KKO:2026:27 — Mitä tuomio tarkoittaa meille kaikille

Termi "psykoseksuaalisen kehityksen häiriö" on suoraan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen suomenkielinen diagnostinen termi, kategoriassa F66. ICD-10-tautiluokitus on ollut virallisessa käytössä Suomessa vuoden 1996 alusta. F66-kategoria poistettiin kansainvälisesti vasta 18 vuotta pamfletin julkaisemisen jälkeen.

Räsänen käytti lääkärinä sen ajan virallista diagnostista kieltä. Miksi media esittää termin ikään kuin se olisi halveksiva luonnehdinta ilman historiallista kontekstia?

Tuomio, joka koskettaa jokaista

Uutisointi kertoo tuomion mutta ei pysähdy siihen, mitä se tarkoittaa meille jokaiselle Suomen kansalaiselle. Jos kansanedustaja tuomitaan Raamatun opetuksen ääneen sanomisesta, se koskettaa jokaisen oikeutta sanoa ääneen uskontoon tai ideologiaan liittyviä vakaumuksensa oppeja ja periaatteita.

Jos Raamatun opetuksiin perustuva teksti on rikos, sama logiikka koskee jokaista pyhää kirjaa, jokaista uskonnollista opetusta ja jokaista ideologista julkaisua, joka koetaan loukkaavaksi jossakin ihmisryhmässä. Valtion tuomiovalta asettuu uskonnollisen opin yläpuolelle ja perustuslaillinen uskonnonvapaus muuttuu ehdolliseksi.

22 vuotta vanha teksti, nykyajan mittapuulla

Pamfletti on vuodelta 2004. Tuomio tuli 2026. Yli kahden vuosikymmenen takaista tekstiä tulkittiin nykyajan mittapuulla rikokseksi. Tämä avaa oven, jossa kenen tahansa vanhat kirjoitukset, puheet tai julkaisut voidaan jälkikäteen arvioida uudelleen muuttuneiden yhteiskunnallisten normien valossa.

Kaksi oikeusastetta ja kuusi tuomaria eivät löytäneet rikosta. KKO päätyi toiseen lopputulokseen äänin 3–2.

Puolustautumisesta tuli rikos

Tapahtumaketju ansaitsee tulla kerrotuksi kokonaan:

2004: Räsänen kirjoittaa pamfletin, joka painetaan opetuskäyttöön vähäiseen jakeluun.

2019: Poliisitutkinta alkaa Räsäsen Pride-tviitin perusteella. Tutkinta laajenee koskemaan myös vuoden 2004 pamflettia. Räsänen julkaisee pamfletin verkossa, jotta yleisö voi itse arvioida, mistä häntä syytetään.

2026: KKO tuomitsee Räsäsen nimenomaan tästä verkkojulkaisusta. Syyte ei koskenut kirjoituksen alkuperäistä julkaisemista painetussa muodossa.

Toisin sanoen Räsäsen puolustautuminen syytettä vastaan muuttui itse rikokseksi. Hän julkaisi tekstin läpinäkyvyyden vuoksi, jotta kansalaiset voisivat muodostaa oman käsityksensä. Ilman rikossyytettä hän ei olisi koskaan jakanut pamflettia laajemmin. Valtio loi tilanteen, jossa syytetyn ainoa keino puolustautua julkisesti johti tuomioon.

Solvaaminen: subjektiivinen kokemus rikoksen perustana

Tuomion ydin on käsite "solvaaminen", joka on kiihottamisrikoksen tunnusmerkki. KKO tuomitsi Räsäsen nimenomaisesti "ryhmää solvaavan tekstin saatavilla pitämisestä" äänin 3–2. Samaan aikaan KKO vapautti Räsäsen yksimielisesti vuoden 2019 tviitistä, jossa hän perusteli mielipidettään Raamatun tekstillä.

Ristiriita on paljonpuhuva. Raamatun siteeraaminen ei ole rikos, mutta kristillisen opin selittäminen omin sanoin on.

Narratiivin muokkaus tuomion jälkeen

Median olisi syytä harkita tarkemmin lausuntoja, joita aiheesta päästetään suodattamatta läpi.

