Kaikki kolme Venäjän informaatiovaikuttamisen tavoitetta toteutuvat suomalaisen median omassa tuotannossa ilman, että yksikään venäläinen trollitehdas koskee näppäimistöön.
24.03.2026 | yirah.fi
Miksi suomalainen media tekee uutisointia, joka hyödyttää Venäjää ja Kiinaa?
Suomalainen media on sisältötasolla Venäjä-vastaista. Se raportoi Ukrainan sodasta, Unkarin tietovuodoista, Supon varoituksista ja Venäjän keväthyökkäyksestä.
Silti lopputulos on toinen.
Yirah.fi:n -mediamonitori on analysoinut kahden ja puolen viikon aikana (9.–24.3.2026) yhteensä 5 021 artikkelia viidestä suurimmasta suomalaisesta uutismediasta: Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista, Iltalehdestä, MTV Uutisista ja Yle Uutisista. Jokaisena päivänä, jokaisella viikolla, jokaisessa mediassa toistuu sama rakenne: lukija kuljetetaan kohti fatalismia, kyynisyyttä ja turvallisuusriippuvuutta.
Nämä ovat täsmälleen Venäjän informaatiovaikuttamisen kolme dokumentoitua tavoitetta.
Venäjän pelikirja
Suojelupoliisi (Supo) toteaa vuoden 2026 kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Venäjä harjoittaa vaikutuskampanjoita, joiden tarkoitus on muokata poliittista keskustelua ja yleistä mielipidettä. RAND Corporationin tutkimus "The Russian 'Firehose of Falsehood' Propaganda Model" (Paul ja Matthews, 2016) tiivistää ytimen: tavoitteena on saada kohteet toimimaan propagandistin edun mukaisesti ilman, että he tiedostavat tekevänsä niin. EU:n EUvsDisinfo-tietokanta on dokumentoinut yli 13 000 Kremlin myönteistä disinformaatioesimerkkiä vuodesta 2015.
Tavoitteita on kolme:
Ensimmäinen: Läntisten liittolaisuuksien heikentäminen. Naton StratCom-keskuksen (Riika) marraskuun 2024 tutkimus havaitsi, että venäläiset toimijat väittävät maiden olevan paremmassa asemassa ilman EU:ta tai Natoa. Yhdysvaltain ulkoministeriön tammikuun 2022 raportti nimeää Venäjän ensimmäiseksi pysyväksi narratiiviksi moraalisen rinnastuksen: esittää, ettei demokratian ja diktatuurin välillä ole merkityksellistä eroa. Toinen: Luottamuksen rapauttaminen demokraattisiin instituutioihin. Carnegie Endowmentin Legucka (2020) kuvaa, miten viestit nakertavat luottamusta instituutioihin ja poliittisiin eliitteihin. Kolmas: Fatalismin ja kyynisyyden tuottaminen. Peter Pomerantsev tiivisti: kylvää laajaa epäilystä totuuden mahdollisuutta kohtaan, kunnes ihmiset unissakävelevät apatiaan.
5 021 artikkelia, sama suunta
Mediamonitorin kahden ja puolen viikon analyysi paljasti viisi toisiaan ruokkivaa suuntaa, jotka toistuivat jokaisella viikolla, jokaisena päivänä, jokaisessa mediassa.
Fatalistinen sopeutuminen. Iranin sota kehystettiin ensin kaukaisena uhkana (viikko 11), sitten henkilökohtaisena kohtalona asuntolainojen ja bensan hinnan kautta (viikko 12), lopulta arkena jota ei voi muuttaa (tiistai 24.3.). Lukija oppi: mihinkään ei voi vaikuttaa.
Turvallisuusriippuvuuden syveneminen. Kahden viikon aikana lukija kohtasi yli 120 erillistä uhkakuvaa. Nato, Puolustusvoimat, IEA ja EKP esitettiin johdonmukaisesti luotettavina. Arkiset instituutiot rapautuivat samanaikaisesti uutisvirrassa: oikeuslaitos leikattiin, poliisiasemia suljettiin, hyvinvointialueet lomauttelivat, Kelan leikkaukset jatkuivat.
Yksilöllinen varautuminen kollektiivisen toiminnan korvaajana. Joka päivä toistuva viesti: tankkaa ajoissa, tarkista euriborisi, säästä vanhuuden varalle. Rakenteellisia ratkaisuja ei esitetty vaihtoehtona.
Luottamuksen eroosio demokraattisiin prosesseihin. Viikolla 11 ydinasekeskustelu siirtyi viidessä päivässä arvovalinnasta turvallisuussuunnittelun yksityiskohdaksi. Parlamentaarisen käsittelyn vaatiminen kehystettiin hidasteena. Viikolla 12 hallitus riiteli joka päivä eri asiasta. Tiistaina 24.3. luottamuskysely vahvisti: Puolustusvoimiin luotetaan eniten, eduskuntaan vähiten.
