranneet yli kahden vuoden ajan sitä, kuinka ensin pankki peitteli tekojaan, ilmeisen onnistuneesti. Kysymys, johon paneudumme seuraavassa artikkelissa liittyy Finanssivalvonnan rooliin ja siihen, että miksi Finanssivalvonta sekä KRP ovat toimineet hitaasti, jopa suomalaisessa mittapuussa ja tietojemme mukaan antaneet selkeän mahdollisuuden kriittisten tietojen tuhoamiseen sekä sittemmin peittelyyn.
Säätiöomistus luo juridisesti "isännättömän" rakenteen, jossa tosiasiallinen valta keskittyy muutamalle säätiöpuheenjohtajalle.
Nimitystoimikunnan pysyvyys mahdollistaa tilanteen, jossa samat henkilöt, mukaan lukien todennäköisesti aviopari, jonka suhdetta ei ole raportoitu, päättävät hallituksen kokoonpanosta vuodesta toiseen.
Johdon kaksoisroolit omistajasäätiöissä hämärtävät rajan omistajien ja toimivan johdon välillä. Erotettu toimitusjohtaja hoitaa yhä omistajan sijoituksia.
Hallituksen jäsenten päällekkäiset roolit, kuten Mäkysen samanaikainen jäsenyys OmaSp:n hallituksessa ja Suomen Pankin maksuneuvostossa, luovat rakenteellisia eturistiriitoja.
Osakkuusyhtiöiden hallitusten kietoutuminen yhteen pankin johdon kanssa mahdollistaa tilanteen, jossa lainapäätöksiä tekevät samat henkilöt, jotka hyötyvät niistä.
Henkilöstön laaja osakeomistus sitoo koko organisaation hiljaisuuteen. Kun yli 60 prosenttia työntekijöistä omistaa työnantajansa osakkeita, väärinkäytöksistä raportointi on omaa taloutta vahingoittava teko. Whistleblowing-kanava pysyi tyhjänä.
Ja lopulta, kun dokumentteja katoaa holveista, kukaan ei kysy liikaa kysymyksiä, koska kaikilla on jotain menetettävää.
Avoimet kysymykset ja tulevat vastaukset
Tämä analyysi ei anna kaikkia vastauksia. Se nostaa esiin kysymyksiä, joihin vastauksia pitäisi etsiä intensiivisesti:
Dokumentaatiosta: Kuka tarkalleen on päässyt holviin? Milloin dokumentteja on kadonnut? Onko katoaminen satunnaista vai systemaattista?
Nimitystoimikunnasta: Miksi Lamminmäki-avioparin suhdetta ei ole raportoitu? Miten jääviys on käsitelty heidän osaltaan?
Johdon rooleista: Miksi Sydänlammi saa jatkaa omistajasäätiön asiamiehenä? Kuka teki päätöksen?
Valvonnasta: Miksi Finanssivalvonnan 2022 varoitukset eivät johtaneet toimiin? Onko valvontajärjestelmä rakenteellisesti kykenemätön havaitsemaan ongelmia, kun valvottavat tuntevat valvojat?
Laajemmin: Onko suomalainen säästöpankkisektori rakenteellisesti altis vastaavanlaisille ongelmille?
Tutkinta: Saamiemme tietojen mukaan monissa asioissa KRP:n tutkinta on ollut vasta "esitutkinnan alussa" vuoden 2025 marraskuussa myös Oma Säästöpankin suhteen. Tietysti tutkintakanavia on lukuisia, mutta on hyvä esittää lopuksi kysymys: Kuka seisoo KRP:n tutkinnan päällä ja on ohjannut sitä aktiivisesti poispäin pankista? Tämä on asia, johon saadaan varmasti vastaukset lähiaikoina.
Lopuksi: Luottamus on ansaittava, ei vain Oma SP:llä, vaan KRP:llä, Fivalla ja muilla jarruilla
Raimo Härmä totesi kriisin keskellä: "Pankkibisnes on luottamusbisnestä."
Hän on oikeassa, mutta luottamus edellyttää läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys edellyttää, että valtarakenteet ovat selkeitä ja dokumentoituja. Että eturistiriidat tunnistetaan ja raportoidaan. Että valvonta on todellista, ei näennäistä. Ja että dokumentit säilyvät holveissa, eivätkä katoa niistä.
Oma Säästöpankin tapaus osoittaa, mitä tapahtuu, kun nämä perusedellytykset pettävät. Kun rakenne valitsee itse itsensä, se myös valvoo itse itseään ja kun kukaan ulkopuolinen ei kysy kysymyksiä, dokumentit voivat kadota ilman että kukaan huomaa tai välittää.
Kysymys kuuluu: kuka lopulta kantaa vastuun?
Valistunut arvaus: Pankin kaatuessa, veronmaksajat.
17.12.2025
Lähteet
Viranomaislähteet
Finanssivalvonta: Tarkastusraportit 2022–2025, pörssi-ilmoitukset.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH): Säätiörekisteri, kaupparekisteri, edunsaajailmoitukset.
Keskusrikospoliisi: Esitutkintatiedotteet 2024–2025.
Yhtiödokumentit
Oma Säästöpankki Oyj: Vuosikertomukset 2018–2024, pörssitiedotteet, Corporate Governance -raportit, nimitystoimikunnan työjärjestys.
Uutislähteet
Talouselämä (Taneli Koponen): OmaSp-juttusarja 2024–2025.
Ilkka-Pohjalainen: Sydänlammin ja Lamminmäkien roolit.
Yle: Finanssivalvonnan tutkinta, sisäpiirisyytteet.
Kauppalehti: Taloustiedot ja hallitusmuutokset.
Yritystiedot
Finder.fi, Proff.fi, Asiakastieto.fi: Henkilö- ja yritysrekisteritiedot.
Muut lähteet
Ylä-Satakunta: A. Lamminmäki Oy:n yrityskauppa 2023.
Suomen Pankin verkkosivut: Maksuneuvoston kokoonpano ja tehtävät.
Whistleblowerit eri organisaatioissa.