Vuorokauden uutiskatsaus ja analyysi

1A. Aineiston yleiskuva

Aineistossa on 569 tekstillistä juttua torstai-illasta perjantai-iltaan. Lisäksi 74 Kauppalehden juttua oli pelkkä otsikko, eikä niitä ole arvioitu.

Ilta-Sanomien osuus on taas suurin, joten iltapäivälehden tyyli painaa kokonaiskuvaa. Pieni juttumäärä ei tee näkökulmasta heikompaa: MTV:n lyhyt sitaatti Partasen tekstistä muuttaa koko Uoti-kiistan lukutapaa, ja Ylen yksittäinen juttu Gracesta on ainoa laatuaan. Venäjän MM-paluuta koskevat jutut ovat tässä aineistossa Helsingin Sanomilta, Ilta-Sanomilta ja Iltalehdeltä, ja näistä HS ja IS jakavat useita samoja tekstejä. Kaksi samaa tekstiä on yksi lähde. Sama koskee Kauppalehden ja Talouselämän osin sanasta sanaan samoja tulos- ja polttoainejuttuja.

Jatkumo eiliseen ja faktaristiriidat:

• Financial Times. Iltalehden mukaan lehti ei oikaissut juttuaan mutta lisäsi siihen tasavallan presidentin kanslian tiedottajan kannanoton. Puhelun sisällöstä ei tullut uutta tarkistettavaa tietoa. Eilisen raportin korjaus on siis yhä voimassa: kumpikaan versio ei ole lukijan tarkistettavissa.
• Aloite puheluun. Putinin mukaan aloite tuli Stubbilta ja Størelta, Valtosen mukaan viestit välitettiin Ukrainan toiveesta. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat mukana valmisteluissa. Yhdysvaltain osuus on uusi kerros eilisiin versioihin.
• Tauko jalostamoiskuissa. Wall Street Journalin mukaan tauko alkoi viime viikolla, MTV:n mukaan iskuja ei ole tehty lokakuun puolivälin jälkeen. Ukraina ei ole ilmoittanut tauosta lainkaan.
• Dnipron kuolonuhrit. Luvuksi kerrotaan 13 tai 14. Valtosen viestissä on vähintään 13, MTV:llä ja Iltalehdellä 14.
• Kotkan esitutkinnan alku. Ilta-Sanomien mukaan se alkoi 10. syyskuuta, Helsingin Sanomien mukaan syyskuussa ja Ylen mukaan lokakuun alussa.
• Uotin jalka. Eilen Uotin mukaan kuvaaja oli potkaissut hänen leikattua jalkaansa. Tänään Yle ja Ilta-Sanomat kertovat Uotin sanoneen, että kuvaaja astui jalan päälle. Yle käyttää yhä pidättyvää muotoa ”vaikutti tönäisevän”.
• Kantelija. Iltalehti nimeää veljen, Ilta-Sanomat puhuu kahdesta sukulaisesta, joista toinen on Jussi Uoti.
• Toledo. Uhriluku on Ylellä ja Ilta-Sanomissa 74, Iltalehden iltajutussa vielä 68 ja yhdessä Ilta-Sanomien jutussa 69.
• Hegsethin erottamat. Helsingin Sanomien otsikossa on yli 20, Iltalehdellä ja The Atlanticilla 26 kenraalia tai amiraalia.
• Työttömyys. Eurostatin syyskuun luku on 11,0 prosenttia, eilinen raportti mainitsi 10,5 prosenttia ja Ylen Lahti-jutussa koko maan luku on 11,8 prosenttia. Tilastot mittaavat eri asioita, mutta lukija saa kolme työttömyyttä.
• Sähkö ja Alphabet. Sähkön huippu on varttina 37,26 senttiä ja tuntina 33,7 senttiä. Alphabetin lasku on eri jutuissa yli 12 tai 13 prosenttia, ja liikevaihto 127,6 miljardia tai kumppanikulujen jälkeen 111,2 miljardia dollaria.
• Täyttyneet katveet. Eilinen sitovuuskysymys Valtosen asiakirjoista selvisi nyt myös Helsingin Sanomissa, ja Ilta-Sanomat totesi indeksikiistassa, että yli 2 000 euron eläkkeissä kyse olisi käytännössä leikkauksesta. STT:n korvaamista pohditaan Ylen kahdeksassa skenaariossa ja MTV:n Keskisuomalainen-jutussa. Adlercreutz vei valtion roolin hallituksen pöydälle.
• Täyttymättömät katveet. Valtoselta ei vieläkään kysytä hänen aiemmasta kannastaan Scholzin puheluun. FT:n lähteiden taustaa ei selvitetä. Espoon autohankinta on enää lukijakirjeessä. Kongon ebolaepidemiaa, Palokin patoa ja Lappeenrannan hakkuita ei aineistossa mainita lainkaan.

Poliittinen tasapaino. Kokoomus näkyy laajimmin ja ristiriitaisimmin: Partanen ja Multala kiistan kohteena, Orpo, Valtonen, Häkkänen, Ikonen, Autto, Limnell ja Wallinheimo omissa rooleissaan ja Otto Meri kantelujen kohteena. Perussuomalaiset näkyvät Purran kautta, kristillisdemokraatit harvinaisen näkyvästi Poutalan kautta. SDP näkyy eläkekiistassa, A-talkissa ja Perholehdon perheuutisena, vihreät boikottivaatimuksessa ja datakeskuksissa, vasemmistoliitto Kivelän aloitteessa ja HS:n Kontula-kolumnissa. RKP näkyy Adlercreutzin kautta. Keskusta on lähes poissa, ja sen näkyvin hetki on kansanedustajan tyttären loukkaantuminen Outokummun turmassa.

1B. Metasijoittelu

Ykköstarinaa on kolme, ja ne ovat eri kokoisia eri tavoin. Määrältään suurimmat ovat Venäjän MM-paluu ja Amirkhanin oikeudenkäynnin jälkiaalto, kumpikin noin 20 juttua. Merkitykseltään raskain kotimainen uutinen on Kotkan ihmiskauppaepäily, josta on noin kymmenen juttua. Se ohitetaan otsikoiden määrässä, vaikka siihen kytkeytyvät valtion omistus, työperäinen maahanmuutto ja suomalainen vuokratyöyhtiö.

Agenda on poikkeuksellisen reaktiivinen. CAS, poliisin tiedote, Eurostat, Tilastokeskus ja Wall Streetin tulokset määräsivät päivän. Proaktiivisia nostoja ovat Helsingin Sanomien Uoti-kirje ja Groom-selvitys, Iltalehden komissiokirje ja eläkekirjaus, Ylen Grace-seuranta ja Ilta-Sanomien kysely. Stubb-kysely on julkaisijansa oma tuote, ja muut mediat välittävät sen.