Moraalinen yksinkertaistuminen. Monimutkaiset eettiset kysymykset kehystettiin binäärisinä: länsi vastaan Iran, turvallisuus vastaan kaikki muu, sopeutuminen vastaan velkaantuminen.
Nämä viisi suuntaa vastaavat täsmällisesti Venäjän kolmea tavoitetta. Suunta ei vaihdellut viikosta toiseen. Se syveni.
Kuusi otsikkoa, yksi suunta
EVA julkaisi helmikuussa 2026 arvo- ja asennetutkimuksen "Kiusallinen kaveri" (2 038 vastaajaa, edustava otos). Data sisälsi kaksi rinnakkaista todellisuutta: 73 prosenttia piti Yhdysvaltoja epävakaana ja arvaamattomana, samaan aikaan 71 prosenttia piti sitä edelleen tärkeänä kauppakumppanina ja 55 prosenttia keskeisenä länsimaisten arvojen puolustajana.
Kuusi mediaa raportoi tutkimuksen ja kaikki valitsivat saman suunnan: "romahtanut", "hiipuu", "horjuu", "epäluotettavuus on tosiasia". Yksikään ei otsikoinut kumppanuutta tai arvojen puolustamista. EVA:n oma otsikko "Kiusallinen kaveri" oli tarkempi kuin yhdenkään median otsikko.
Otsikko, joka rinnastaa Yhdysvallat ja Kiinan yhtä epäluotettaviksi, on geopoliittinen teko. Lee ja Goidel (2022) osoittivat kokeellisesti, että liittolaisuuden kehystäminen epäluotettavuuden kautta vähentää suoraan kansalaisten tukea Natolle. Yhdysvaltain ulkoministeriö nimeää tämän moraalisen rinnastuksen Venäjän ensimmäiseksi pysyväksi disinformaationarratiiviksi.
267 suomalaisella yrityksellä on tytäryhtiö Yhdysvalloissa, yhteenlaskettu liikevaihto 29 miljardia euroa, lähes 40 000 työpaikkaa. EK:n vientibarometri: 47 prosenttia yrityksistä odottaa kasvua. Yhdysvallat on maa, jossa suomalaisyritys voi suojata patentit riippumattomassa oikeusjärjestelmässä. Kiina on yksipuoluediktatuuri. Tämä ero ei näy yhdessäkään kuudesta otsikosta.
Keitä toimituksissa istuu
Worlds of Journalism Study -tutkimuksen Suomen aalto (2023, Väliverronen, Pöyhtäri ja Villi, Jyväskylän yliopisto) havaitsi, että 60 prosenttia suomalaisista toimittajista sijoitti itsensä poliittisen keskustan vasemmalle puolelle. Sunnuntaisuomalaisen kyselyssä (2012) Vihreät oli suosituin puolue 26 prosentilla, perussuomalaiset 2 prosentilla. Tampereen yliopiston journalismin opiskelijoista 75 prosenttia äänesti vasemmistoa tai vihreitä (Westinen ym., Politiikka 1/2016). Yle, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn.
Kansainvälinen kuva vahvistaa suunnan. Saksassa 82 prosenttia kantansa ilmaisseista toimittajista tuki vasemmisto-vihreitä (Dortmund, 2024). Yhdysvalloissa republikaanien osuus toimittajista on laskenut 25,7 prosentista (1971) pohjaan 3,4 prosenttiin (2022). Ruotsissa toimittajat ovat sekä yleisöä että valittuja poliitikkoja vasemmalla (Asp, 1989–2011). Britanniassa 77 prosenttia identifioitui vasemmistoon (Reuters Institute, 2025).
Hassell, Miles ja Morecraft (2023) dokumentoivat itsevalinnan mekanismin: toimittajat, jotka eivät koe sopivansa ideologisesti, lähtevät. Monimuotoisuus kaventuu ilman tietoista päätöstä. PNAS-julkaistu 17 maan tutkimus (Soroka ym., 2019) osoitti, että ihminen reagoi kaikkialla maailmassa voimakkaammin negatiivisiin uutisiin. Klikkitalous palkitsee tämän.
Homogeeninen ja vasemmalle kallellaan oleva toimittajakunta, negatiivisuusvinouma ja klikkitalous selittävät, miksi yksittäiset otsikot kallistuvat tiettyyn suuntaan. Ne eivät selitä, miksi viisi kilpailevaa mediaa päätyy joka viikko samaan lopputulokseen, joka vastaa täsmälleen Venäjän dokumentoitua informaatiovaikuttamisen doktriinia.
