Lavrov-selfiestä Euroopan avainvälittäjäksi
Marraskuussa 2018 Alexander Stubb julkaisi kuvan itsestään Sergei Lavrovin kanssa ja kutsui Venäjän ulkoministeriä "vanhaksi ystäväkseen". Muutama päivä myöhemmin Venäjä kaappasi ukrainalaisaluksia Kertšinsalmella. Politico-lehti listasi twiitin "seitsemän kaikkien aikojen kaduttavinta twiittiä" -kärkeen.
Seitsemän vuotta myöhemmin Alexander Stubb istuu Ukrainan rauhanneuvottelujen ytimessä. Hän puhuu Trumpin kanssa viikoittain, keskustelee Zelenskyin kanssa lähes päivittäin ja on ainoa eurooppalainen johtaja, jonka Trump kutsui Mar-a-Lagoon pelaamaan golfia. Joulukuussa 2025 hän julisti rauhan olevan "lähempänä kuin koskaan".
Miten Lavrov-selfien ottanut poliitikko nousi Euroopan keskeisimmäksi rauhanvälittäjäksi? Vastaus löytyy yhdistelmästä, jota kenelläkään muulla ei ole: historiallinen kokemus Venäjästä, henkilökohtainen pääsy Trumpiin ja kyky rakentaa suhteita vastapuoliin – myös silloin kun se näyttää naivilta.
Golf-diplomaatian synty Mar-a-Lagossa
Stubbin rauhanvälitysroolin juuret ulottuvat helmikuuhun 2025, jolloin senaattori Lindsey Graham tapasi Stubbin Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Graham teki yllättävän ehdotuksen: golfkierros Trumpin kanssa.
Maaliskuussa 2025 Stubb lensi Mar-a-Lagoon. Hän voitti Trumpin kanssa pariturnauksen. Wall Street Journalin mukaan Trump ja Stubb alkoivat tämän jälkeen kommunikoida säännöllisesti tekstiviestein ja myöhäisillan puheluin.
Käänteentekevä hetki tapahtui lounaalla, kun Trump kysyi Stubbilta suoraan: "Voiko Putiniin luottaa?"
Stubb vastasi yksiselitteisesti: "You cannot."
Tämä suorapuheisuus näyttää vahvistaneen Trumpin luottamusta suomalaiseen. NBC News kutsui myöhemmin Stubbia "yllättävän keskeiseksi hahmoksi", jonka asema perustuu golfin kautta rakennettuun henkilökemiaan.
Monocle-lehti tiivisti eron muihin eurooppalaisiin johtajiin: "Siinä missä useimmat eurooppalaiset johtajat saapuivat Trumpin luo briefing-paperipinot kädessä, Stubb saapui Mar-a-Lagoon golfmailasetti mukanaan."
080808 – varhainen varoittaja, jota harvat kuuntelivat
Stubbin Venäjä-osaaminen ei syntynyt tyhjästä. Hänen aloittaessa ulkoministerinä huhtikuussa 2008, Suomi toimi ETYJin puheenjohtajamaana, kun neljä kuukautta myöhemmin Venäjä hyökkäsi Georgiaan.
Stubb matkusti Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchnerin kanssa Tbilisiin välittämään tulitaukoa ja neuvotteli Moskovassa Lavrovin kanssa. Kaksi viikkoa sodan päättymisen jälkeen hän piti suurlähettiläspäivillä puheen, joka osoittautui profeetalliseksi:
"Päivämäärästä 080808 tuli uuden maailmanpolitiikan synkkä merkkipäivä. Autokratia haastaa demokratian."
Puheessa Stubb kritisoi "liittoutumattomuusfantasiaa" ja ennusti NATOn artikla 5:n "renessanssia". Häntä kritisoitiin ylireagoimisesta. Historia osoitti hänet oikeaksi.
Tämä kokemus,suorat neuvottelut Lavrovin kanssa keskellä Venäjän hyökkäyssotaa, antoi Stubbille perspektiivin, jota harvoilla eurooppalaisilla johtajilla on. Hän tiesi jo 2008, miten Venäjä toimii. Hän tiesi myös, että neuvotteluja ei voi käydä ilman henkilökohtaisia suhteita.
