Rakenne, joka ei kysy – Historiallisten pankkiskandaalien kaava ja suomalainen säästöpankki

Johdanto

Tämä artikkeli ei väitä, että Oma Säästöpankki on rahanpesulaitos, vaikka kaikki rakenteet sen mahdollistavatkin. Artikkeli ei syytä ketään rikoksesta, mutta sen sijaan se kysyy kysymyksen, jota harvoin esitetään: jos joku haluaisi käyttää suomalaista pankkia, kuten Oma Säästöpankki Oyj, rahanpesuun, millainen rakenne sen mahdollistaisi?

Ja sitten se kysyy toisen kysymyksen: täyttääkö Oma Säästöpankki nuo kriteerit?

Vastauksen etsimiseksi tarkastelemme kolmea tasoa:

Historiallinen kaava: Mitä YBM Magnex ja Bank of New York -skandaalit opettavat rahanpesun rakenteista?
Finanssivalvonnan havainnot: Mitä viranomainen on todennut OmaSp:n toiminnasta?
Yksittäistapaukset oireina: Mitä ne kertovat järjestelmästä?

Emme tiedä tarkalleen, mitä kaikkea OmaSp:ssä on tapahtunut, sen tietää todennäköisesti vain Finanssivalvonta ja mahdollisesti KRP, mutta tiedämme, millainen rakenne mahdollistaa väärinkäytökset ja voimme verrata näitä Oma SP:n tapahtumiin.

1. Rahanpesun anatomiaa: Mitä se vaatii toimiakseen?

1.1 Kolme välttämätöntä elementtiä

Kansainvälisen rahanpesunvastaisen toimintaryhmä FATF:n mukaan onnistunut rahanpesu edellyttää kolmea asiaa:

1. Heikko asiakastuntemus (KYC/AML)
- Pankki ei tiedä, kuka asiakas todella on
- Pankki ei tiedä, mistä rahat tulevat
- Pankki ei kysy, miksi transaktiot tapahtuvat

2. Monimutkainen omistusrakenne
- Todelliset edunsaajat piilotettu
- Omistusketjut kulkevat useiden yhtiöiden kautta
- Kukaan ei ole "vastuussa" juridisessa mielessä

3. Sisäpiirin kontrolli tai myötämielisyys
- Päätöksenteko keskittyy pienelle joukolle
- Ulkopuolinen valvonta on heikkoa
- Poikkeamia ei kyseenalaisteta

Kun nämä kolme elementtiä yhdistyvät, syntyy ympäristö, jossa laittomat rahavirrat voivat kulkea huomaamatta.

1.2 "Pankki, joka ei kysy"

Historiallisissa skandaaleissa toistuu sama kaava: pankki, joka ei kysynyt. Ei kysynyt, kuka todella omistaa. Ei kysynyt, mistä rahat tulevat. Ei kysynyt, miksi miljoonat liikkuvat.

Tämä ei aina tarkoita, että pankki olisi ollut mukana rikoksessa. Joskus kyse on huolimattomuudesta. Joskus resurssipulasta. Joskus kulttuurista, jossa "hyvät asiakkaat" saavat erityiskohtelun.

Lopputulos on sama: rakenne, joka mahdollistaa.

2. Historialliset tapaukset: Kaavan tunnistaminen

2.1 YBM Magnex International (1993–1998)

Tausta:
YBM Magnex oli kanadalainen pörssiyhtiö, jonka taustalla oli ukrainalaissyntyinen järjestäytyneen rikollisuuden johtohahmo Semion Mogilevich. Yhtiö perustettiin yksinomaan arvopaperipetoksen toteuttamiseksi.

