Kun raha ylittää rajan – Miksi kansainväliset rahavirrat paljastavat aina

Osa 2: Seuraukset – Mitä tapahtuu kun rakenne pettää?

Tämä julkaisu on jatkoa eiliselle julkaisulle. Eilisen julkaisun löydät tästä linkistä.

Johdanto: Hypoteettinen skenaario

Edellisessä artikkelissa "Rakenne, joka ei kysy" tarkastelimme, miten historiallisten pankkiskandaalien kaava, heikko asiakastuntemus, monimutkainen omistus, sisäpiirin kontrolli, näyttäytyy Oma Säästöpankin tapauksessa.

Tässä artikkelissa jatkamme kysymyksellä: Mitä tapahtuu, jos tällainen rakenne pettää

Emme tiedä, mitä tutkinnassa on paljastunut, mutta voimme analysoida, miten kansainvälinen rahoitusjärjestelmä toimii ja miksi se tekee salaamisen lopulta mahdottomaksi.

1. Skenaario: Pankin kaatuminen valtion syliin

1.1 Mitä kaatuminen tarkoittaisi?

Suomalaisen pankin kaatuessa valtion haltuun, tapahtuu useita asioita samanaikaisesti:

Välittömät seuraukset:

Tapahtuma	Seuraus
Valtion haltuunotto	Kaikki pankin asiakirjat siirtyvät viranomaisten käsiin
Tilitietojen avautuminen	Transaktiohistoriat tulevat näkyviin
Varojen jäädytys	Epäilyttävät tilit voidaan jäädyttää välittömästi
Dokumenttien suojaus	Asiakkaat eivät voi enää tuhota tai muuttaa tietoja

Kriittinen muutos:
Normaalissa tilanteessa pankin sisäiset tiedot ovat luottamuksellisia. Valtion haltuunotossa ne siirtyvät uusille käsille: viranomaisille, joilla on eri intressit kuin pankin johdolla.

1.2 Mitä toimijat tekisivät?

Mikäli Oma Säästöpankissa olisi tapahtunut väärinkäytöksiä, eri osapuolet toimisivat ennustettavasti:

Välittömästi:
- Varojen siirto muihin pankkeihin ennen jäädytystä
- Dokumenttien tuhoaminen omissa arkistoissa
- Varasuunnitelmien aktivointi

Pidemmällä aikavälillä:
- Maasta poistuminen
- Välikäsien käyttö etäännyttämiseen
- Vaikuttamisyritykset tutkimuksiin

Mutta heillä on ongelma:
Pankin sisäiset tiedot ovat jo siirtyneet. He eivät tiedä, kuka uusi taho saa pääsyn niihin ja mikä kriittisintä: kansainväliset järjestelmät ovat jo tallentaneet kaiken.

2. Hypoteesi: Järjestelmätason korruptio

2.1 "Omertà-tilanne"

Entä jos ongelma olisi laajempi? Tarkastellaan hypoteettista skenaariota, jossa useat valvovat tahot olisivat itse osallisia.

Normaalitilanne:

Pankki ← valvoo ← Fiva ← valvoo ← Eduskunta
   ↑                                    ↑
   └──── tutkii ──── KRP ──── raportoi ─┘

Järjestelmä toimii, koska tahot valvovat toisiaan.

Hypoteettinen ongelmatilanne:
Jos kaikki valvovat tahot olisivat osallisia, syntyisi tilanne, jossa kukaan ei tutkisi. Tämä loisi "omertà-tilanteen", jossa kaikkien intressi olisi vaieta.

2.2 Miten eri tahot toimisivat?

Pankin johto:
- Viivyttäisi kriisitietojen julkistamista
- Siirtäisi varoja turvaan ulkomaille
- "Kadottaisi" kriittisiä dokumentteja
- Syyttäisi ulkoisia tekijöitä (markkinat, taloustilanne)

Finanssivalvonta:
- Antaisi "puhtaita" raportteja mahdollisimman pitkään
- Viivyttäisi tarkastuksia ja löydösten julkistamista
- Vähättelisi ongelmien vakavuutta julkisuudessa
- Valmistaisi selustan: "emme tienneet", "tiedot olivat puutteelliset"