Valtakunnansyyttäjä esitti Ylen uutisissa Räsäsen sanoman vääristäen todetessaan, että Räsänen sanoi homoseksuaalisuuden olevan "jonkinlainen vika ihmisessä". Tämä on harhaanjohtava tiivistys. Räsänen on koko prosessin ajan johdonmukaisesti erottanut ihmisen ja teon. Räsäsen asianajaja Matti Sankamo nosti esiin kohtia pamfletista, joissa Räsänen nimenomaisesti kirjoittaa jokaisen olevan yhtä arvokas seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Sankamo ihmetteli: "Tämä on ensimmäinen Suomessa käsitelty rikosasia, jossa vastaajan väitetään kiihottaneen kansanryhmää vastaan tekstissä, jossa hän nimenomaisesti kehottaa lukijoita kunnioittamaan vähemmistöä ja suhtautumaan heihin tasa-arvoisesti."

Kristillinen opetus erottaa ihmisen arvon ja teot. Ihminen on arvokas, teot arvioidaan erikseen. "Rakasta syntistä, vihaa syntiä" ei ole sama asia kuin "ihmisessä on vika". Syyttäjän tiivistys hävittää juuri sen erottelun, joka on koko pamfletin ydin.

Samoin kommentaattorin väite "loukkaavasta sanastosta" on harhaanjohtava. Termi "psykoseksuaalisen kehityksen häiriö" oli WHO:n ICD-10-tautiluokituksen virallinen diagnostinen termi F66-kategoriassa, Suomessa virallisessa käytössä vuodesta 1996 ja voimassa kansainvälisesti aina vuoteen 2022 asti. Räsänen käytti lääkärinä oman aikansa lääketieteellistä kieltä. Termi esitetään ikään kuin Räsänen olisi tietoisesti valinnut loukkaavan sanaston, vaikka kyseessä oli ammatillinen termi.

Narratiivia muokataan tuomion jälkeen niin, että se näyttää itsestään selvältä. Konteksti häivytetään, aikajana ohitetaan ja erottelu ihmisen ja teon välillä pyyhitään pois.

Perustuslailliset ja kansainvälisoikeudelliset sokeat pisteet

1. Suomen perustuslaki

1.1 Sananvapaus (12 §)

"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Tuomion sokea piste: KKO:n tuomio ei koske ennakkoestämistä vaan jälkikäteistä rankaisemista. Perustuslaki kuitenkin suojaa nimenomaan oikeutta ilmaista mielipiteitä. Tuomio kohdistuu uskonnollisen mielipiteen ilmaisemiseen pamfletissa, joka oli suunnattu aikuisille lukijoille opetuskäyttöön. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, ettei kirjoituksille ollut pakottavaa yhteiskunnallista syytä rajoittaa sananvapautta.

Lähde: Suomen perustuslaki 731/1999, 12 §.

1.2 Uskonnonvapaus (11 §)

"Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan."

Tuomion sokea piste: Uskonnonvapaus sisältää nimenomaisesti oikeuden ilmaista vakaumus. Räsäsen pamfletti perustui kristilliseen opetukseen avioliitosta ja seksuaalisuudesta. KKO:n tuomio asettaa uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemisen rikosoikeudellisen arvioinnin kohteeksi.

Tämä herättää väistämättömän kysymyksen: jos kristillisen opin mukainen näkemys seksuaalietiikasta on rikos, koskeeko sama logiikka kaikkia uskontoja, joiden pyhissä teksteissä on vastaavia opetuksia? KKO totesi tuomiossaan nimenomaisesti, että uskonnonvapaus suojaa yhtäläisesti kaikkien uskontojen harjoittajia ja arvioinnin tulee olla samanlaista riippumatta siitä, minkä uskonnon opetuksilla lausumia perustellaan.

Syyttäjä totesi oikeudenkäynnin aikana, että Raamattua saa siteerata mutta Räsäsen tulkinta ja mielipide Raamatun jakeista ovat rikollisia. Tämä asettaa valtion uskonnollisen tulkinnan arvioijaksi, mikä on perustuslain 11 §:n kannalta ongelmallista.

Lähde: Suomen perustuslaki 731/1999, 11 §. KKO:2026:27, kohta 25. Syyttäjän lausunto oikeudenkäynnissä, raportoitu ADF Internationalin ja Ylen uutisoinnissa.

1.3 Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (8 §)

"Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi."