Kenen intressiä tämä palvelee? CAS-uutinen palvelee Venäjää sekä kotimaassa että propagandassa, kuten Rotenbergin kiitokset presidentinhallinnolle osoittavat. Samalla se antaa suomalaispoliitikoille harvinaisen yhteisen vastustajan, sillä hallitus ja oppositio voivat tuomita saman asian ilman kustannusta. Uotin kirje palvelee puolustuksen linjaa, jonka mukaan oikeudenkäynti on julkisen paineen alla, ja siirtää huomion ministereihin. Kyselyn 75 prosenttia vahvistaa presidentin asemaa kriitikoita vastaan. Pörssilaskun uutisointi palvelee tekoälyinvestointeja epäileviä sijoittajia ja ohittaa samana päivänä julkaistut myönteisemmät tiedot, kuten teknologiayhtiöiden kasvun.

Kuka häviää näkyvyyttä? Kotkan työntekijät ovat jutuissa joukko, jolla ei ole ääntä. Aineistossa ei haastatella yhtäkään heistä. Lapuan sote-keskus ja Grace ovat vain Ylellä, komission kirje vain Iltalehdessä. Ebola ja yleensä kaikki Afrikkaan liittyvä jää Venäjä–Afrikka-huippukokouksen ja Etelä-Afrikka-reportaasin varaan.

Dominoiko yksittäinen toimija? Kari Uoti dominoi kotimaista keskustelua nyt viidettä päivää. Maailmalla Trump on läsnä lähes joka aiheessa: öljyssä, Ukrainassa, Natossa, Norjassa, Valkoisen talon remontissa ja välivaaleissa. Suomen sisällä päivän toistuva toimija on valtio, joka on samaan aikaan omistaja, syytetty, pelastaja ja säästäjä.

Jatkumo. Viikon kysymys oli, kuka pääsee pöytään. Eilen kysyttiin, kenen kertomus pöydästä on totta. Tänään Venäjä pääsi pöytään oikeuden päätöksellä, ja kysymys on, millä näytöllä joku suljetaan ulos tai otetaan mukaan.

2. Vuorokauden pääkehys

Näiden uutisten valossa Suomi on maa, jonka tuomioistuimet, valvojat ja virkamiehet ratkaisevat asioita, joista yleisö on jo päättänyt. Oikeuskansleri arvioi ministerien sanoja, hallinto-oikeus Graceä ja Googlea, CAS jääkiekkoa, valvontalautakunta asianajajaa, komissio budjettia ja arviointiryhmä Lapuan terveyskeskusta. Lukija tyrmistyy, ja seuraavaksi vastuu siirtyy jollekin, joka ei ole vaaleilla valittu.

Maailma näyttää paikalta, jossa Venäjä palaa ovesta ilman, että sotaa on lopetettu. Lavrov on Atlantassa, Venäjä MM-kisoissa, Yhdysvallat purkaa dieselpakotteita ja Pentagon pyytää liittolaisia hillitsemään puheitaan. Vastapainona on Eurooppa, joka ei suostu yhteiskuvaan ja rakentaa omaa pelotettaan.

Talous näyttää kasvavalta ja työ katoavalta. Bruttokansantuote nousee, mutta työttömyys on EU:n korkein, ja lomautus- ja yt-uutisia tulee saman iltapäivän aikana usealta alalta.

Tunne. Lukija kantaa mukanaan tyrmistystä ilman selvää kohdetta. Sana toistuu Poutalalla, Hietasella ja lukijakirjeen espoolaisäidillä, ja sen rinnalla Lapuan vihainen kohtalokkuus. Lämpöä tarjoavat Ikimakeen sohvaverstas konkurssin raunioilla, Zen Cafén sovinto, Minna Canthin käsin kirjoittamat pöytäkirjat Kuopion kellarissa ja Hattara-kissa Amsterdamissa.

3. Teemat ja painotukset

Viisi painotettua teemaa

1. Venäjän paluu ja urheilun moraali. Teema painottuu, koska jääkiekko on suomalaisille kansallinen laji ja CAS tarjoaa selvän vastapuolen.

2. Oikeudenkäynti ja häpeän siirtyminen. Uotin kirje, kantelut, tuotantoyhtiön vastuu, Sene, Mikkola ja rinnalla lukuisat muut seksuaalirikosjutut. Teema painottuu, koska se yhdistää oikeuden, politiikan ja henkilökohtaiset kokemukset.

3. Ukrainan rauhanprosessi ja Yhdysvaltain paine. Jalostamot, Pentagon, Putin-kommentti, kysely ja Valtonen. Teema painottuu ulkomaisten nimettömien lähteiden paljastusten varassa.

4. Kasvu ilman työtä. BKT, Eurostat, yt-neuvottelut, Lapua, komission kirje ja VM:n lista. Teema syntyy tilastokalenterista ja tulospäivästä.

5. Tekoäly pörssissä ja arjessa. Alphabet, Amazon, Nokia, Visma, Turengin kuva, deepfake-puhelut ja venäläinen Alice-tekoäly. Teema painottuu, koska se ulottuu sijoittajasta koululaiseen.

Volyymiltaan suurin on silti viihde, palvelu ja elämäntapa: julkkisten silmäluomet, sähköautokaupat, horoskoopit, esileikin kesto ja pyhäinpäivän kierrätetyt jutut.

Mitä jää sivuun ja keneltä

Kaikilta medioilta:

• CAS:n perustelut. Kukaan ei avaa ratkaisun oikeudellista logiikkaa pidemmälle kuin yhdellä lauseella, eikä kysy, olisiko IIHF voinut perustella kieltoa muulla kuin turvallisuudella.
• Kotkan työntekijät. Yhdenkään uhriksi epäillyn ääni ei kuulu, eikä kerrota, missä he nyt ovat ja mitä heille tapahtuu.
• Valtion omistajavastuu Kotkassa. Ministeriltä ei kysytä aineistossa kantaa, vaikka valtio on osaomistaja ja teollisuusliitto vaati elokuussa puuttumista.
• Jalostamotauon ja Suomen rooli. Wall Street Journalin mukaan tauosta puhuttiin Oslossa Stubbin ja Støren läsnä ollessa. Asiaa ei kytketä keskusteluun Suomen välittäjäroolista eikä Stubbilta kysytä siitä.
• Ebola. Eilen vielä yksi sähke, tänään ei mitään.

Hallitusta ja kokoomusta lähellä olevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Komission kirje. Luvut ovat kiusallisia säästöjä korostavalle hallitukselle, ja asia on vain Iltalehdessä.
• Ministerien kommentit. Partaselta ja Multalalta ei aineistossa kuulla vastausta Uotin vaatimukseen.
• Lupaus ja lista. Orpo lupaa maakuntalentojen jatkuvan samalla viikolla, jona VM:n listalla on satoja muita leikkauksia. Lapuan ja lentojen rinnastusta ei tee kukaan.

Oppositiota ja vasemmistoa lähellä olevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Bkt-luku. Hallitukselle myönteinen kasvu kerrotaan ekonomistien kommentein, eikä oppositiolta kysytä, miten sen arvio talouden tilasta muuttuu.
• Omat listat. Kauppalehden pääkirjoitus mainitsee vasemmistoliiton noin yhdeksän miljardin veronkorotuslistan, mutta sen vaikutusta ei arvioida.
• Ulkomaalaisten yliedustus. Harakan esiin nostama aihe jää edelleen Iltalehden keskustelun sisään, eikä SDP:n linjaa selvitetä.