Tutkintaviranomaiset:
- Hidastaisivat tutkintoja byrokratialla
- Kohdentaisivat resurssit "vääriin" kohteisiin
- Rakentaisivat narratiivia, jossa syylliset ovat muualla
- Strategiset tietovuodot mahdollistaisivat vastuullisten paon ulkomaille

2.3 Yhteinen strategia: Syntipukin luominen

Korruptiotilanteessa kaikkien osallisten intressissä olisi löytää yksi tai muutama "syyllinen", joka kantaisi vastuun:

Alemman tason työntekijä
Jo eläkkeelle jäänyt henkilö
Ulkomainen toimija, jota ei voida kuulustella
Pieniä asiakkaita, joilla ei ole resursseja puolustautua

Tämä on klassinen malli, joka toistuu historiallisissa skandaaleissa: isot kalat pakenevat, pienet jäävät kiinni.

3. Miksi salaaminen epäonnistuu: Kansainväliset reitit

3.1 Kriittinen totuus

Tässä on ratkaiseva asia, jonka monet unohtavat:

Kansainväliset rahavirrat jättävät jälkiä järjestelmiin, joita Suomen viranomaiset eivät hallitse.

Salaaminen voi toimia kansallisesti, mutta raha ei pysy rajojen sisällä. Jokainen ulkomainen kytkentä on potentiaalinen paljastumispiste.

Tarkastellaan näitä reittejä yksityiskohtaisesti.

4. SWIFT-järjestelmä ja USA:n toimivalta

4.1 Miten SWIFT toimii?

Lähes kaikki kansainväliset pankkisiirrot kulkevat SWIFT-verkon (Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication) kautta.

Kriittiset faktat:
- SWIFT:n palvelimet sijaitsevat Belgiassa ja Yhdysvalloissa
- USA:n valtiovarainministeriöllä (Treasury) on pääsy kaikkiin dollaritransaktioihin
- Terrorist Finance Tracking Program (TFTP) antaa pääsyn myös eurosiirtoihin

4.2 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Jos OmaSp:n kautta on kulkenut dollareita:
    → USA:n viranomaiset näkevät ne

Jos transaktiot liittyvät pakotteisiin (Venäjä, Iran):
    → OFAC käynnistää tutkinnan automaattisesti

Jos epäilyttävää toimintaa havaitaan:
    → USA voi asettaa sekundääripakotteita suomalaisille toimijoille

Suomen vaitiolo ei auta, koska:
1. USA:n lait ylittävät Suomen lainkäyttöalueen näissä asioissa
2. Tiedot ovat jo USA:n hallussa – niitä ei voi "poistaa"
3. USA voi toimia itsenäisesti ilman Suomen viranomaisten myötävaikutusta

5. Kirjeenvaihtajapankkien verkosto

5.1 Rakenne

Suomalainen pankki ei voi suoraan siirtää rahaa kaikkialle maailmaan. Se tarvitsee kirjeenvaihtajapankin (correspondent bank).

Tyypillinen ketju:

OmaSp 
   ↓
Nordea (Suomi) 
   ↓
Deutsche Bank (Saksa) 
   ↓
JPMorgan (USA) 
   ↓
Kohdemaa

5.2 Miksi tämä on paljastumisriski?

Jokainen ketjun pankki:
- Tekee omat KYC/AML-tarkastuksensa
- Raportoi epäilyttävät transaktiot omille viranomaisilleen
- Voi jäädyttää varat yksipuolisesti

Käytännön esimerkki:
Jos Deutsche Bank tai JPMorgan havaitsee epäilyttävää toimintaa, he ilmoittavat:
- BaFinille (Saksan finanssivalvonta)
- FinCENille (USA:n rahanpesun selvittelykeskus)

Nämä viranomaiset eivät ole Suomen hallinnassa. Tieto leviää kansainväliseen verkostoon.

6. EU:n uusi AMLA-viranomainen

6.1 Mikä se on?

Anti-Money Laundering Authority (AMLA)
- Perustettu 2024
- Täysi toiminta alkaa 2025–2026
- Sijainti: Frankfurt, Saksa

6.2 Toimivaltuudet

Ominaisuus	Merkitys
Suora valvontavalta	Voi valvoa korkean riskin rahoituslaitoksia suoraan
Ohittaa kansalliset valvojat	Ei tarvitse Fivan lupaa toimia
Tarkastusoikeus	Voi tehdä tarkastuksia ilman kansallista lupaa
Julkinen raportointi	Raportoi suoraan EU-parlamentille

6.3 Miksi tämä muuttaa kaiken?

Aiemmin EU:ssa rahanpesunvalvonta oli hajautettu kansallisille viranomaisille. Jos kansallinen valvoja ei toiminut, asia saattoi jäädä tutkimatta.