Tuomion sokea piste: Pamfletti kirjoitettiin vuonna 2004 ja painettiin alun perin vähäiseen jakeluun. Syyte ei kohdistunut alkuperäiseen painettuun julkaisuun vaan sen myöhempään saatavilla pitämiseen internetissä. Tämä nostaa esiin kaksi ongelmaa:

Ajallinen ongelma: Kirjoitus tehtiin aikana, jolloin käytetty terminologia oli virallisen lääketieteellisen diagnostiikan mukaista (ICD-10, F66-kategoria). Tekoa arvioidaan vuoden 2026 normein.

Ennakoitavuusongelma: Laillisuusperiaate edellyttää, että ihminen voi ennakolta tietää, mikä on rikollista. Kuusi tuomaria kahdessa oikeusasteessa katsoi, ettei kyseessä ollut rikos. KKO:n 3–2 -päätös osoittaa, ettei lain soveltaminen ole edes tuomareiden keskuudessa ennakoitavissa.

Lähde: Suomen perustuslaki 731/1999, 8 §.

1.4 Yhdenvertaisuus (6 §)

"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Tuomion sokea piste: Yhdenvertaisuuspykälä suojaa myös uskonnon, vakaumuksen ja mielipiteen perusteella tapahtuvalta syrjinnältä. Jos uskonnollisen vakaumuksen ilmaiseminen johtaa rikostuomioon, asetetaanko uskonnollisen vakaumuksen omaavat henkilöt eri asemaan mielipiteensä perusteella?

Lähde: Suomen perustuslaki 731/1999, 6 §.

2. Euroopan ihmisoikeussopimus (ECHR)

2.1 Artikla 9: Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

"Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen; tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa sekä vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa, julkisesti tai yksityisesti, jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin."

Tuomion sokea piste: EIT:n oikeuskäytäntö edellyttää, että uskonnon harjoittamisen rajoitusten on oltava laissa säädettyjä, välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

EIT on todennut, että rajoituksen on vastattava "pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta" (pressing social need) eikä "välttämätön" tarkoita samaa kuin "hyödyllinen" tai "toivottava". Kaksi alempaa oikeusastetta nimenomaisesti katsoi, ettei tällaista pakottavaa tarvetta ollut.

Erityisesti artikla 9:n rajoitusperusteet ovat suppeammat kuin muissa artikloissa: "kansallinen turvallisuus" on tietoisesti jätetty pois, mikä korostaa uskonnon vapauden erityistä painoarvoa. Uskonnonvapauden piiriin kuuluu nimenomaisesti oikeus opettaa uskontoaan. Räsäsen pamfletti oli luonteeltaan uskonnollista opetusta.

Lähde: ECHR, artikla 9. EIT:n Guide on Article 9. Biblical Centre of the Chuvash Republic v. Russia, § 58.

2.2 Artikla 10: Sananvapaus

"Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta."

Tuomion sokea piste: EIT:n vakiintunut oikeuskäytäntö korostaa, että sananvapaus suojaa myös ilmaisuja, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät. Sananvapaus ei ole tarkoitettu suojaamaan vain sellaisia mielipiteitä, joista kaikki ovat samaa mieltä. EIT on erityisesti korostanut poliitikkojen laajempaa sananvapautta yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Suomi on saanut EIT:ltä merkittävän määrän langettavia tuomioita sananvapauden loukkauksista: vuoteen 2012 mennessä 17 tuomiota, mikä on Pohjoismaissa poikkeuksellisen paljon.

Lähde: ECHR, artikla 10.

2.3 Artikla 7: Ei rangaistusta ilman lakia

"Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei tekohetkellä ollut kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos."

Tuomion sokea piste: Sama ennakoitavuusongelma kuin Suomen perustuslain 8 §:ssä, nyt kansainvälisellä tasolla. Artikla 7 suojaa erityisesti taannehtivaa rikossoveltamista vastaan. Kun teksti on kirjoitettu 2004, kaksi oikeusastetta on katsonut sen lailliseksi ja KKO tuomitsee siitä 2026, herää kysymys: oliko teko tekohetkellä ennakoitavasti rangaistava?

Lähde: ECHR, artikla 7.

3. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICCPR)

3.1 Artikla 18: Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

YK:n ihmisoikeuskomitean yleiskommentti nro 22 (1993) korostaa:

Artikla 18 ei salli minkäänlaisia rajoituksia ajatuksen ja omantunnon vapauteen eikä vapauteen omata tai omaksua uskonto.
Tätä vapautta suojataan ehdoitta eikä siitä voi poiketa edes yleisen hätätilan aikana (artikla 4.2).
Uskonnonvapauden ilmaisemisen rajoitusten on oltava suoraan yhteydessä tarkoitukseensa ja suhteessa siihen tarpeeseen, johon ne perustuvat.
Rajoituksia ei saa asettaa syrjivin perustein tai soveltaa syrjivästi.