Perussuomalaisia lähellä olevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Kotkan merkitys työperäiselle maahanmuutolle. Purra arvostelee X:ssä huippuosaajien tuontia, mutta samana päivänä paljastunutta epäilyä halpatyövoiman hyväksikäytöstä ei kytketä keskusteluun.
• Laineen hallinto-oikeuspäätös. Kaikissa näkyvissä jutuissa nimitys esitetään ongelmallisen menneisyyden kautta. Purran perustelut Laineen itäsuomalaisesta kokemuksesta jäävät sivuun.

Perussuomalaisten arvostelijoilta jää vähemmälle:

• Grace ja lain soveltaminen. Käännytys nojaa viranomaisten tavanomaiseen arvioon, eikä kysytä, onko linja muuttunut hallituskaudella.
• Yliopistokoulutetut kuskit. Purran väitteen pohjana oleva tieto siitä, miksi korkeakoulutetut ajavat Woltia, jää selvittämättä, vaikka Adlercreutz esittää saman kysymyksen.

Ukrainaa tukevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Korruptio ja sisäpolitiikka. Ukrainan oma päätöksenteko näkyy vain jalostamotauon kautta, ja eilinen kysymys Jatsenjukin motiiveista ei ole jatkunut.
• Iskutauon hinta. Kukaan ei arvioi, mitä Ukraina sai vastineeksi. Zelenskyin vaatimus energiakohteiden suojasta on vain Ylellä.

Neuvotteluja painottavalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Oleškyn aselepo. Yhdysvaltain välittämä paikallinen evakuointi on ainoa konkreettinen rauhanaskel, ja siitä on yksi MTV:n sähke.
• Kansan tuki. Ilta-Sanomien luku 75 prosenttia saa näkyvyyttä, mutta Ukrainan kärsimyksen tai neuvottelujen sisällön suhdetta siihen ei pohdita.

Markkinaliberaalilta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Datakeskusten sähkönhinnat. Ylen ja Talouselämän jutut viittaavat siihen, ettei keskusten määrä yksin selitä hintaa, mutta Ohisalon moratoriovaatimus saa otsikon.
• Kiinteistörahastot. Lunastusten keskeytykset ovat miljardien kysymys, ja aiheen tuoma raportointisuositus on tiedote.

Hyvinvointivaltiota puolustavalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Bkt ja verotulot. Kasvun vaikutusta sopeutustarpeeseen ei lasketa.
• Hyvinvointialueiden ylijäämä- ja alijäämätiedot. Lapuan tuska kerrotaan, mutta alueen talousluvut eivät näy, joten lukija ei tiedä, mitä vaihtoehtoja oli.

Ilmaston ja luonnon näkökulmalta jää vähemmälle:

• Luontokokous. YK:n Jerevanin kokous, jossa päätöslauselmat olivat vielä auki, on yksi Ylen juttu.
• Indonesia. Tuhansien savukuolemien arvio saa kaksi lyhyttä juttua, vaikka sen tuottanut tutkimuslaitos toimii Helsingissä.

Kaikkien uutiskynnyksen alle jäävä aihe: Kotkan uhriksi epäiltyjen kohtalo. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä, työluvista ja palautuksista ei ole aineistossa sanaakaan. Grace-jutussa näkyy, mitä sellaiselle ihmiselle voi tapahtua, mutta nämä kaksi samana päivänä julkaistua juttua eivät kohtaa.

4. Kehystysanalyysi

Kehystystyyppien osuudet

Urheilun osuus kasvaa, koska Venäjä-päätös siirtyy samalla politiikan alueelle. Rikosjuttujen painopiste on lapsiin ja naisiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa.

Saman asian rinnakkaiset kehykset

CAS:n päätös: lahja, moraalinen häpeä vai oikeudellinen ratkaisu.

• Helsingin Sanomat, kommentti: ”Putinin Venäjä sai jättimäisen lahjan urheilun välitystuomioistuimelta.”
• Ilta-Sanomat, sama kommentti: ”Muut katsovat vierestä, kun Vladimir Putin sai mitä halusi.”
• Ilta-Sanomat: ”Venäjä luikahti MM-kiekkoon”; Limnellin mukaan ”moraalinen häpeä”.
• Iltalehti: ”Järkytys leviää šokeeraavasta Venäjä-päätöksestä.”
• Helsingin Sanomat, uutinen: ”Suomi ei boikotoi MM-jääkiekkoa Venäjän paluun takia: ’Se tavallaan suosisi Venäjää’.”
• Ilta-Sanomat: ”Venäjältä rajua puhetta Suomesta.”

Sama kommenttiteksti saa kaksi eri otsikkoa. HS:n otsikossa toimija on tuomioistuin, IS:n otsikossa syy siirtyy passiivisiin muihin. Kommentin ydinlause, jonka mukaan päätös on viesti siitä, että viattomien siviilien murhaamista kannattaa jatkaa, on arvoväite ilman tukea paneelin perusteluista. Uutiskehyksessä päätöksestä tulee moraalinen, vaikka paneeli arvioi turvallisuusperustetta. Kaikki suomalaiset kehykset sulkevat pois sen näkökulman, että kielto saattoi olla oikeudellisesti heikko. Vain Hietasen maininta järjestelmän kunnioittamisesta sivuaa sitä. Ilta-Sanomien sana ”irvokas” kuvaa mahdollista lopputulosta Ukrainalle, jota IIHF ei ole vielä vahvistanut.

Kotka: valtion hanke, kiinalaisyritys vai paikallinen järkytys.

• Yle: ”Poliisi tutkii ihmiskauppaa valtio-omisteisen tehtaan työmaalla Kotkassa: aliurakoitsijayhtiön toimitusjohtaja vangittu.”
• Yle: ”Valtavan tehdastyömaan piti tuoda työpaikkoja, mutta tulikin poliisin epäily ihmiskaupasta: kotkalaiset kauhistuivat.”
• Helsingin Sanomat: ”Kiinalaisten työntekijöiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhreiksi.”
• Iltalehti: ”Rikosepäily Kotkan akkutehtaan työmaalla: Yhdeksän ihmistä otettu kiinni.”
• Ilta-Sanomat: ”Poliisi epäilee ihmiskauppaa Kotkan akkutehtaalla.”

Ylen otsikon ”valtio-omisteinen” vie vastuun Suomeen, vaikka valtio omistaa vajaan kolmanneksen ja enemmistö on kiinalainen. Iltalehden ja MTV:n kehyksissä suomalaista vuokrayhtiötä ei nimetä, Yle ja Ilta-Sanomat nimeävät Eezyn. Yle yksin nimeää Zhangin ja perustelee ratkaisunsa, ja muiden ratkaisu nimetä tai olla nimeämättä jää selittämättä. Iltalehden ”Rikosepäily” on päivän laimein sana vakavimmasta kotimaisesta uutisesta. Yhdenkään kehyksen keskiössä ei ole uhriksi epäilty työntekijä, ja Ylen katuhaastattelu antaa äänen paikkakuntalaisille.