Nyt on keskitetty elin, joka:
- Voi toimia riippumatta Suomen viranomaisten tahdosta
- Raportoi julkisesti
- Ei ole sidottu suomalaiseen vaitiolokulttuuriin

Aikataulu: AMLA aloittaa täyden toiminnan 2025–2026. Korkean riskin laitokset tulevat suoran valvonnan piiriin.

7. FATF:n evaluaatioprosessi

7.1 Miten arviointi toimii?

Financial Action Task Force (FATF) arvioi jokaisen jäsenmaan rahanpesuntorjuntajärjestelmän säännöllisesti.

Prosessi:
1. FATF:n arvioijat saapuvat maahan
2. He haastattelevat pankkien henkilökuntaa
3. He tutkivat konkreettisia tapauksia
4. He laativat julkisen raportin

Suomen seuraava arviointi tulee lähivuosina.

7.2 Seuraukset puutteista

Taso 1: "Increased monitoring" (harmaa lista)
- Julkinen ilmoitus puutteista
- Vaikuttaa Suomen pankkisektorin maineeseen kansainvälisesti
- Kansainväliset pankit alkavat kysyä lisäkysymyksiä

Taso 2: "Call for action" (musta lista)
- Kansainväliset pankit alkavat välttää suomalaisia vastapuolia
- Kirjeenvaihtajapankkisuhteet vaikeutuvat
- Pakottaa Suomen toimimaan

7.3 Miksi tämä on paljastumismekanismi?

FATF:n arvioijat eivät ole Suomen viranomaisten alaisia. He tutkivat konkreettisia tapauksia. Jos OmaSp:n tapaus nousee esiin, se päätyy julkiseen raporttiin.

8. Offshore-yhtiöiden haavoittuvuus

8.1 Vuotoherkät alueet

Brittiläiset alueet (BVI, Cayman, Jersey, Guernsey):
- UK:n painostuksessa avaamassa rekistereitä
- Beneficial ownership -tiedot siirtymässä julkisiksi
- Historiallisesti suosittuja, nyt riskialttiita

Panama/Belize:
- Heikko tietosuoja
- Alttiita vuodoille (Panama Papers 2016)
- Paikalliset asianajotoimistot hakkeroinnin kohteina

Kypros/Malta:
- EU-jäseniä, EU-lainsäädännön alaisia
- AMLA:n toimivallan piirissä
- Eivät voi piiloutua EU:n sisällä

8.2 Käytännön riski

Jos OmaSp:n kautta on rahoitettu offshore-yhtiöitä:
- Näiden maiden viranomaiset voivat tutkia asiaa omasta aloitteestaan
- Tiedot voivat vuotaa journalisteille (ICIJ:n verkosto)
- Panama Papers -tyyppinen paljastus voi tapahtua milloin tahansa

9. Kiinteistörekisterit ulkomailla

9.1 Rahanpesun klassinen reitti

Laiton raha 
    ↓
Pankki 
    ↓
Offshore-yhtiö 
    ↓
Kiinteistö (Lontoo/Dubai/Espanja)
    ↓
"Puhdas" varallisuus

9.2 Miksi tämä ei enää toimi?

Iso-Britannia – Unexplained Wealth Orders:
- Viranomaiset voivat vaatia selvitystä varojen alkuperästä
- Koskee erityisesti venäläistaustaisia omistajia
- Tiedot julkisia oikeusprosessissa
- Kiinteistö voidaan takavarikoida, jos alkuperää ei selitetä

Espanja:
- Tiukentanut valvontaa merkittävästi
- Yhteistyö Europolin kanssa
- Suomalaisten kiinteistöomistukset näkyvissä rekistereissä

Dubai:
- Aiemmin "turvapaikka", nyt paineen alla
- Oli FATF:n harmaalla listalla
- Pakotettu avoimuuteen kansainvälisen paineen vuoksi

9.3 Johtopäätös

Jos rahavirrat ovat päätyneet ulkomaisiin kiinteistöihin, ne ovat näiden maiden viranomaisten tutkittavissa. Suomen vaitiolo ei ulotu Lontooseen, Dubaihin tai Malagaan.

