Norja siirtyi Ranskan ydinpelotteen alle ja Ukraina ratifioi 90 miljardin EU-lainan, kun Putin sinetöi Kazakstanin ydinvoimalalla.
Tämä raportti tutkii Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän mediakentän tapaa kehystää tämän vuorokauden uutisia. Kolme mediakenttää muodostavat yhden ekosysteemin, jossa kunkin tehtävä on toistensa täydentäminen tai vastustaminen.
Aineisto kerätään alkuperäiskielellä venäjäksi (Kommersant, RBC), ukrainaksi (Ukrainska Pravda, Ekonomichna Pravda, Espreso TV, LB.ua) ja englanniksi (TASS, RT, Meduza, Novaya Gazeta Europe, Kyiv Independent, BelTA, Sb.by, Charter97, Pozirk). Venäjän mediakenttä jakautuu neljään todellisuuteen: valtion ulkomaaviestintä (TASS, RT), sisämaan itsesensuroitu business-media (Kommersant, RBC) ja oppositio-diaspora EU-pohjaisilla medioilla (Meduza Latviasta, Novaya Gazeta Europe). Ukrainalainen mediakenttä on yhtenäisempi puolustuksellisessa narratiivissa, mutta sisältää sodan eri puoliin painottuvia näkökulmia: kansainvälinen englanninkielinen yleisö (Kyiv Independent), kotimaan riippumaton sisäpolitiikka (Ukrainska Pravda, LB.ua), business (Ekonomichna Pravda) ja kansalaisyhteiskunnan ääni (Espreso TV). Valko-Venäjän mediakenttä jakautuu kahteen erilliseen todellisuuteen: valtion linja (BelTA, Sb.by) ja exiili-puoli (Charter97 Lontoosta, Pozirk Vilnasta). Kolme narratiivimallia ovat luettavissa rinnakkain: autoritaarinen päämies (Venäjä), demokraattinen vastustaja (Ukraina) ja autoritaarinen satelliitti (Valko-Venäjä).
Aineisto on tänään 382 artikkelia, pienempi kuin eilen, ja maaosuus on jälleen kerran epäsymmetrinen. Venäjä-aineisto on volyymiltaan dominantti ja sen sisällä Kommersantin ja TASSin Kazakstanin-vierailuseremoniat tulvivat lähes tuntikohtaisesti, mikä vinouttaa kuvaa Venäjän agendasta. Riippumaton media (Meduza, Novaya Gazeta Europe) tarjoaa edelleen vahvan vastaspektrin, mutta sen volyymi on tänään ohuempi kuin eilen. Ukrainan aineisto on koherentti ja painottuu kolmeen ydinasiaan, EU-lainan ratifiointiin, Zelenskyin Ruotsi-vierailuun ja Venäjän iskuihin sekä Ukrainan vastaiskuihin. Sisäpoliittista jännitettä ja korruptiojuttuja (Hrynkevyč, Zaporižžian poliisimajurin raiskaussyyte, Banková-dialogit) on edelleen vahvasti läsnä.
Valko-Venäjän osuus on noussut eilisestä neljästä otsikosta kuuteen, ja merkittävintä on, että militantti Charter97 on palannut aineistoon kahdella otsikolla SBU:n kenraalimajurin ja Mustanmeren laivaston ilmavoimien tukikohtaiskun ympärillä. Pozirk pysyy institutionaalisella linjalla, ja sen kärkijuttu on Bjaljatskin tapaaminen paavi Leo XIV:n kanssa. Valtionmedia on jälleen poissa, joten valtionpuolen agenda on päätelty Volfovičin ja muiden naapuruutisoinnin kautta. Aineiston tärkein laadullinen havainto on, että Valko-Venäjän exiili-kenttä on tänään palannut kaksiäänisenä, militantti ja institutionaalinen rinnan, kun se eilen oli pelkästään institutionaalinen.
Suomi nousee tänään esiin yhdessä ilmatilatapauksessa. Kommersant uutisoi Reutersia siteeraten, että Suomen puolustusvoimat syyttävät venäläistä sotilaskonetta ilmatilan loukkauksesta Suomenlahdella. Venäläismedia kehystää tapauksen siten, että venäläiskone "yritti välttää ukkosmyrskyä", mikä on huomionarvoinen pehmennys, sillä se siirtää loukkauksen tahallisesta toimesta tekniseksi onnettomuudeksi. Ukrainan puolella Espreso TV viittaa Liettuan tilanteeseen, jossa Venäjä on opetellut kaappaamaan ukrainalaisia GPS-droneja ja ohjaamaan ne kohti Suomea ja Baltiaa.
Suomi näyttäytyy tänään hiljaisena ilmasäänvalvojana, jonka tehtävä on dokumentoida ja torjua. Venäläismedia käyttää onnettomuusselitystä haitan minimoimiseen, ukrainalaismedia käyttää Suomi-Baltia-akselia kuvatessaan Venäjän hybridisotaa. Sama maa, kaksi käyttötarkoitusta, mutta tänään lievemmin profiloituna kuin eilen.