Uotin vaatimus: oikeutettu kysymys vai jatkuva kohu.

• Helsingin Sanomat: ”Kari Uotin mielestä ministereiden kommentit rikkoivat ihmisoikeutta.”
• Yle: ”Amirkhanin avustaja Kari Uoti vaatii valtiolta hyvitystä ihmisoikeusloukkauksesta”; väliotsikko ”Uotin toiminta herättää kritiikkiä”.
• MTV: väliotsikko ”Oikeusoppineet: Vaatimukselle perusteita”; tekstissä Partasen sitaatti ”mahdollisesti rikoksen uhriksi”.
• Ilta-Sanomat: ”Kari Uotista jätetty useita kanteluita” rinnalla ”Tällainen mies on Kari Uoti: vankilassa istunut juristi”.
• Iltalehti, Ukkola: ”Stagala ja Minja Koskela, näpit irti Mira Luodin oikeudenkäynnistä!”

Yle sijoittaa vaatimuksen kohun jatkoksi, MTV oikeusoppineiden tukemaksi kysymykseksi. Sana ”mahdollisesti” näkyy aineistossa MTV:n sitaatissa, ja se muuttaa Uotin väitteen painoa, sillä näkyvissä HS:n ja IS:n teksteissä painotetaan, että Partanen viittasi Luotiin uhrina. Ilta-Sanomien henkilökuva kehystää vaatijan persoonan kautta, Ukkolan kolumni hyökkää samaan aikaan oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyviä vaikuttajia vastaan ja jakaa näin Uotin huolen ennalta tuomitsemisesta ilman, että jakaa hänen asiakastaan.

Putinin kommentti: tarjous vai uhka.

• Yle: ”Putin kommentoi Stubbin puhelua: Tuemme askeleita suhteiden palauttamiseksi Eurooppaan.”
• Iltalehti: ”Putin kommentoi puhelua Stubbin kanssa”; lähteenä Tass, sitaattina ”Olemme valmiita sotaan”.
• Ilta-Sanomat: Interfaxin sitaatti ”Jos joku kuitenkin haluaa sotaa, valmistautukoon siihen.”
• Helsingin Sanomat: Putinin väite, etteivät Stubb ja Støre edustaneet EU:ta, nostetaan kärkeen.
• Ilta-Sanomat, asiantuntija: ”Asiantuntijalta hyytävä arvio: Tämän takia Stubb ja Putin puhuivat Itämerestä.”

Saman puheen lauseista jokainen media valitsee omansa. Ylen otsikko toistaa Putinin sovittelevan muotoilun ilman varausta, Ilta-Sanomien sitaatti uhkauksen. Kaikki jutut nojaavat venäläisiin tai uutistoimistojen lyhennelmiin, ja Putinin väitettä EU:n edustamattomuudesta ei tarkisteta Suomesta. Savolaisen arvio on perusteltu asiantuntija-arvio, mutta ”hyytävä” ei ole hänen sanansa vaan otsikon.

Pentagonin pyyntö: käsky, kehotus vai kuviteltu pyyntö.

• Ilta-Sanomat: ”Yhdysvallat käskee Nato-maita hillitsemään Venäjä-puheita.”
• MTV: ”Reutersin lähteet: Pentagon kehottanut Nato-liittolaisia hillitsemään Venäjä-puheita.”
• Helsingin Sanomat: ”Autto: Suomen Venäjä-puheet eivät muuttuisi, vaikka Pentagon sitä pyytäisi.”

Ilta-Sanomien tekstissä on ”kehottanut” ja ”pyytäneet”, otsikossa ”käskee”. MTV kertoo lähdepohjan otsikossa ja mainitsee Pentagonin vastanneen, ettei se kommentoi yksityisiä keskusteluja. HS rakentaa suomalaisen kulman hypoteesille, ja Autto myöntää itse, ettei voi tietää kaikkea. Eilisessä FT-kiistassa nimettömien lähteiden tiedot asetettiin tarkasti kyseenalaisiksi, tänään Reutersin neljää nimetöntä lähdettä ei epäile kukaan.

Jalostamo: tauko päättyi, tauko rikottiin vai taukoa ei ollut.

• MTV: ”Ukraina lopetti tauon: Venäjän öljykolossi tulessa.”
• Helsingin Sanomat: ”Venäjä: Ukraina iski öljynjalostamoihin sovitusta tauosta huolimatta.”
• Yle: ”WSJ: Ukraina keskeytti iskut Venäjän öljynjalostamoihin Trumpin painostuksesta.”

Kaikkien lähtökohtana on Wall Street Journalin tieto tauosta, jota Ukraina ei ole vahvistanut. MTV:n otsikko tekee tauon päättymisestä tosiasian, HS:n otsikko attribuoi sen Novakille, mutta sana ”sovitusta” on Venäjän kehys. Yle kytkee hintojen syyn Yhdysvaltain omaan Iran-sotaan ja Hormuziin, jolloin Trumpin peruste kyseenalaistuu heti.

Janne Laine: ökyjohtaja, kiistelty vai voittaja hallinto-oikeudessa.

• Iltalehti: ”Entinen ökykaupunginjohtaja Riikka Purran erityisavustajaksi.”
• Ilta-Sanomat: ”Potkut saanut kaupunginjohtaja nousee Purran erityisavustajaksi.”
• MTV: ”Potkut oikeuteen vieneestä ex-kaupunginjohtajasta Purran erityisavustaja.”
• Helsingin Sanomat ja Yle: ”kiistelty kaupunginjohtaja”.

Iltalehden sana on arvottava ja korostaa 230 000 euron tuloja. Ilta-Sanomien näkyvässä tekstissä kerrotaan erottaminen äänin 36–7, mutta hallinto-oikeuden kumoavaa päätöstä ei näy. MTV, HS ja Yle kertovat sen. Sama henkilö on eri otsikossa erotettu, oikeuden voittanut tai yleisesti ongelmallinen. Ylen jutussa on vain siellä esitetty Purran lause Laineen siirtymisestä puolueen jäseneksi, mikä kehystää nimityksen myös puoluepolitiikkana.

Kasvu ja työttömyys: kaksi uutista samasta taloudesta.

• Iltalehti: ”’Mukavat pari prosenttia’, iloitsee ekonomisti.”
• Kauppalehti: ”Huikeaa ilotulitusta ei ole syksyllä nähty.”
• Yle: ”Suomi EU:n työttömyystilastojen kärjessä syyskuussakin.”

Iltalehti ja Kauppalehti antavat puheenvuoron ekonomisteille, Yle kertoo työttömyyden tilastona. Kumpikin kehys on tosi, mutta ne eivät kohtaa samassa jutussa muuten kuin Kauppalehden maininnalla heikosta työllisyydestä. Lukija saa kaksi Suomea sen mukaan, kumman otsikon näkee.