2010-luvun "naivismi" uudessa valossa
Georgian sodan jälkeen Stubbin Venäjä-linja näytti kuitenkin pehmenevän. Pääministerinä ja valtiovarainministerinä 2014–2016 hän tuki politiikkaa, joka näyttää jälkikäteen naivilta.
Hän kannatti Nord Stream -kaasuputkea ja kutsui kritiikkiä "politisoinniksi". Hän tuki Rosatomin osallistumista Fennovoima-ydinvoimalaan. Hän kannatti venäläisten viisumivapautta. Hän ei nähnyt tarvetta puuttua venäläisten kiinteistökauppoihin Suomessa.
Ja marraskuussa 2018 hän julkaisi selfien Lavrovin kanssa.
Nämä päätökset ja teot näyttivät virheiltä Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022, mutta ne loivat myös jotain, jota nyt voi hyödyntää: kokemuksen Venäjä-suhteista ja ymmärryksen siitä, miten Moskova ajattelee.
Presidenttinä Stubbin linja on jyrkästi muuttunut. Virkaanastujaispuheessaan maaliskuussa 2024 hän totesi: "Kylmän sodan jälkeinen aika on ohi. Se päättyi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa." Hän on kutsunut Venäjää "aggressiiviseksi, revisionistiseksi ja imperialistiseksi valtioksi".
Hänen kykynsä ymmärtää Venäjää, myös sen logiikkaa ja intressejä, tekee hänestä uskottavan välittäjän. Hän ei ole idealisti, joka uskoo Putinin hyvään tahtoon. Hän on realisti, joka tietää, ettei rauhaa saavuteta ilman kompromisseja.
Lokakuu 2025: Valkoisesta talosta rauhanpöytään
Lokakuu 2025 merkitsi Stubbin rauhanvälitysroolin vakiintumista. Kuukauden aikana hän rakensi järjestelmällisesti asemaansa kaikkien osapuolten suuntaan.
9. lokakuuta Stubb tapasi Trumpin Valkoisessa talossa. Tapaamisen virallinen aihe oli 6,1 miljardin dollarin jäänmurtajasopimus – merkittävä kauppa, joka vahvisti Suomen asemaa arktisena toimijana. Mutta todellinen merkitys oli muu: Trump kehui Stubbia "nuoreksi, voimakkaaksi mieheksi" ja käytti aikaa keskusteluun Ukrainan tilanteesta.
Seuraavana päivänä Stubb soitti Zelenskyille ja raportoi yksityiskohdista. Tämä malli, tapaaminen Trumpin kanssa, välitön raportointi Zelenskyille, vakiintui seuraavien viikkojen aikana.
21. lokakuuta Stubb allekirjoitti 17 johtajan yhteislausunnon "Peace for Ukraine", joka tuki Trumpin tulitaukolinjaa mutta korosti Ukrainan turvatakuita. Kolme päivää myöhemmin hän osallistui virtuaalisesti 40 johtajan Coalition of the Willing -kokoukseen Lontoossa.
Lokakuun merkittävin havainto on Stubbin roolin muutos: hän ei ollut enää vain yksi eurooppalainen johtaja monien joukossa, vaan aktiivinen tiedonvälittäjä Trumpin, Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien välillä.
Marraskuu 2025: Historiallinen kuukausi viidellä mantereella
Marraskuu 2025 oli Stubbin ulkopoliittisesti aktiivisin kuukausi presidenttikaudellaan. Hän matkusti Brasiliaan, Belgiaan, Arabiemiraatteihin ja Etelä-Afrikkaan ja osallistui ensimmäisenä suomalaisena presidenttinä G20-huippukokoukseen.
Johannesburgissa 22.–23. marraskuuta Stubb piti kaksi puhetta. Ensimmäinen korosti monenkeskisen järjestelmän tärkeyttä. Toinen nosti esiin Suomen kriittiset mineraalivarat: noin 90 prosenttia EU:n nikkelistä, kromista ja koboltista. Tämä ei ollut sattumaa: Stubb rakensi neuvotteluvalttia Suomen ja USA:n väliselle yhteistyölle.