Miten se toimi:

Elementti	Toteutus
Heikko KYC	Tilintarkastajat lahjottiin, todellista omistusta ei selvitetty
Monimutkainen omistus	Kuoriyhtiöverkosto peitti Mogilevichin omistuksen
Sisäpiirin kontrolli	Mogilevich ohjasi operaatiota Budapestista käsin

Lopputulos:
- Sijoittajat menettivät yli 150 miljoonaa dollaria
- Yhtiö myönsi oikeudessa, että se perustettiin petoksen toteuttamiseksi
- Yhteys löytyi Bank of New York -skandaaliin

Opetus:
Kun kukaan ei kysy, kuka todella omistaa, vastaus voi olla järjestäytynyt rikollisuus.

2.2 Bank of New York -skandaali (1999)

Tausta:
Kolmen ja puolen vuoden aikana noin 7 miljardia dollaria Venäjältä virtasi Bank of New Yorkin Benex- ja BECS-tilien kautta kolmansille osapuolille ympäri maailman.

Miten se toimi:

Elementti	Toteutus
Heikko KYC	Pankki ei suorittanut riittävää due diligence -tarkastusta
"Tunne asiakkaasi" puuttui	Kun työntekijät yrittivät tarkastaa, heille kerrottiin ettei järjestelmää ole
Monimutkainen rakenne	Tilit olivat osa maanalaista rahansiirtotoimintaa

Lopputulos:
- Yksi historian suurimmista rahanpesuskandaaleista
- Yhteys Mogilevichin kontrolloimaan Inkombankiin
- Bank of New York maksoi 38 miljoonan dollarin sovittelun

Opetus:
Rahanpesu ei vaadi aktiivista osallisuutta, koska riittää, että rakenne ei kysy.

2.3 Yhteinen nimittäjä

Molemmat tapaukset jakavat saman DNA:n:

1. Pankki, joka ei tuntenut asiakkaitaan
2. Omistusrakenne, joka piilotti todelliset edunsaajat
3. Sisäpiiri, joka kontrolloi ilman ulkopuolista valvontaa
4. Dokumentaatio, joka oli puutteellista tai väärennettyä
5. Valvonta, joka petti

Kysymys kuuluu: löytyykö sama kaava muualta?

3. Suomalainen poikkeus? Säätiöomistuksen erikoisuus

3.1 Säätiöllä ei ole omistajia

Suomen säätiölaki luo ainutlaatuisen rakenteen: säätiöllä ei ole tosiasiallisia omistajia juridisessa mielessä.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) mukaan:

"Säätiön tosiasiallisina edunsaajina pidetään säätiörekisteriin merkittyjä hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä."

Mutta hallituksen jäsenet eivät omista mitään. He vain hallinnoivat.

Tämä tarkoittaa käytännössä:
- Kukaan ei ole juridisesti vastuussa säätiön varallisuudesta samalla tavalla kuin osakeyhtiössä
- Säätiöiden ei tarvitse erikseen ilmoittaa tosiasiallisia edunsaajia kaupparekisteriin
- "Isännätön raha" – varallisuus, jota kukaan ei omista

3.2 Itse itseään täydentävä hallinto

Säästöpankkisäätiöiden historiallinen rakenne on kuvaava. Eräs kommentaattori kuvasi sitä näin:

"Vaaleilla valittiin 10 uutta jäsentä 40-henkiseen isännistöön. Sitten nämä vanhat 40 ja uudet 10 kokoontuivat ja valitsivat keskuudestaan 40 'uutta' isäntää. Yleensä vanhat 40 jatkoivat."

Tämä rakenne mahdollistaa:

Suljetun piirin – samat henkilöt valitsevat toisiaan
Läpinäkymättömyyden – ulkopuoliset eivät voi vaikuttaa
Vastuuttomuuden – kukaan ei ole varsinaisesti tilivelvollinen

3.3 OmaSp:n omistusrakenne

Oma Säästöpankin suurin omistaja on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö (45%).