Israelin vaalit: perusteeton väite vai avoin skandaali.

• Helsingin Sanomat: ”Netanjahun puolue syyttää äänivyöryn saaneita arabipuolueita vaalien varastamisesta”; teksti puhuu perusteettomista väitteistä.
• Yle: ”Miksi Netanjahu väittää Israelin vaaleja vilpillisiksi?”
• Ilta-Sanomat, kommentti: ”Israelin vaaleista tuli Qatargate: turvallisuuspalvelun rooli skandaalissa herättää kiusallisia kysymyksiä.”

HS ja Yle korostavat näytön puutetta ja kampanjan pelottelua. Ilta-Sanomien kommentti tuo tiedon keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tutkintapyynnöstä, joka puuttuu HS:n ja Ylen näkyvistä teksteistä. Kommentin sana ”skandaali” ennakoi tulosta, joka ei vielä ole tiedossa. Kaikkien kolmen pitäisi kertoa molemmat asiat, ja lukija saa ne vain lukemalla kaikki.

Komission kirje: uhkaus vai rutiinikysely.

• Iltalehti: ”Karut kirjeet julki: Komissiolta uusi uhkaus Suomelle.”

Teksti kertoo, että komissio pyysi lisätietoja ja varoitti mahdollisesta myöhemmästä tehostamisesta. Otsikon ”uhkaus” on ankarampi kuin kirjeen muotoilu. Muiden medioiden hiljaisuus tekee kehyksestä ainoan tarjolla olevan.

Perholehto: ilouutinen, yllätys vai politiikkaa.

• Iltalehti: ”Kansanedustaja: Yllätysraskaus!”
• Ilta-Sanomat: ”Sdp:n varapuheenjohtaja kertoi ilouutisen.”
• Helsingin Sanomat: uutinen, jonka lopussa todetaan sote-järjestöjen leikkausten olevan asia, jota Sdp on äänekkäästi vastustanut.

Iltalehti kertoo sairaushistorian yksityiskohtaisesti, HS nostaa poliittisen kytköksen, jonka Perholehto itse teki. Kehyksissä sama päivitys on perheuutinen, terveystarina tai oppositiopuheenvuoro.

Purra ja Wolt: raju johtopäätös vai kysymys työmarkkinoista.

• Iltalehti: ”Yllätystieto Wolt-kuskeista: Riikka Purra veti rajun johtopäätöksen.”

Otsikon ”raju” arvioi väitettä, jonka Purra muotoili kysymykseksi. Adlercreutzin vastaus kääntää saman tiedon työmarkkinoiden ja asenteiden ongelmaksi. Molemmat kehykset lähtevät samasta otsikkotiedosta, eikä kukaan tarkista sen pohjaa.

Transnuoret: nuorisolääkärin huoli vai potilaan kokemus.

• Yle, aamu: ”Osa transnuorista tilaa sukupuolihormoneja nettiklinikoilta ulkomailta: nuorisogynekologi varoittaa riskeistä.”
• Yle, aamu: ”Äiti kertoo lapsensa vähättelystä Tampereen transklinikalla.”

Yle kantaa saman päivän aikana molempia kehyksiä. Ensimmäisessä lääkäri pohtii sosiaalisten tekijöiden osuutta ja riskit ovat keskiössä, toisessa perhe ja tutkija kuvaavat hoitojärjestelmää tunkeilevaksi. Molemmat ovat oikeutettuja, ja ne näyttävät, että sama hoitopolku on yhtä aikaa liian tiukka ja liian vähän valvottu, riippuen siitä, kuka kertoo.

5. Tunnelataus

Vuorokauden emotionaalinen suunta on tyrmistynyt ja väsynyt. Eilen epäluulo kohdistui kertojiin. Tänään tunne kohdistuu päätöksiin, joiden tekijät ovat poissa: paneeli Lausannessa, arviointiryhmä, Pentagonin nimetön virkamies.

Voimakkain lataus:

• Venäjän paluu. ”Shokkipaluu”, ”šokkipäätös”, ”irvokas”, ”moraalinen häpeä” ja Kozevnikovin ”rakit ja haisunäädät”.
• Lapset uhreina. Jyväskylän partiojuttu, pimeän verkon sivusto, Pohjois-Savon parturi ja Raision vauva. Iltalehti käyttää sanoja ”järkyttävä” ja ”hälyttävä”, Yle pitäytyy nimikkeissä.
• Dnipro ja Kiovan koulu. MTV:n ”19 ukrainalaisen elämä päättyi tänään” ja koululaisen penaali ovat päivän voimakkaimpia inhimillisiä kuvia.
• Lapua. Ylen sitaatti eutanasiasta on päivän rajuin kansalaislause.
• Christa Pike. ”Kipu on mielessäni ja sielussani” toistuu viidessä mediassa, ja kuolemaantuomittu saa kasvot, joita hänen uhrinsa ei saa.
• Vantaan matkaselli. Ylen esitutkintajuttu ja ”onnettomien yhteensattumien summa”.

Lämmin vastavirta: Ikimakeen neljä nuorta, jotka ostivat konkurssipesän koneet, Zen Café ja sana sovinto, Kuopion arkisto ja Minna Canthin käsiala, Hattara-kissa, Lapin sota -elokuvan yllättävät katsojat ja lasten tiedekysymykset.

Tunne medioittain:

• Ilta-Sanomat: leveä skaala, urheilun ”vastarinta” ja ”jyrähtää”, pääkirjoituksen ”Ruususen uni”, toisaalta Lehtolan ironia Putin-puhelusta ja Virolaisen viisumien asiallinen selvitys.
• Iltalehti: päivän kovin otsikkokieli, ”karu”, ”järkyttävä”, ”raju”, ”ökykaupunginjohtaja”, ja kolumnissa suora hyökkäys nimettyihin henkilöihin.
• Helsingin Sanomat: uutisissa pidättyvä, kommentissa päivän tuomitsevin lause ja mielipidesivuilla kansalaisten kysymykset.
• Yle: rauhallinen ja selittävä, suurimmat tunteet haastateltavien sanoissa Lapualla ja Kotkassa.
• MTV: ihmisten kohtalot Ukrainassa, ja toisaalla ”karmiva viikonloppu” ja ”uskomaton näky” Pariisista.
• Kauppalehti: markkinasanasto, ”rytisee”, ”järkyttävä romahdus”, ”kaikki meni”.
• Talouselämä: ”hurja tulosparannus”, ”tyly arvio” ja ”talouden varjelluin salaisuus” toistavat otsikkokaavaa.

Tunteen ja faktan suhde. ”Käskee” on kehotus, ”uhkaus” on lisätietopyyntö ja ”Kaikki meni” on yhden kylmälompakkoyrittäjän arvio. Toisaalta 11 prosentin työttömyys, komission luvut ja Kotkan työntekijät on kerrottu niin hillitysti, että tunne jää pienemmäksi kuin asian mittakaava. Sama epäsuhta jatkuu viikosta toiseen: tunne kertyy sinne, missä on tuttu vastustaja tai kasvot.