G20:n yhteydessä tapahtui jotain merkittävää. Stubb ja Italian pääministeri Giorgia Meloni soittivat yhdessä Trumpille keskustellakseen 28-kohtaisesta rauhansuunnitelmasta. Stubb totesi Bloombergille, ettei eurooppalaisia informoitu suunnitelmasta etukäteen ja että siinä oli "elementtejä suoraan Venäjän pelikirjasta".
Tämä kritiikki on merkittävä: Stubb ei ole Trumpin myötäilijä vaan itsenäinen toimija, joka uskaltaa sanoa vastaan, myös julkisesti.
25. marraskuuta oli erityisen intensiivinen päivä: aamupuhelu Zelenskyin kanssa rintamatilanteesta, puhelu NATO-pääsihteeri Rutten kanssa, Coalition of the Willing -videoneuvottelu Macronin ja Starmerin kutsumana. Stubb totesi samana päivänä: "Seuraavat päivät ovat ratkaisevia oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa."
Joulukuu 2025: "Rauha lähempänä kuin koskaan"
Joulukuun ensimmäiset päivät ovat tuoneet Stubbin merkittävimmät julkiset lausunnot rauhanprosessista.
4. joulukuuta hän puhui CMI:n 25-vuotisjuhlassa Finlandia-talossa. Martti Ahtisaaren perustama rauhanvälitysorganisaatio oli hänen kotikentällään: Stubb toimi CMI:n hallituksen puheenjohtajana 2017–2024. Puheessaan hän valmisti suomalaisia kompromisseihin:
"Rauhan ehdot tulevat olemaan vaikeita sulatella monille, mutta erityisesti ukrainalaisille."
Hän korosti, ettei "oikeudenmukaista rauhaa" todennäköisesti saavuteta. Tämä on realistin puhetta, ei idealistin.
8. joulukuuta Der Spiegel vuoti puhelun, jossa Stubb sanoi: "Emme saa jättää Ukrainaa ja Volodymyria yksin näiden ihmisten kanssa" – viitaten Trumpin tiimin jäseniin Steve Witkoffiin ja Jared Kushneriin. Vuoto paljastaa, että Stubb toimii aktiivisesti Ukrainan puolella kulissien takana, vaikka pitää yllä toimivaa Trump-suhdetta.
9. joulukuuta tuli Stubbin merkittävin julkilausuma. Atlantti-seuran tilaisuudessa ex-NATO-pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa hän paljasti neuvottelujen edistyneen merkittävästi. Alkuperäinen 28-kohtainen suunnitelma on tiivistynyt 20 kohtaan. Käsittelyssä on kolme erillistä asiakirjaa: kehyssuunnitelma, turvatakuudokumentti ja jälleenrakennusasiakirja.
Stubb totesi Bloombergille: "We're quite close."
Miksi juuri Suomen presidentti?
Lowy Institute -ajatushautomo analysoi, miksi pienen pohjoismaan presidentti on noussut näin keskeiseen rooliin. Vastaus on yhdistelmä historiaa, maantiedettä ja henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Suomen historiallinen kokemus resonoi. Suomi on pieni valtio, joka säilytti itsenäisyytensä suurvaltanaapurin varjossa, tosin menettäen alueita. Stubbin isä ja isoisä syntyivät Viipurissa, joka kuuluu nyt Venäjälle. Tämä historia resonoi sekä ukrainalaisten että amerikkalaisten kanssa: Suomi tietää, mitä on elää Venäjän naapurissa.
Rauhanvälitysperinne antaa uskottavuutta. Martti Ahtisaaren Nobel-palkittu työ Kosovossa ja Namibiassa rakensi Suomelle maineen rauhanvälittäjänä. Stubb toimi CMI:n hallituksen puheenjohtajana ja jatkaa tätä perinnettä.
Strateginen sijainti puhuu puolestaan. Suomella on 1340 kilometrin raja Venäjän kanssa, Euroopan suurimmat tykistövoimat yhdessä Puolan kanssa ja 64 F-35-hävittäjää tilauksessa. NATO:n uusin etulinjamaa puhuu kokemuksesta, ei teoriasta.