Huomionarvoista:
- Säätiön kotipaikka on Lappeenranta – aivan Venäjän rajan tuntumassa
- Säätiö on perustettu 1919, mutta nykymuotoinen rakenne luotu 2014
- Julkisten lähteiden mukaan säätiön taloustietoja ei ole saatavilla viimeisen viiden vuoden ajalta

Hypoteesi:
Säätiöomistus luo rakenteen, jossa läpinäkyvyys on rajoitettua ja todellinen kontrolli vaikeasti jäljitettävissä. Tämä ei tarkoita, että jotain laitonta tapahtuisi, mutta se tarkoittaa, että rakenne ei estäisi sitä.

4. Finanssivalvonnan havainnot: Samat puutteet kuin historiassa

4.1 Mitä Fiva löysi?

Finanssivalvonta suoritti tarkastuksen OmaSp:hen ajanjaksolta 1.1.2022–21.12.2023. Tulokset olivat poikkeuksellisen vakavat.

Fiva havaitsi "erittäin suuren merkittävyyden puutteita" seuraavilla alueilla:

Alue	Havainto
Tosiasiallisen edunsaajan tunteminen	Puutteet tunnistamisessa ja tietojen ylläpidossa
Asiakkaan toiminnan tunteminen	Puutteita laaja-alaisesti
Varojen alkuperän selvittäminen	Puutteita laaja-alaisesti
Tehostetut menettelyt	Pankki ei pystynyt toteuttamaan rahanpesulain vaatimuksia

Yksinkertaistaen: Pankki ei tiennyt (tai dokumentoinut):
1. Kuka tosiasiassa omistaa asiakasyritykset
2. Mistä asiakkaiden rahat tulevat
3. Mikä on asiakkaiden todellinen liiketoiminta

4.2 Vertailu: Bank of New York 1999 vs. OmaSp 2024

Elementti	Bank of New York 1999	OmaSp 2024 (Fivan havainnot)
Due diligence	"Ei riittävää tarkastusta"	"Puutteita laaja-alaisesti"
Asiakastuntemus	"Ei tunne asiakkaasi -kyselyitä"	"Ei pystynyt toteuttamaan tehostettuja menettelyitä"
Edunsaajien tunnistus	Todelliset omistajat tuntemattomia	"Puutteet tunnistamisessa"
Varojen alkuperä	Ei selvitetty	"Puutteita varojen alkuperän selvittämisessä"
Sisäinen valvonta	Työntekijöille kerrottiin ettei järjestelmää ole	Fiva: järjestelmälliset puutteet

Huomio: Tämä vertailu ei väitä, että OmaSp olisi tehnyt samoja rikoksia kuin Bank of New York. Se osoittaa, että rakenteelliset puutteet ovat lähes identtiset.

4.3 Mitä tämä tarkoittaa?

Fivan havainnot kuvaavat pankkia, joka täyttää rahanpesun mahdollistavan rakenteen kriteerit:

✓ Heikko asiakastuntemus
✓ Tosiasiallisten edunsaajien tunnistamaton
✓ Varojen alkuperä selvittämättä

Tämä ei todista, että rahanpesua on tapahtunut. Se todistaa, että rakenne ei olisi estänyt sitä.

5. Yksittäistapaukset oireina

5.1 Minkkisten tapaus: Esimerkki "ei kysymisestä"

Julkisesti jakamamme, dokumentoitu "Minkkisten tapaus" tarjoaa ikkunan pankin toimintakulttuuriin:

Mitä tapahtui:
- Pankki myönsi miljoonan euron lainan NHI Apartments -osakkeisiin
- Vakuutena ainoastaan 10% osakkeista
- Lainan myöntäjä (varatoimitusjohtaja) oli itse myyjäyhtiön 50% omistaja
- Yhteydenotto tuli pankin puolelta

Mitä tämä kertoo:
- Eturistiriitoja ei tunnistettu tai niistä ei välitetty
- Vakuusarviointi oli poikkeuksellista
- Dokumentaatio oli puutteellista

Inderes-foorumilla kommentaattori tiivisti:

"Organisaatiosta katosi kaikki perusosaaminen alkeellisimmista asioista, mitä vakuuksiin liittyy."