6. Rakenteellinen luenta

Kehystämisen ja vaikuttamisen tekniikat

Sama teksti, eri kohde. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat käyttävät samoja tekstejä, mutta otsikot eroavat. CAS-kommentissa ero kohdistaa syyllisyyden tuomioistuimeen tai muihin. Tekniikka ei ole vääristelyä, mutta se tuo saman arvion kahdelle yleisölle kahdessa muodossa, ja lukija voi pitää niitä kahtena riippumattomana arviona.

Asiantuntijan kaksi lakkia. Ilta-Sanomien jutussa Jarno Limnell on kansanedustaja ja professori, Henri Vanhanen entinen tutkija ja boikotin vaatija. Asiantuntemus lainaa painoa moraalisille kannanotoille, joissa kysymys ei ole asiantuntemuksesta. Sama toimii Rytkösellä, joka on sekä varautumisen asiantuntija että Tehyn etujärjestöjohtaja, ja hänen 1,5 prosentin ehdotuksensa kohdistuu oman alansa rahoitukseen. Sanna Ukkolan kolumni tekee saman toiseen suuntaan: oikeusvaltio-argumentti kantaa arvostelua nimettyihin poliitikkoihin.

Nimettömän lähteen epäsymmetria. Eilen FT:n kolme nimetöntä lähdettä olivat kiistan kohde. Tänään Wall Street Journalin, Reutersin ja The New York Timesin nimettömät lähteet ovat uutisten perusta ilman varauksia. Ero ei johdu lähteiden laadusta vaan siitä, että tänään kukaan suomalainen virkamies ei kiistä niitä. Tieto tulee uskottavaksi, kun Suomi ei ole sen kohteena.

Otsikon verbi ratkaisee. ”Käskee”, ”lopetti tauon”, ”luikahti” ja ”uhkaus” sisältävät tulkinnan, jota teksti ei tue kokonaan. Tekniikkaa käyttävät kaikki iltapäivälehdet ja ajoittain MTV ja talousmediat. HS:n ”väitti” ja Ylen ”vaikutti tönäisevän” ovat päinvastainen ääripää, jossa verbi kantaa varovaisuuden.

Toisen median uutinen uutisena. Aineistossa on runsaasti otsikkoja, jotka alkavat ”HS:”, ”MT:”, ”IL:”, ”E-S:” tai ”Muut lehdet”. IS kertoo HS:n Groomista ja erektiohaastattelusta, Iltalehti HS:n Rytkösestä, kaikki HS:n Uoti-kirjeestä. Tämä oli olemassa jo STT:n aikana, mutta sen painoarvo kasvaa keväällä, kun yhteinen pohja katoaa. Suoraviivaisin kytkentä on Ylen jutussa, jossa The Guardianin yksi sitaatti susista kiersi maailmaa ilman tarkistajaa.

Henkilö rakenteen sijasta. Uoti, Purra, Pike, Helenius ja Rantanen kantavat uutisia, joiden taustalla on kysymys oikeudenkäyntikäytännöistä, kuntajohtamisesta, kuolemanrangaistuksesta ja urheilun rahasta. Ilta-Sanomien ”Tällainen mies on Kari Uoti” on tekniikan puhtain muoto.

Kaupallinen kumppani asiantuntijana. Markkinaraati-ohjelman kaupallinen kumppani on Aktia, jonka salkunhoitaja istuu raadissa, ja ilmoitus on avoin. Sama koskee Talouselämän ja Kauppalehden juttuja, joissa pääomasijoittaja Timo Ahopelto esittää pankkirahastoja ja laskee startupien osuudeksi kolmanneksen talouskasvusta. Hyöty pääomasijoittajille todetaan, mutta laskelmaa ei tarkista kukaan.

Valikoiva nimeäminen. Yle nimeää Zhangin ja perustelee sen, Ilta-Sanomat ja Iltalehti nimeävät Karijoen tuomitun, Helsingin Sanomat Espoon tuomitun. Yle ei nimeä Karijoen naista. Perusteet näkyvät vain yhdessä tapauksessa, joten lukija ei tiedä, mikä rikos tai tausta tekee nimestä julkisen.

Moraalinen selkeys kansallisen yhtenäisyyden välineenä. Venäjä-kysymyksessä poliittinen kenttä kokoomuksesta vihreisiin on samaa mieltä. Se tuottaa yhtenäisyyden tunteen ilman päätöksiä, sillä varsinainen ratkaisu on Jääkiekkoliitolla ja IIHF:llä. Tekniikkaa käyttää poliittinen kenttä itse, ja media välittää sen.

Kaksoisdynamiikat

Ensimmäinen: uhka kielletään ja varustaudutaan.

• Hillitseminen: Pentagonin pyyntö, CAS:n ”ei konkreettista uhkaa”, Putinin ”emme halua sotaa”, Oleškyn evakuointi ja Lavrov Atlantassa.
• Varautuminen: Tikkakosken avaruuskeskus, Rovajärven 4 000 ihmisen harjoitus, Ranskan ja Suomen ydinaseohjausryhmä, Liettuan asevelvollisuus, Valpas-alus ja Tehyn varoitus.

Siirtymä: Uhka on kaikkialla paitsi niissä paikoissa, joissa sen pitäisi perustella päätöksiä. Lukija oppii, että varustautuminen on normaalia ja että uhasta puhuminen on diplomaattinen ongelma. Yhdysvaltain pyyntö ja Suomen puolustushankkeet ovat samassa aineistossa ilman, että kukaan kysyy niiden välistä jännitettä.

Toinen: talous kasvaa ja työ ohenee.

• Kasvu: BKT, YIT:n datakeskukset, Fortumin Google-sopimus, Componentan puolustuskysyntä ja suomalaiset kasvuyhtiöt, joille Ahopellon mukaan Trump on parasta vuosikymmeniin.
• Oheneminen: 11 prosentin työttömyys, Ponsse, Raute, Visma, Paulig, Wetteri ja Dovre.

Siirtymä: Lukija hyväksyy, että kasvun ja työllisyyden kytkös on löystynyt. Vismassa tekoäly vie koodaajan työn, Lahdessa datakeskus tuo tuhat rakentajaa, joista osa on ulkomaisia. Työ syntyy rakennusvaiheessa ja katoaa sen jälkeen.

Kolmas: valtio on kaikkialla ja vastuu ei missään.

• Läsnäolo: Finnish Minerals Group Kotkassa, Uotin korvausvaatimus, STT:n pelastuspohdinnat, Lapuan arviointimenettely, Business Finlandin takaisinperintä Solar Filmsiltä ja Veikkauksen miljardi.
• Poissaolo: ministerit eivät kommentoi Kotkaa, Poutala siirtää boikotin lajiliitoille, Adlercreutz LVM:lle, Orpo jättää lentojen rahoituksen auki.