Sitten on henkilökohtainen profiili. Stubb puhuu viittä kieltä sujuvasti. Hän on Euroopan pitkän matkan triathlon-mestari ikäryhmässään. Hän osaa pelata golfia. Nämä eivät ole politiikan substanssia, mutta ne ovat henkilökemiaa ja henkilökemia ratkaisee, kenelle Trump vastaa puhelimeen.
"Hieman tönäisemään asioita oikeaan suuntaan"
Stubb on kuvannut omaa rooliaan vaatimattomasti. Hän ei ole virallinen neuvottelija vaan "kuiskaaja", hänen sanojensa mukaan pyrkien "hieman tönäisemään asioita oikeaan suuntaan".
Faktat kertovat merkittävämmästä roolista. Hän on ainoa eurooppalainen johtaja, joka tapaa Trumpia säännöllisesti epävirallisesti. Hän keskustelee Zelenskyin kanssa lähes päivittäin, hänen oman kuvauksensa mukaan "välit ovat jopa tiiviimmät kuin Trumpin kanssa". Hän osallistuu kaikkiin keskeisiin huipputapaamisiin.
Wall Street Journalin mukaan Trump "konsultoi Stubbia ennen Putin-puhelujaan". Tämä on poikkeuksellista: Yhdysvaltain presidentti kysyy Suomen presidentin näkemystä ennen puhetta Venäjän presidentin kanssa.
Stubbin omat kannanotot heijastavat realistista linjaa. Hän on todennut, ettei rauhasta tule "täydellistä voittoa tai oikeudenmukaista rauhaa" vaan kompromissi. Hän on korostanut, ettei Venäjä hyväksy minkäänlaista rauhaa, jos Trump ei ole mukana. Hän on puolustanut Ukrainan oikeutta päättää itse NATO-jäsenyydestään.
Venäjä-kontakteistaan hän on todennut: "Jossain vaiheessa eurooppalaiset johtajat keskustelevat Putinin kanssa, mutta kaikki keskustelut käydään koordinoidusti." Hän ei ole käynyt suoria keskusteluja Venäjän kanssa presidenttinä, mutta on etsinyt "kiertoteitä Kremliin" vierailemalla Kazakstanissa ja Uzbekistanissa.
Stubbin asema eurooppalaisessa kontekstissa
Stubbin rooli poikkeaa merkittävästi muista eurooppalaisista johtajista. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsuu koolle Coalition of the Willing -kokouksia ja käy suoria neuvotteluja, mutta hänen suhteensa Trumpiin on muodollinen. Britannian pääministeri Keir Starmer isännöi Lontoon huippukokouksia ja koordinoi turvajärjestelyjä, mutta hänen Trump-suhteensa on vasta rakenteilla. Saksan tuleva kanslerikandidaatti Friedrich Merz on tuore osallistuja, jolla ei vielä ole vakiintunutta roolia.
Italian pääministeri Giorgia Melonilla on läheiset välit Trumpiin ja hän soitti yhdessä Stubbin kanssa G20:n yhteydessä. Mutta Melonin Italia ei ole NATO:n etulinjamaa eikä hänellä ole vastaavaa Venäjä-kokemusta.
Stubb ei kuulu viralliseen "eurotroikkaan", joka neuvottelee suoraan Trumpin kanssa, mutta hänellä on epävirallinen pääsy, jota muilla ei ole. Tämä tekee hänestä ainutlaatuisen: hän on samaan aikaan sisällä ja ulkona, eurooppalainen, mutta Trumpin luottama, kriittinen, mutta rakentava.
Konkreettiset tulokset ja avoimet kysymykset
Stubbin rauhanvälitystyön konkreettiset tulokset ovat dokumentoitavissa. Suomi ja Ukraina allekirjoittivat turvallisuussopimuksen huhtikuussa 2024. Suomi on toimittanut 23 puolustustarvikeapupakettia, viimeisin 188 miljoonan euron arvoinen. Stubb on osallistunut kaikkiin keskeisiin huipputapaamisiin ja ollut ensimmäinen suomalainen presidentti G20-kokouksessa. Rauhansuunnitelma on kehittynyt hänen vaikutuksellaan 28 kohdasta 20 kohtaan.