10. Europol ja Eurojust

10.1 Europolin rooli

Koordinoi rajat ylittävää rikostutkintaa
Omat analyytikot ja tietokannat
Ei sido Suomen kansallinen vaitiolo

Käytännössä: Jos OmaSp:n kautta on kulkenut rahaa, joka liittyy rikokseen toisessa EU-maassa, Europol koordinoi tutkintaa.

10.2 Eurojustin rooli

Koordinoi syyttäjäviranomaisia EU:ssa
Voi käynnistää yhteisiä tutkintaryhmiä (JIT)
Jos toinen EU-maa on kiinnostunut, tutkinta voi alkaa sieltä

Käytännön esimerkki:
Jos OmaSp:n kautta on kulkenut rahaa, joka päätyy saksalaiseen tai hollantilaiseen rikokseen, Saksan tai Hollannin viranomaiset voivat:
1. Tutkia asiaa itsenäisesti
2. Vaatia tietoja Suomesta
3. Käynnistää yhteisen tutkintaryhmän

11. Whistleblower-reitit

11.1 EU-taso

EU:n whistleblower-direktiivi:
- Suojaa ilmiantajia myös pankkisektorilla
- Mahdollistaa ilmiannon suoraan EU-elimille (AMLA, EBA)
- Suomalainen vaitiolomääräys ei kumoa EU-suojaa
- Voi tehdä anonyymisti

11.2 USA

SEC:n whistleblower-ohjelma:
- Maksaa palkkioita: 10–30% seuraamuksista
- Koskee tapauksia, joissa USA:n markkinat tai dollarit mukana
- Suomalainen voi ilmiantaa suoraan USA:han
- Palkkiot voivat olla miljoonia dollareita

11.3 Journalistit

ICIJ (International Consortium of Investigative Journalists):
- Panama Papers, Pandora Papers -vuotojen takana
- SecureDrop-järjestelmä turvalliseen tietovuotoon
- Tor-verkossa toimivat alustat
- Kansainväliset toimittajat suojassa Suomen laeilta

12. Yhteenveto: Paljastumisen väistämättömyys

Lopulta, olipa Oma Säästöpankin tilanne mikä tahansa, paljastuminen on vain ajan kysymys. Mitä pidempään asioiden tutkintaa viivytellään, sitä pahemmalta tilanne näyttää kaikkien osallisten kannalta.

12.1 Välittömät riskit

Reitti	Mekanismi	Suomen kontrolli
SWIFT/USA	Kaikki dollaritransaktiot tallennettu	Ei mitään
Kirjeenvaihtajapankit	Raportoivat omille viranomaisilleen	Ei mitään

12.2 Keskipitkän aikavälin riskit

Reitti	Aikataulu	Suomen kontrolli
AMLA	2025–2026	Ei mitään
FATF-evaluaatio	1–3 vuotta	Rajoitettu

12.3 Jatkuvat riskit

Reitti	Todennäköisyys	Suomen kontrolli
Whistleblowerit	Korkea	Ei mitään
Offshore-vuodot	Keskikorkea	Ei mitään
Ulkomaiset kiinteistörekisterit	Keskikorkea	Ei mitään
Europol/Eurojust	Riippuu muista maista	Rajoitettu

12.4 Johtopäätös

Kansalliset rajat ≠ Rahavirtojen rajat

Jokainen kansainvälinen transaktio jättää jäljen 
järjestelmiin, joita Suomi ei hallitse.

Salaaminen voi toimia kansallisesti, 
mutta raha ei pysy rajojen sisällä.

Jokainen ulkomainen kytkentä on potentiaalinen paljastumispiste.

13. Mitä tämä tarkoittaa?

13.1 Hypoteesin testaus

Jos OmaSp:ssä olisi tapahtunut väärinkäytöksiä, jotka kytkeytyvät kansainvälisiin rahavirtoihin:

SWIFT-järjestelmä on jo tallentanut transaktiot
Kirjeenvaihtajapankit ovat jo nähneet rahavirrat
Ulkomaiset viranomaiset voivat tutkia omasta aloitteestaan
AMLA tulee täyteen toimintaan 2025–2026
Whistleblowerit voivat ilmiantaa milloin tahansa

13.2 Aikakysymys

Tämä ei ole kysymys siitä, paljastuuko totuus.