Siirtymä: Lukija oppii odottamaan, että valtio joutuu vastaamaan, mutta ei sitä, että se vastaa. Vastuu kulkee kirjeinä oikeuskanslerille, komissiolle ja arviointiryhmälle.

Neljäs: tekoälyn arvo romahtaa ja vaikutus kasvaa.

• Epäily: Alphabetin 500 miljardia, Amazon, Intel ja Nokia.
• Vaikutus: Turengin ampujakuva, Google Meet -poliisit, Yandexin Alice, Vismaan irtisanomiset ja Kauppalehden tekoälyn laatima sähköhintajuttu.

Siirtymä: Lukija voi päätellä, että pörssi rankaisee tekoälyä ja arki jatkaa sen vastaanottamista. Kumpikaan kehys ei kysy, mitä tapahtuu, jos investointikupla puhkeaa, mutta tuotetut väärennökset ja työn muutokset jäävät.

Kilpailevat kokonaissuunnat

Suunta 1: Venäjän normalisointi on jo käynnissä.

Mekanismi: CAS, Lavrov Yhdysvalloissa, dieselpakotteiden purku, jalostamotauko, Pentagonin pyyntö ja Putinin keskustelutarjous. Yksittäin nämä ovat eri toimijoiden päätöksiä, yhdessä ne muodostavat kuvion.

Seuraus: Lukija näkee, ettei Venäjän paluu vaadi sodan päättymistä.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: että vastustus on moraalista eikä toiminnallista. Suomalaiset sanovat tyrmistyvänsä ja osallistuvat silti MM-kisoihin. Vastavoimina ovat Atlantan yhteiskuvan kieltäytyminen, Valtosen lausunnot ja Ilta-Sanomien pääkirjoitus, mutta ne ovat puheita tekojen rinnalla.

Suunta 2: Suomi sopeutuu ilman yhteistä suuntaa.

Mekanismi: VM:n buffet, Kauppalehden kasvulistan vaatimus, Lapuan menetys, Orpon lupaus lennoista, komission kirje ja yt-sarja.

Seuraus: Lukija näkee kipeät päätökset yksittäisinä tapahtumina, joilla ei ole kokonaiskuvaa.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: että kyse on väistämättömästä, ja että ainoa jäljellä oleva kysymys on järjestys. Sekä oikeisto että vasemmisto hyväksyvät 8–11 miljardin raamin eri keinoin, ja keskustelu rajautuu listaan. Omaishoidon tuen ja maakuntalentojen välinen arvojärjestys jää julkilausumatta.

Suunta 3: Oikeudesta tulee julkisen moraalin näyttämö.

Mekanismi: Uotin kirje, kantelut, CAS, Kivelän tutkintavaatimus, Grace, Vantaan vankilajuttu, Mikkolan video ja Lundellin naiskokeilu.

Seuraus: Lukija näkee oikeudenkäynnit ja hallintopäätökset arvokysymyksinä, joissa jokaisella on kanta ennen ratkaisua.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: että näyttövaatimus on neutraali silloin, kun se tukee omaa puolta. Suunta toimii molempiin suuntiin. Metoon puolustajat ja oikeusvaltion puolustajat, Venäjän vastustajat ja urheilun autonomian kannattajat löytävät aineistosta omat tapauksensa.

Suunta 4: Tieto muuttuu väärennettäväksi ja kalliiksi.

Mekanismi: STT:n loppu, Novaja Gazetan lakkaaminen, Turengin kuva, deepfaket, susisitaatti, Alice ja Binance.

Seuraus: Lukija oppii epäilemään näkemäänsä ja joutuu maksamaan varmistetusta tiedosta.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: että varmistaminen on erikoispalvelu. Talouselämän selvitys media-alan tulospotin noususta 185 miljoonasta 296 miljoonaan euroon asettuu tälle suunnalle ristiriitaisesti: ala paranee samalla, kun sen yhteinen perusta poistuu.

Suuntien suhteet. Suunnat 1 ja 3 kohtaavat Lausannessa, jossa oikeudellinen päätös tuottaa poliittisen normalisoinnin. Suunta 2 on niistä suomalaisin ja hiljaisin, ja se kilpailee huomiosta suunnan 1 kanssa, koska Venäjä tarjoaa yhteisen vihollisen ja säästöt tarjoavat riidan. Suunta 4 läpäisee muut, sillä kaikki nojaavat tietoon, jonka tuotanto ohenee. Kokonaisuutena aineisto vetää kohti lukijaa, joka on tyrmistynyt monesta asiasta ja jolla on päätösvaltaa harvemmista.

7. Uskomusmuutos

1. Venäjä pelaa taas MM-jääkiekkoa. (Faktapohjainen päätöksen osalta, kehyspohjainen merkityksen osalta.)

CAS:n ratkaisu on tosiasia. Boikottia kannattava lukija uskoo huomenna, että Suomen pitäisi kieltäytyä, kuten Holopainen sanoo. Urheilun oikeusjärjestystä painottava uskoo Hietasen tavoin, että poissaolo vain auttaisi Venäjää. Putinia pelkäävä lukee HS:n ja IS:n kommentin mukaisesti, että Venäjä saa aina lopulta tahtonsa. Ukrainan putoaminen on Hietasen arvio, jota IIHF ei ole vahvistanut.

2. Suomalaisessa teollisuushankkeessa epäillään ihmiskauppaa. (Faktapohjainen epäilyn osalta, kehyspohjainen vastuun osalta.)

Ylen ”valtio-omisteinen” johtaa lukijan kysymään valtiolta. Teollisuuden kiinalaisiin kohdistuvaa huolta jakava näkee kiinalaisyrityksen, työelämän oikeuksia korostava vuokratyömallin. Kaikki ovat esitutkinnan vaiheessa, ja epäillyt ovat syyttömiä, kunnes muuta osoitetaan.

3. Ministerit saattoivat rikkoa syyttömyysolettamaa. (Kehyspohjainen.)

Oikeusoppineiden kannanotot tekevät Uotin väitteestä vakavasti otettavan. Luodin puolta seuraava uskoo, että vaatimus on uusi hyökkäys. Puolustuksen huolta jakava uskoo, että poliitikot menivät liian pitkälle. MTV:n sitaatti ”mahdollisesti” voi siirtää lukijaa kumpaan tahansa suuntaan.

4. Yhdysvallat hillitsee Ukrainaa ja Eurooppaa Venäjän suuntaan. (Kehyspohjainen, nojaa nimettömiin lähteisiin.)

Wall Street Journalin ja Reutersin tiedot yhdistyvät Obaman ”polvistuu Putinin eteen” -sitaattiin ja dieselpakotteiden purkuun. Trumpin arvostelija uskoo petokseen, neuvotteluja painottava taktiikkaan, jonka Pentagon kuvaa Euroopan turvallisuuden vaalimiseksi. Valtosen mukaan Rubio ymmärtää tilanteen, joten kuva Yhdysvalloista ei ole yksiselitteinen.