Tuomion sokea piste: ICCPR:n artikla 18 suojaa nimenomaisesti uskon opetusta. Räsäsen pamfletti oli uskonnollista opetusta kristillisestä avioliittokäsityksestä. YK:n ihmisoikeuskomitean tulkinta on, että tämä oikeus on perustavanlaatuinen eikä siitä voi poiketa edes hätätilassa.

Lähde: ICCPR, artikla 18. YK:n ihmisoikeuskomitean yleiskommentti nro 22 (1993), kohdat 1, 3, 8.

3.2 Artikla 19: Mielipiteen ja sananvapaus

"Jokaisella on oikeus mielipiteisiin ilman ulkopuolista puuttumista."

Tuomion sokea piste: Artikla 19(1) suojaa oikeutta pitää mielipiteitä ehdoitta. Räsäsen mielipide kristillisestä avioliittokäsityksestä on suojattu mielipide.

Lähde: ICCPR, artikla 19.

3.3 Artikla 20(2): Vihapuheen kielto ja sen rajat

"Lailla on kiellettävä kansallisen, rodullisen tai uskonnollisen vihan puoltaminen, jolla yllytetään syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan."

Tuomion sokea piste: Artikla 20(2) kieltää nimenomaan sellaisen vihan puoltamisen, jolla yllytetään syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan. YK:n asiantuntijaseminaari (Geneve 2008) on korostanut, että artikloja 19 ja 20 on luettava yhteen ja harmonisoituna eikä artikla 20 saa muodostua artiklan 19 kumoajaksi.

Räsäsen pamfletti ei yllytä väkivaltaan tai syrjintään. Se esittää kristillistä opetusta, jossa nimenomaisesti kehotetaan kunnioittamaan kaikkia ihmisiä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Lähde: ICCPR, artikla 20. OHCHR Expert Seminar on Articles 19 and 20 of the ICCPR (2008).

4. Rakenteelliset sokeat pisteet

4.1 Loukkaantumisen oikeus vastaan perusoikeudet

Tuomion ydin on käsite "solvaaminen", joka on kiihottamisrikoksen tunnusmerkki. Tämä nostaa esiin periaatteellisen kysymyksen: onko subjektiivinen kokemus loukkaantumisesta riittävä peruste rajoittaa perustuslaillista oikeutta?

Sekä EIT:n että YK:n ihmisoikeuskomitean oikeuskäytäntö on toistuvasti todennut, että sananvapaus suojaa myös loukkaavaksi koettuja ilmaisuja. "Loukkaavuus" on subjektiivinen kokemus, joka vaihtelee ajan, paikan ja vastaanottajan mukaan. Perusoikeudet taas ovat objektiivisia oikeusnormeja.

Jos loukkaantumisen kokemus riittää kriminalisoimaan ilmaisun, seuraa loogisesti, että jokaisen uskonnon pyhät tekstit ovat potentiaalisesti rikollisia, sillä ne sisältävät opetuksia joista joku voi loukkaantua; yhteiskunnallinen keskustelu kaventuu siihen, mitä kukaan ei koe loukkaavaksi; ja perusoikeuksien käyttäminen muuttuu ehdolliseksi muiden subjektiivisen kokemuksen perusteella.

4.2 Taannehtiva uudelleentulkinta

Pamfletti kirjoitettiin 2004. Tuomio annettiin 2026. Tänä aikana lääketieteellinen terminologia on muuttunut (ICD-10:n F66-kategoria poistettu ICD-11:ssä 2019/2022), yhteiskunnalliset normit ovat muuttuneet ja lainsäädäntöä ei ole muutettu.

Tuomio soveltaa nykyajan normistoa 22 vuotta vanhaan tekstiin. Tämä luo ennakkotapauksen, jossa kenen tahansa vuosikymmeniä vanhat julkaisut, puheet tai kirjoitukset voidaan arvioida uudelleen muuttuneiden yhteiskunnallisten normien valossa.