Tämä on kysymys siitä, milloin ja miten.

Hallitusti, suomalaisten viranomaisten toimesta?
Vai hallitsemattomasti, kansainvälisten tahojen kautta?

13.3 Historiallinen opetus

Jokainen merkittävä pankkiskandaali on lopulta paljastunut. Bank of New York. YBM Magnex. Panama Papers. Danske Bank.

Syy on aina sama: raha liikkuu, ja liikkuessaan se jättää jälkiä.

Lopuksi: Avoimet kysymykset

Tämä analyysi ei anna vastauksia. Se kysyy:

Jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, mikä reitti paljastaa ne ensimmäisenä?
Jos kansainvälisiä rahaviroja on ollut, ovatko ne jo ulkomaisten viranomaisten tiedossa?
Jos salaamista yritetään, miten kauan se voi kestää? Voidaanko valmiustilalailla pitkittää vääjäämätöntä?
Jos "syntipukkeja" etsitään, keitä ne ovat?

Emme tiedä vastauksia, mutta tiedämme, miten järjestelmä toimii.

Ja järjestelmä ei unohda.

Koskaan.

11.12.2025

Lähteet

Kansainväliset valvontaelimet

Financial Action Task Force (FATF). International Standards on Combating Money Laundering. https://www.fatf-gafi.org/
European Banking Authority (EBA). Anti-Money Laundering and Countering the Financing of Terrorism. https://www.eba.europa.eu/
EU Anti-Money Laundering Authority (AMLA). Establishment and Mandate. Euroopan unionin virallinen lehti, 2024.
Europol. Financial Intelligence and Anti-Money Laundering. https://www.europol.europa.eu/
Eurojust. Joint Investigation Teams. https://www.eurojust.europa.eu/

SWIFT-järjestelmä ja USA:n toimivalta

SWIFT. About Us and Global Presence. https://www.swift.com/
U.S. Department of the Treasury. Terrorist Finance Tracking Program (TFTP). https://home.treasury.gov/
Office of Foreign Assets Control (OFAC). Sanctions Programs and Information. https://ofac.treasury.gov/
Financial Crimes Enforcement Network (FinCEN). Bank Secrecy Act Reporting. https://www.fincen.gov/

EU-lainsäädäntö

Euroopan parlamentti ja neuvosto. Direktiivi (EU) 2019/1937 – Whistleblower-suoja.
Euroopan parlamentti ja neuvosto. Asetus (EU) 2024/XX – AMLA:n perustaminen.
Euroopan parlamentti ja neuvosto. Direktiivi (EU) 2018/1673 – Rahanpesun torjunta rikosoikeudellisin keinoin.

Historialliset tapaukset ja vuodot

International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ). Panama Papers. 2016. https://www.icij.org/investigations/panama-papers/
ICIJ. Pandora Papers. 2021. https://www.icij.org/investigations/pandora-papers/
U.S. Department of Justice. Danske Bank Pleads Guilty to Fraud. Lehdistötiedote, 2022.
O'Brien, Timothy L. (1999). "Tracking How a Web of Suspect Accounts Funneled Billions Abroad". The New York Times.

Kiinteistörekisterit ja varallisuuden jäljitys

UK National Crime Agency. Unexplained Wealth Orders. https://www.nationalcrimeagency.gov.uk/
Transparency International. Doors Wide Open: Corruption and Real Estate in Four Key Markets. 2017.
FATF. Money Laundering through Real Estate. Typologies Report.

Suomen viranomaislähteet

Finanssivalvonta. Rahanpesun estäminen. https://www.finanssivalvonta.fi/
Keskusrikospoliisi. Rahanpesun selvittelykeskus. https://poliisi.fi/
Rahanpesulaki (444/2017). Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.

Egmont Group

Egmont Group of Financial Intelligence Units. About the Egmont Group. https://egmontgroup.org/

Huomautus: Tämä artikkeli esittää hypoteettisia skenaarioita analyyttisessa tarkoituksessa. Se ei väitä, että kuvattuja tapahtumia on tapahtunut, eikä syytä ketään rikoksesta.