5.2 Kadonnut dokumentaatio

Talouselämän toimittajan mukaan pankin holveista puuttuu merkittävä määrä luottopäätösasiakirjoja, dokumentteja, joiden pitäisi ehdottomasti säilyä.

Kysymys: Onko katoaminen satunnaista vai systemaattista?

Jos kyseessä on yksittäinen virhe, se on vakava mutta korjattavissa.
Jos kyseessä on järjestelmällinen puute, se viittaa rakenteeseen, jossa dokumentaatio ei ole prioriteetti – tai jossa sen puuttuminen palvelee jotakuta.

5.3 Lauttasaaren kuvio

Talouselämän raportoima Lauttasaaren luksusasuntojen tapaus nostaa lisäkysymyksiä:

Vierekkäiset miljoonien eurojen asunnot pankin sisäpiirille ja liikekumppaneille
Monimutkainen yhtiörakenne (Hallon House)
Pohjola Rakennus mukana järjestelyissä

Kysymys: Oliko kyseessä normaali liiketoiminta vai sisäpiirin suosiminen?

6. Hypoteesi: Jos kaava toteutuisi

6.1 Teoreettinen malli

Jos joku haluaisi käyttää OmaSp:n kaltaista rakennetta rahanpesuun, malli voisi näyttää tältä:

TASO 1: Offshore-yhtiö (Kypros, BVI, Cayman)
    ↓
TASO 2: Eurooppalainen holding (Sveitsi, Luxemburg)
    ↓
TASO 3: Sijoitus pankin osakkeisiin tai asiakkuus
    ↓
TASO 4: Pankki myöntää lainoja kiinteistöhankkeisiin
    ↓
TASO 5: Rahat "peseytyneenä" suomalaisessa kiinteistössä

Miksi tämä toimisi:
- Säätiöomistus piilottaa ketjun alkupään
- Heikko KYC ei paljasta todellisia edunsaajia
- Puutteellinen dokumentaatio ei jätä jälkiä
- Maantieteellinen sijainti helpottaa rajat ylittäviä järjestelyitä

6.2 Mitä emme tiedä

On korostettava, mitä emme tiedä:

Emme tiedä, onko tällaista tapahtunut
Emme tiedä, keitä mahdolliset toimijat olisivat
Emme tiedä, ovatko Fivan havainnot johtaneet korjauksiin
Emme tiedä, mitä KRP:n tutkinta on paljastanut

Tiedämme vain, että rakenne mahdollistaisi sen.

7. Kansainväliset paljastumisreitit

7.1 Miksi salaaminen on vaikeaa

Jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, ne tulevat todennäköisesti julki kansainvälisten kanavien kautta:

Reitti	Mekanismi	Aikajänne
SWIFT/USA	Kaikki dollaritransaktiot näkyvät USA:n viranomaisille	Välitön
AMLA (EU)	Uusi rahanpesunvalvontaviranomainen aloittaa 2025–2026	1–2 vuotta
FATF-evaluaatio	Kansainvälinen arviointi	1–3 vuotta
Whistleblower	EU-suoja mahdollistaa ilmiannon	Jatkuva
Offshore-vuodot	Panama/Pandora Papers -tyyppiset	Arvaamaton

7.2 Kriittinen haavoittuvuus

Jokainen kansainvälinen transaktio jättää jäljen järjestelmiin, joita Suomen viranomaiset eivät hallitse.

Jos rahavirrat ovat kulkeneet ulkomaille, kuten pankkeihin, kiinteistöihin, yhtiöihin, ne ovat muiden maiden viranomaisten tutkittavissa.

8. Avoimet kysymykset

Tämä analyysi ei anna vastauksia. Se esittää kysymyksiä, joihin vastauksia pitäisi etsiä:

Rakenteesta:

Miksi säätiöomistus tekee läpinäkyvyydestä mahdotonta?
Kuka todella kontrolloi Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiötä?
Miksi taloustiedot eivät ole julkisesti saatavilla?