4.3 Prosessin rankaisevuus

ADF Internationalin johtaja Paul Coleman on toistuvasti korostanut, että prosessi itsessään on rangaistus. Räsäsen oikeusprosessi on kestänyt lähes seitsemän vuotta (2019–2026) ja sisältänyt yli 13 tuntia poliisikuulusteluja, joissa häntä pyydettiin toistuvasti selittämään teologista ymmärrystään Raamatusta. Kaksi oikeusastetta vapautti hänet yksimielisesti ja syyttäjä valitti molemmat kerrat. Suomi on yksi harvoista maista, joissa syyttäjä voi valittaa vapauttavasta tuomiosta ylimpään oikeusasteeseen asti.

5. Seuraava vaihe: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Räsänen on ilmoittanut harkitsevansa vakavasti valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. ADF International tukee hänen puolustustaan. Valitusperusteet kattavat artiklan 9 (tuomio rajoittaa oikeutta opettaa uskontoa), artiklan 10 (tuomio rankaisee mielipiteen ilmaisemisesta), artiklan 7 (teon rangaistavuus ei ollut ennakoitavissa tekohetkellä) ja artiklan 14 yhdessä artiklojen 9 ja 10 kanssa (uskonnollisen vakaumuksen perusteella tapahtuva erilainen kohtelu).

EIT on aiemmin todennut uskonnonvapauden olevan yksi demokraattisen yhteiskunnan perustuksista ja korostanut, ettei valtio saa sanella, mitä henkilö uskoo.

Yhteenveto

KKO:n tuomio nostaa esiin kysymyksiä, joita julkinen keskustelu ja media eivät ole riittävästi käsitelleet:

A) Käytetty terminologia oli tekohetkellä virallista lääketieteellistä diagnostiikkaa (WHO:n ICD-10, F66).

B) Kuusi tuomaria kahdessa oikeusasteessa ei löytänyt rikosta. KKO:n enemmistö oli 3–2.

C) Perustuslain 11 § ja 12 § suojaavat nimenomaisesti uskonnonvapautta ja sananvapautta.

D) ECHR:n artiklat 9, 10 ja 7 sekä ICCPR:n artiklat 18 ja 19 asettavat korkean kynnyksen perusoikeuksien rajoittamiselle.

E) Loukkaantumisen subjektiivinen kokemus ei kansainvälisen oikeuskäytännön mukaan riitä perusoikeuksien rajoitusperusteeksi.

F) 22 vuotta vanha teksti tuomitaan muuttuneiden normien perusteella, mikä luo ennakkotapauksen taannehtivasta uudelleentulkinnasta.

G) Tuomion logiikka koskee kaikkia uskontoja ja ideologioita, ei ainoastaan kristinuskoa.

Kysymys ei ole siitä, ovatko Räsäsen näkemykset oikeita tai vääriä. Kysymys on siitä, onko demokraattisessa yhteiskunnassa tilaa ilmaista uskonnollinen vakaumus ilman rikosseuraamusta ja onko loukkaantumisen kokemus ohittanut perustuslailliset vapausoikeudet.

Ymmärtävätkö suomalaiset, mitä niukka yhden äänen äänestystappio tänään tarkoitti meille jokaiselle, ei vain yhdelle kansanedustajalle?

ICD-10 F66 -terminologia on edelleen kaikkialla: tutkimus

Tutkimus suoritettu 26.3.2026

KKO katsoi termin "psykoseksuaalisen kehityksen häiriö" olevan "nykylääketieteen valossa täysin virheellinen" ja "solvaava". Alla oleva tutkimus osoittaa, että täsmälleen sama termi on tällä hetkellä julkisesti saatavilla kymmenissä virallisissa, lääketieteellisissä ja akateemisissa lähteissä, mukaan lukien THL:n ylläpitämässä virallisessa suomalaisessa tautiluokituksessa, jota käytetään päivittäin terveydenhuollossa.

THL ylläpitää virallisesti täsmälleen samaa terminologiaa

Suomen virallinen tautiluokitus ICD-10 sisältää edelleen täydellisenä F66-luokan ja kaikki sen alakoodit. Tämä luokitus on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (13/332/1995) nojalla pakollinen kaikessa potilasasiakirjojen tautiluokittelussa. Luokitusta ylläpitää THL ja se on julkisesti saatavilla useassa muodossa.