Historiallinen konteksti
Suomettuminen ei ollut sattumaa eikä rakenteellinen ominaisuus. Se oli aktiivista vaikuttamista. Venäjällä on ollut Suomen koko itsenäisyyden ajan dokumentoitu intressi vaikuttaa suomalaiseen päätöksentekoon, mediaan ja julkiseen keskusteluun. Venäjämyönteisiä henkilöitä on löydetty asemista, joissa heidän ei tulisi olla.
Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) tammikuussa 2026 julkaisema raportti "Russia's Full-Spectrum Influence Activities in Finland in the 2000s" (Saari ym.) tekee ratkaisevan havainnon: suomalaisen poliittisen kulttuurin piirteet, kuten vahva konsensushakuisuus ja varovaisuus Venäjää koskevassa julkisessa keskustelussa, ovat vaikeuttaneet epäsuorien vaikuttamisen muotojen tunnistamista. Tämä lause tulee Suomen eduskunnan alaiselta tutkimuslaitokselta.
Naton StratCom-keskuksen marraskuun 2024 tutkimus dokumentoi, miten vanhat disinformaatioverkostot kääntyvät palvelemaan Kremlin tavoitteita ilman suoraa koordinaatiota. Carnegie Endowment kuvaa, miten Venäjä käyttää "tiedostamattomia vaikutusagentteja": vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka eivät ole avoimesti Venäjä-myönteisiä, mutta palvelevat samoja tavoitteita.
Tässä kontekstissa pelkkä "negatiivisuusvinouma ja klikkitalous" on riittämätön selitys.
Synkronointi
Viikko 11: kaikki viisi mediaa siirtyivät samanaikaisesti kehystämään ydinasekeskustelua turvallisuuspoliittisena välttämättömyytenä arvovalinnan sijaan. Kaikki alkoivat käsitellä Iranin sotaa ensisijaisesti bensan hinnan kautta. Viikko 12: Trump esitettiin johdonmukaisesti kaikissa medioissa epäluotettavana, samalla kun liittolaisuuden syveneminen (JEF-kokous, Cold Response, FLF Finland, Naton testitapahtuma) sai murto-osan huomiosta.
Rakenteellinen selitys on mahdollinen: hallituksen viestintä ohjaa kehystystä, toimituksellinen homogeenisuus tuottaa samanlaiset vaistoreaktiot, negatiivisuusvinouma varmistaa saman suunnan. Tämä on todellinen mekanismi.
Se ei ole ainoa mahdollinen selitys. Historiallinen konteksti, Supon vuosittaiset varoitukset ja FIIA:n tuore raportti eivät anna perusteita sulkea pois aktiivista vaikuttamista.
Supon prioriteetit
Maaliskuun alussa 2026 Supo nosti julkiseen keskusteluun kotikoulut ja niiden mahdollisen kytkennän äärikasvatukseen. Suomessa on alle 1000 kotikoululasta. Yirah.fi:n analyysi osoitti, että kotikouluväite perustui marginaalisiin yksittäistapauksiin.
Samaan aikaan Suomen viisi suurinta mediaa tuottaa viikossa yli 2 500 artikkelia, joiden kehystys palvelee Venäjän informaatiovaikuttamisen kolmea tavoitetta. Ei yksittäisiä artikkeleita, vaan koko uutisvirran suuntaa.
Olisiko Supon hyvä tutkia mediakenttään kohdistuvaa vaikutusta tarkemmin? Ei yksittäisten artikkelien sisältöä, vaan uutislinjauksista ja kehystyksistä päättävien organisaatioiden ja henkilöiden kytkentöjä. Keitä toimituksissa istuu? Millaisia verkostoja heillä on? Miksi viisi kilpailevaa mediaa päätyy viikko toisensa jälkeen samaan lopputulokseen?
Alle 1000 kotikoululasta vai yli 2 500 artikkelia viikossa, joiden kehystys palvelee vieraan valtion informaatiovaikuttamisen tavoitteita. Kumpi on suurempi turvallisuusuhka?
Mitä mediasta puuttuu
Kahden ja puolen viikon aikana 5 021 artikkelia kuvasi ongelmia. Ratkaisujournalismi puuttui lähes kokonaan. Terveydenhuollon kriisi sai marginaalisen huomion. Yrittäjien ääni, kauppakumppanuuden arvo ja liittolaisuuden konkreettiset hyödyt eivät näy otsikoissa. Samat puutteet toistuivat jokaisella viikolla, jokaisessa mediassa, identtisinä.