Valvonnasta:

Miksi Fivan havainnot eivät johtaneet välittömiin toimiin?
Onko valvontajärjestelmä rakenteellisesti kykenemätön havaitsemaan ongelmia?
Miksi KRP:n tutkinta näyttää keskittyneen yksittäisiin asiakkaisiin, ei pankkiin?

Dokumentaatiosta:

Miksi luottopäätösasiakirjoja puuttuu?
Onko katoaminen satunnaista vai systemaattista?
Kuka hyötyy puuttuvasta dokumentaatiosta?

Toimintakulttuurista:

Miksi sisäpiirin eturistiriidat eivät estäneet liiketoimia?
Miksi vakuusarvioinnit poikkesivat normaaleista käytännöistä?
Onko kyseessä yksittäisten henkilöiden toiminta vai järjestelmä?

Lopuksi: Rakenne vai sattuma?

Tämä artikkeli ei väitä, että Oma Säästöpankissa on tapahtunut rahanpesua, vaikka siihen onkin ollut lähes ihanteelliset olosuhteet. Se ei syytä ketään rikoksesta.

Se osoittaa, että:

Historiallisissa pankkiskandaaleissa on tunnistettava kaava
Sama kaava, heikko KYC, monimutkainen omistus, sisäpiirin kontrolli, näyttää toistuvan
Finanssivalvonnan havainnot vahvistavat rakenteelliset puutteet
Yksittäistapaukset viittaavat järjestelmällisiin ongelmiin

Kysymys ei ole enää siitä, onko jotain tapahtunut.

Kysymys on siitä, että mitä on tapahtunut ja miksi rakenne mahdollistaa sen sekä miksi asioille ei ole tehty mitään.

Ja näihin kysymyksiin pitäisi saada vastaus.

10.12.2025

Lähteet

Viranomaislähteet

Finanssivalvonta (2024).
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Säätiörekisteri: Tosiasiallisten edunsaajien ilmoittaminen. https://www.prh.fi/
Financial Action Task Force (FATF). International Standards on Combating Money Laundering and the Financing of Terrorism & Proliferation. https://www.fatf-gafi.org/

Uutislähteet

Talouselämä (24.10.2024). Oma Säästöpankin entinen varatoimitusjohtaja ja kiinteistösijoitukset. https://www.talouselama.fi/
Talouselämä (viikko 37/2024). 15 miljoonaa euroa ja tontti Helsingin Lauttasaaressa – Talouselämä tutki, miten Oma Säästöpankin pankkiiri ja liikemiehet päätyivät ostamaan luksusasunnot.
Koponen, Taneli (2024). Talouselämän OmaSp-uutisointi, useita artikkeleita.

Historialliset tapaukset

U.S. Department of Justice (1999). United States v. Bank of New York. Oikeudenkäyntiasiakirjat.
Securities and Exchange Commission (SEC). YBM Magnex International Investigation. Tutkintaraportit.
O'Brien, Timothy L. (1999). "Follow the Money: A special report.; Tracking How a Web of Suspect Accounts Funneled Billions Abroad". The New York Times.

Yritystiedot

Asiakastieto / Proff.fi. Yritysrekisteritiedot: Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, NHI Apartments I Oy, New House Innovation Oy, Hallon House Oy.
Kauppalehti. Oma Säästöpankki Oyj -yritystiedot ja omistusrakenne.

Keskustelufoorumit (viitteelliset)

Inderes Forum (2024–2025). Oma Säästöpankki -keskusteluketju. https://forum.inderes.com/t/oma-saastopankki/1310/

Lainsäädäntö

Rahanpesulaki (444/2017). Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.
Säätiölaki (487/2015).
EU:n rahanpesunvastainen direktiivi (AMLD6).