THL/Kanta Koodistopalvelu on virallinen kansallinen koodistopalvelin, jossa ICD-10-luokitus on kokonaisuudessaan selattavissa. F66-koodi "Sukupuoliseen kehitykseen ja suuntautumiseen liittyvät psyykkiset häiriöt ja käytöshäiriöt" on siellä kaikkine alakoodeineen, mukaan lukien F66.8 "Muut määritetyt psykoseksuaalisen kehityksen häiriöt" ja F66.9 "Määrittämätön psykoseksuaalisen kehityksen häiriö". THL päivitti koodistopalvelimen viimeksi vuonna 2025 (Koodistopalvelutiedote 106/2025) eikä F66-koodeja poistettu.

THL:n Julkari-arkistossa on julkisesti saatavilla kaksi keskeistä teosta: Psykiatrian luokituskäsikirja (2. painos, 2012), joka sisältää kaikki F66-diagnoosit täysine kuvauksineen, sekä Tautiluokitus ICD-10 (3. suomalainen laitos, 2011).

Erityisen huomionarvoista on, että virallinen suomalainen luokitus sisältää koodin F66.81 "Muu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö, homoseksuaalinen", eli diagnoosin, joka yhdistää nimenomaan homoseksuaalisuuden ja psykoseksuaalisen kehityksen häiriön samaan lauseeseen.

Koodi	Suomalainen virallinen termi	Saatavilla
F66	Sukupuoliseen kehitykseen ja suuntautumiseen liittyvät psyykkiset häiriöt ja käytöshäiriöt	Kyllä
F66.0	Sukupuolisen kypsymisen häiriö	Kyllä
F66.1	Itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen	Kyllä
F66.2	Sukupuolisuhteiden häiriö	Kyllä
F66.8	Muut määritetyt psykoseksuaalisen kehityksen häiriöt	Kyllä
F66.81	Muu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö, homoseksuaalinen	Kyllä
F66.9	Määrittämätön psykoseksuaalisen kehityksen häiriö	Kyllä

Suomalaiset lääketieteelliset ja akateemiset lähteet

Terveysportin ICD-10-hakuohjelma sisältää kaikki F66-koodit ja on osa terveydenhuollon perusinfrastruktuuria. Katariina Parhin artikkeli "Diagnoosi: Homosexualitas 320.6" (SQS-lehti, 1–2/2018) toteaa suoraan, että ICD-10 luettelee F66-alakategorioita. Ahjos.net tarjoaa julkisesti saatavilla olevan täydellisen suomenkielisen F66-luokituksen kuvauksineen. ICD-codes.info listaa F66-kategorian suomeksi kaikkine alakoodeineen.

WHO:n omat lähteet

WHO:n virallinen ICD-10-selain listaa edelleen kaikki F66-koodit. Yhdysvaltojen ICD-10-CM käyttää F66-koodia aktiivisena laskutettavana diagnoosikoodina vuonna 2026. Geoffrey M. Reedin et al. artikkeli "Disorders related to sexuality and gender identity in the ICD-11" (World Psychiatry, 2016) ja Susan D. Cochranin et al. artikkeli "Proposed declassification of disease categories related to sexual orientation in the ICD-11" (Bulletin of the WHO, 2014) käyttävät F66-termejä laajasti. APA:n virallinen kannanotto viittaa suoraan F66-kategoriaan.

LGBTQ-yhteisön omat lähteet

Sateenkaarihistoria.fi siteeraa F66.1-diagnoosin suomenkielisen määritelmän suoraan THL:n Psykiatrian luokituskäsikirjasta ja käyttää termiä "psykoseksuaalisen kehityksen häiriö".

Tietosanakirjat

Englanninkielisen Wikipedian artikkelit Ego-dystonic sexual orientation, Sexual maturation disorder ja Sexual relationship disorder lainaavat WHO:n F66-määritelmiä. Suomenkielisen Wikipedian artikkeli ICD-10-pääluokka F listaa F66-koodin. EverybodyWiki, MedBox ja Oxford Reference sisältävät vastaavan sisällön.

Mitä tämä tarkoittaa

Suomen valtio tuomitsi kansalaisen rikoksesta terminologian käytöstä, jota Suomen valtio itse pitää tällä hetkellä virallisesti saatavilla ja pakollisena osana terveydenhuollon infrastruktuuria. Tämä rakenteellinen ristiriita tekee KKO:n tuomion perustelusta erittäin haavoittuvan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.