McIntyren ja Loughin (2023) systemaattinen katsaus osoitti, että ratkaisukeskeinen journalismi lisää lukijoiden luottamusta ja toimijuutta. SmithGeigerin tutkimus (2020–21) havaitsi, että 83 prosenttia lukijoista luotti ratkaisukeskeiseen versioon uutisesta, verrattuna 55 prosenttiin pelkkää ongelmaa kuvaavassa versiossa.
Ratkaisujen systemaattinen puute tuottaa fatalismia. Fatalismin tuottaminen on Venäjän kolmas tavoite.
Miksi?
Miksi Suomen mediakoneisto tuottaa uutisointia, kautta kaikkien medioiden, joka palvelee Venäjän informaatiosodankäynnin etuja ja on kuin suoraan Supon varoitusten mukaisesta doktriinista sekä Venäjän pelikirjasta?
Rakenteellinen selitys on mahdollinen, mutta se ei selitä kaikkea. Se ei selitä johdonmukaista synkronointia viidessä kilpailevassa mediassa, viikko toisensa jälkeen. Se ei selitä, miksi kehystysvalinnat ovat niin johdonmukaisesti Venäjän doktriinin mukaisia. Se ei selitä, miksi samat puutteet toistuvat jokaisessa mediassa identtisinä.
Suomettuminen oli aktiivista vaikuttamista. Venäjämyönteisiä henkilöitä on löydetty asemista, joissa heidän ei tulisi olla. Supo varoittaa vuosittain. FIIA dokumentoi, miten suomalainen kulttuuri vaikeuttaa epäsuoran vaikuttamisen tunnistamista.
Olisiko Supon hyvä tutkia mediakenttään kohdistuvaa vaikutusta tarkemmin, uutisoinneista ja uutislinjauksista päättävien organisaatioiden ja henkilöiden osalta?
Lähteet
Mediamonitori ja omat analyysit
* Visio Suomi, Viikon 11 mediaraportti (9.–15.3.2026), yirah.fi, 1 917 artikkelia
* Visio Suomi, Viikon 12 mediaraportti (16.–22.3.2026), yirah.fi, 2 659 artikkelia
* Visio Suomi, Vuorokauden mediaraportti 24.3.2026, yirah.fi, 445 artikkelia
* Yirah.fi: "Totuus kotikoulukeskustelusta" (9.3.2026)
EVA-tutkimukset
* EVA: "Kiusallinen kaveri", Sami Metelinen, helmikuu 2026
* EVA: Suomalaisten luottamus Naton turvatakuisiin, huhtikuu 2025
Turvallisuusviranomaiset ja tutkimuslaitokset
* Supo: National Security Overview 2026
* FIIA: "Russia's Full-Spectrum Influence Activities in Finland in the 2000s", Saari ym., tammikuu 2026
* NATO StratCom COE: "Russia's Information Influence Operations in the Nordic-Baltic Region", Ahonen ym., marraskuu 2024
* RAND: "The Russian 'Firehose of Falsehood' Propaganda Model", Paul ja Matthews, 2016
* EU East StratCom / EUvsDisinfo
* Carnegie Endowment: "Russia's Long-Term Campaign of Disinformation in Europe", Legucka, 2020
* U.S. State Department: "Russia's Top Five Persistent Disinformation Narratives", 2022
* CEPA: "Sino-Russian Convergence in Foreign Information Manipulation and Interference"
Toimittajien poliittinen profiili
* Väliverronen, Pöyhtäri ja Villi: WJS Finland, Jyväskylän yliopisto, 2023
* Sunnuntaisuomalainen: Toimittajien puoluekannat, 2012
* Westinen ym.: Journalismin opiskelijat, Politiikka 1/2016
* Dortmundin teknillinen yliopisto: Saksan toimittajien puoluekannat, 2024
* Willnat, Weaver ja Wilhoit: U.S. Journalist Survey 1971–2022, JMCQ, 2025
* Asp: Svenska journalister, Göteborgin yliopisto, 1989–2011
* Reuters Institute / WJS UK, 2025
* Hassell, Miles ja Morecraft: Newsroom Ideological Diversity, PRQ, 2023
Kehystäminen ja negatiivisuusvinouma
* Soroka, Fournier ja Nir: Negativity bias, PNAS, 2019
* Entman: Framing, Journal of Communication, 1993
* Baum ja Potter: Media and foreign policy, ARPS, 2008
* Lee ja Goidel: Framing effects on NATO support, IJPOR, 2022
Ratkaisujournalismi
* McIntyre ja Lough: Systematic review, JMCQ, 2023
* SmithGeiger / Solutions Journalism Network, 2020–21
Kansainväliset mielipidetutkimukset
* Eurobarometer: Kevät 2025
* Pew Research Center: Views of the US in 24 Nations, 2025
* Chicago Council on Global Affairs: Alliance Support, 2025
24. maaliskuuta 2026