5. Suomen talous kasvaa, mutta työttömyys on EU:n korkein. (Faktapohjainen.)

Hallituksen kannattaja korostaa kasvua, opposition kannattaja työttömyyttä. Sama lukija voi uskoa kumpaakin ja päätellä, että kasvu ei tavoita häntä itseään. Tällainen lukija on se, jolle Kauppalehden pääkirjoituksen kysymys kasvulistasta on suunnattu.

8. Yhteenveto

Tänään suomalainen media kertoo lukijalleen, että Venäjä pääsi takaisin jääkiekon MM-kisoihin tuomioistuimen päätöksellä ja että Suomen tyrmistyksellä on rajansa. Kotkassa poliisi tutkii ihmiskauppaa hankkeessa, jossa valtio on osaomistaja, ja Espoon oikeudenkäynti on siirtymässä oikeuskanslerin pöydälle. Merkittävimmät kehystysvalinnat koskivat sitä, onko CAS:n päätös moraalinen häpeä vai oikeudellinen ratkaisu, ja sitä, kuuluuko Kotkan epäily valtiolle, kiinalaiselle yhtiölle vai vuokratyömallille. Talous kasvaa ja työttömyys on EU:n korkein, ja nämä kerrotaan kahtena eri uutisena. Hiljaisimpia signaaleja olivat komission kirje, Kotkan työntekijöiden puuttuva ääni, Jyväskylän yhden pojan rohkeus ja ebolan katoaminen aineistosta.

9. Lopuksi

MTV:n jutussa on lause, jonka melkein ohitin. ”Ei riittänyt, että hän on joutunut mahdollisesti rikoksen uhriksi.” Sen kirjoitti sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen Facebookissa maanantaina, ja torstaina Kari Uoti lähetti oikeuskanslerille kirjeen, jossa hän vaatii valtiolta hyvitystä muun muassa siksi, että ministeri viittasi Mira Luotiin uhrina. Kirjeen ytimessä on yksi sana ja sen edessä toinen. Ratkaiseeko ”mahdollisesti” mitään, sen arvioi oikeuskansleri. Oikeusoppineiden mukaan vaatimukselle on perusteita, ja ymmärrän miksi. Syyttömyysolettama on juuri sitä varten olemassa, että sanat, joilla yleisö on jo päättänyt, eivät ehdi oikeuden edelle. Amirkhani kiistää syytteen, eikä tuomiota ole.

Samana perjantaina poliisin tiedotteessa kerrottiin, että laajan joukon kiinalaisia työntekijöitä epäillään joutuneen Kotkassa työperäisen ihmiskaupan uhriksi. Hekään eivät vielä ole uhreja. He ovat epäiltyjen rikosten kohteita, ja vangittu toimitusjohtaja kiistää kaiken. Yle kertoi samana päivänä nigerialaisesta naisesta, jonka se tuntee nimellä Grace. Maahanmuuttovirasto uskoo, että hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi ja parittajien väkivallan kohteeksi. Hänelle sana on siis jo myönnetty. Se ei avannut ovea. Virasto ei usko häntä enää uhkaavan vaara Nigeriassa, hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, ja hänen asianajajansa sanoo päätöksen tukiverkostoa koskevan väitteen perustuvan väärinkäsitykseen. Kotkan ja Gracen jutut julkaistiin muutaman tunnin välein, eivätkä ne tiedä toisistaan.

Lausannessa kolme miestä teki saman, mitä Espoon käräjäoikeudelta nyt odotetaan. He kysyivät näyttöä. Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei heidän mukaansa pystynyt osoittamaan konkreettista turvallisuusuhkaa, ja niin Venäjä palaa, ja sen jäädytetyt rankingpisteet palaavat sen mukana. Ukrainan liitto muistuttaa kahdestatoista vaurioituneesta jäähallista. Hietasen arvion mukaan sen joukkue on se, joka putoaa. Suomessa tästä ollaan tyrmistyneitä hallituksesta oppositioon, ja huomaan kiinnittäväni huomiota siihen, miten nopeasti sama periaate vaihtaa väriä. Espoossa näyttövaatimus on toisille oikeusvaltion puolustusta ja toisille uhrin uusi nöyryytys. Lausannessa se on toisille lain kirjain ja toisille moraalinen häpeä. Tapaukset eivät ole samoja, sota ei ole oikeudenkäynti, ja paneeli vastasi siihen kysymykseen, joka sille tuotiin. Yhteistä niille on vain se, että todistustaakka on sillä, joka pyytää suojaa.

Yle kertoi samana päivänä, miksi suoja on niin vaikea pyytää. Tukinaisen juristi Rebecka Holm sanoo, että harva soittaa poliisille heti, koska moni ei itsekään sisäistä kokemaansa ja pelkää, ettei häntä uskota. Jyväskylässä yksi poika rohkeni kertoa partiossa tapahtuneista asioista, ja hänen huoltajansa teki rikosilmoituksen. Nyt uhreja on syytteessä 15. Vantaan vankilassa nuori mies kuoli kahden päivän kidutuksen jälkeen, ja kuulusteluissa vartija puhui onnettomien yhteensattumien summasta. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet. Näissä jutuissa uhri ei ole ominaisuus, joka ihmisellä on. Se on asema, joka myönnetään hitaasti, jos joku on kuuntelemassa.

Sana liikkuu myös toiseen suuntaan. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi naisen taposta ja piti lieventävänä sitä, että hän oli itse läheisväkivallan uhri. Tennesseessä kuolemaantuomittu Christa Pike, joka selvisi kahdesta myrkkyruiskeesta, sanoo ajattelevansa yhä uhrinsa perhettä ja kuvailee kipua, jota viranomaisten epäpätevyys on hänelle aiheuttanut. Moskovassa Novaja Gazeta ei odottanut kenenkään myöntävän mitään. Se kirjoitti itse: meidät on tapettu. Sillä ei ole oikeuskansleria, jolle lähettää kirje. Tästä tulen takaisin Uotin kirjeeseen, ja se näyttää nyt toisenlaiselta kuin aamulla. Se, että asianajaja voi kesken oikeudenkäynnin vaatia valtiolta hyvitystä ministerin Facebook-kirjoituksesta ja saada professorit punnitsemaan vaatimusta, kertoo jotain maasta, jossa hän sen tekee. Saman järjestelmän hitaus jättää Gracen odottamaan ja suojaa samalla Amirkhania ennenaikaiselta tuomiolta. En osaa erottaa näitä toisistaan.

Otsikkoon sana ”mahdollisesti” ei mahdu. Se putosi perjantain uutisvirrasta melkein kaikkialta, sillä järkytys ei kestä lisämäärettä. Silti se on päivän tarkin sana ja kenties vaativin. Se pyytää meitä pitämään ihmisen samaan aikaan kahdessa asennossa: uskomaan, että jotain kauheaa on voinut tapahtua, ja myöntämään, ettemme vielä tiedä. Kotkan työmaalla, Espoon käräjäsalissa ja Gracen hallinto-oikeuden päätöksessä joku elää juuri siinä sanassa. Mahdollinen uhri on ihminen, joka odottaa, että joku lukee hänen asiansa loppuun.