Rauhanneuvottelut ovat edelleen kesken. Turvatakuiden muoto on avoin: kuka takaa Ukrainan turvallisuuden sodan jälkeen? Alueluovutusten laajuus on ratkaisematta: hyväksyykö Ukraina Krimin ja Donbasin menetyksen? Ukrainan NATO-jäsenyys on kiistanalainen: Venäjä vastustaa, Yhdysvallat epäröi, Ukraina vaatii.
Stubbin joulukuun arvio, "rauha lähempänä kuin koskaan", on poliittista kieltä, joka ennakoi lopputulosta. Se tarkoittaa, että neuvottelut etenevät ja ovat jo pitkällä. Lopputulos voi tulla käytännössä minä tahansa päivänä ja on ajoitukseltaan yllätys kaikille. Muistetaan, että media pelaa nyt mukana, yhdessä valtion kanssa. Globaalisti.
Ahtisaaren perintö ja Stubb
Martti Ahtisaari, Suomen aiempi presidentti ja Nobel-palkittu rauhanvälittäjä, nimitti Stubbin CMI:n hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2017. Ahtisaari perusteli valintaa suomalaisella taustalla, poliittisella kokemuksella ja kansainvälisellä näkyvyydellä.
Ahtisaari kuoli lokakuussa 2023, reilu vuosi ennen Stubbin valintaa presidentiksi, mutta hänen perintönsä elää: ajatus siitä, että pieni maa voi toimia rauhanvälittäjänä suurvaltojen konflikteissa, jos sillä on uskottavuutta, osaamista ja oikeat verkostot.
Stubb on nyt tämän perinnön kantaja. Hän on rakentanut asemansa eri tavalla kuin Ahtisaari: golfin ja henkilökohtaisten suhteiden kautta, ei vuosikymmenien diplomaattisen uran kautta, mutta päämäärä on sama: rauha.
CMI:n 25-vuotisjuhlassa Stubb totesi: "Rauhan ehdot tulevat olemaan vaikeita sulatella monille, mutta erityisesti ukrainalaisille."
Tämä on realistin puhetta. Ahtisaari olisi tunnistanut sen.
Johtopäätös: Golfdiplomaatin koeaika
Alexander Stubb on rakentanut ainutlaatuisen aseman Ukrainan rauhanprosessissa. Hänen roolinsa perustuu kolmeen pilariin: historialliseen uskottavuuteen, joka nousee Suomen Venäjä-kokemuksesta ja hänen omasta Georgian sodan aikaisesta työstään; henkilökohtaiseen pääsyyn Trumpiin, joka rakentui golfkentällä ja vahvistui suorapuheisella vastauksella "You cannot"; sekä aktiiviseen koordinaatioon kaikkien osapuolten kanssa, jossa hän toimii sillanrakentajana Trumpin, Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien välillä.
Lokakuusta joulukuuhun 2025 Stubbin toiminta on kiihtynyt merkittävästi. Hän on tavannut tai keskustellut avainhenkilöiden kanssa viikoittain, osallistunut historialliseen G20-kokoukseen, kritisoinut julkisesti Trumpin suunnitelman "Venäjä-elementtejä" ja samalla säilyttänyt presidentin luottamuksen.
Kansainvälinen media on huomioinut Stubbin nousun. NBC News kutsuu häntä "yllättävän keskeiseksi hahmoksi". Wall Street Journal raportoi yöllisistä puheluista Trumpin kanssa. Lowy Institute analysoi Suomen "ainutlaatuista uskottavuutta" rauhanvälityksessä.
Juuri nyt, joulukuussa 2025, Alexander Stubb on paikassa, jossa kukaan muu eurooppalainen johtaja ei ole. Mies, joka seitsemän vuotta sitten otti selfien Lavrovin kanssa, istuu nyt Ukrainan rauhan avainneuvotteluissa.
Se on hänen elämänsä ironioista suurin ja ehkä myös hänen merkittävin mahdollisuutensa.
Tämä artikkeli perustuu julkisiin lähteisiin: Wall Street Journal, NBC News, Bloomberg, Financial Times, Politico, Der Spiegel, Monocle, Lowy Institute, presidentin kanslian tiedotteet sekä Stubbin omat julkiset lausunnot.