Venäjä. Vuorokauden uutisagenda on yhä Putinin Kazakstanin valtiovierailun dominoima, mutta tänään se konkretisoituu sopimuksiin. Päivän aikana allekirjoitetaan ydinvoimasopimus (Balhašin asema, 85 prosenttia Venäjän kreditistä), nostetaan transit Venäjältä Kiinaan Kazakstanin kautta 2,5 miljoonalla tonnilla, ja "seitsemän ystävyyden pilarin" deklaraatio. Toinen agendaa hallitseva linja on Armenian kaasukysymys: Pekov, Tsivilev ja energiaministeriö lähettävät kirjeen Jerevaniin sopimuksen mahdollisesta denonsoinnista, Pashinjan vastaa, ettei hintojen mahdollinen nousu pelota häntä. Tämä on proaktiivinen suurvaltaele, eikä reaktio. Hyötyjä on Putinin kuva normaalia diplomatiaa harjoittavana ja sfääriä lujittavana johtajana.
Toisaalta riippumaton media nostaa esiin asioita, jotka eivät mahdu valtiomedian kerrontaan. Meduza raportoi tutkivasti uusista pidätyksistä Venäjän muslimiyhteisön johdossa (Asainov, Bardwil, Henni, al-Hikh, Tangiev, yhteensä useita kymmeniä), Civic Chamberin keskustelusta "väärennettyjä veteraaneja" vastaan, baarityöntekijä Belousovan tuomion peiloilussa, sekä Ukrainan rintaman vahvistetuista valtauksista (Nivovasilevka Harkovan alueella). Meduza myös raportoi Venäjän palkkavelan kasvusta 35 prosenttia huhtikuussa.
Ukraina. Ykköstarina on kaksiosainen ja vahvasti proaktiivinen. Ensimmäinen on Verkhovna Radan ratifioima 90 miljardin EU-lainasopimus (298 ääntä puolesta) sekä budjettilain muutos, joka lisää 1,64 biljoonaa hryvniaa puolustusmenoihin. Toinen on Zelenskyin yllätysvierailu Ruotsiin, jossa hän puhuu "suuresta puolustuspaketista" ja "vahvasta askeleesta" Gripen-hävittäjien suhteen. Rinnalla kulkee kolmas teema: Ukrainan iskut, erityisesti Tuapsen jalostamon vahvistettu osuma sekä Sevastopolin, Voronežin ja Taganrogin tutkajärjestelmiin Storm Shadow -iskut. Hyötyjä on Ukrainan kuva eurooppalaistuvana ja strategisesti voimakkaana valtiona. Häviäjä on Venäjän väittämä Novovasilevkan valtaus Harkovassa, joka esiintyy vain Kommersantissa.
Sisäpoliittisesti merkittävintä on Geraschenkon välittämä tieto Porošenko-Zelenskyi-tapaamisen sisällöstä ("Porošenko ei pyytänyt mitään, puhui geopolitiikasta") sekä porno-dekriminalisaatiolakiehdotuksen kaatuminen 207 äänellä (tarvittiin 226). Tämä on yllättävä signaali siitä, ettei Rada toimi proaktiivisesti kaikilla rintamilla.
Valko-Venäjä. Kerronnallisesti aineisto kärsii edelleen ohuudesta, mutta sen suunta on selvä. Bjaljatskin (Nobelin rauhanpalkinnon saaja) tapaaminen paavi Leo XIV:n kanssa on poikkeuksellisen vahva legitimiteettisignaali exiili-suunnalle. Pozirkin kuiva neljä otsikkoa (valuutta, sähkösavukelaki, Bjaljatski, Cichanouskajan kannustus kansallissymbolien käyttöön Ukrainan mediassa) muodostavat institutionaalisen kerroksen. Charter97 palaa militantilla äänellään, joka väittää SBU:n kenraalimajurin sanoneen Lukašenkon pelkäävän Ukrainan oikeaa vastausta sekä raportoi Mustanmeren laivaston ilmavoimien tukikohtaiskusta. Valtion ääni on jälleen kerran päätelty. Lukašenko ei esiinny millään lainauksella tänään, mikä on poikkeavaa.
Kollektiivisesti tämä on päivä, jossa porkkana ja keppi näkyvät edelleen ja eskaloituvat. Putin saa Kazakstanissa allekirjoitukset (ydinvoimala, öljytransit, "ystävyyden seitsemän pilaria"), Armeniaan lähetetään virallinen kirje denonsointiuhasta, ja samanaikaisesti Ukraina ratifioi 90 miljardin EU-lainan ja allekirjoittaa polun Gripenien hankintaan. Sfäärien lujittaminen tapahtuu siis molemmilla puolilla samanaikaisesti, tämä on kahden vastakkaisen sfäärin kovettumisen päivä.
Venäjä. Jos lukee vain valtiomedian, päivä rakentuu seremoniallisen euraasialaisen järjestäytymisen ympärille. Putin ja Tokajev istuttavat tammen "ikuisen ystävyyden puistoon", allekirjoittavat 16 dokumenttia, käynnistävät Iržyš-joen yhteishankintamasterplanin ja kuljettavat ydinvoimalan kohti "ensimmäistä betonia". Rinnalla kulkee globaalin turvallisuusjohtajuuden kehys: SVR:n Naryškin julistaa, että Ukrainalta vapautuneet aseet "vapaasti kiertävät Euroopassa" ja päätyvät terroristiryhmittymille, ja että Eurooppa muuttuu militaarisesta unionista. Pieni mutta merkittävä lisä on IIHF:n päätös kumota venäläishokkeilijoiden poissulkemisen jatkaminen, mikä rakentaa "paluu normaaliuteen" -kehystä. Lukija kantaa mukanaan tunteen suvereenista, nousevasta, kunnioitetusta Venäjästä.
Riippumattomassa mediassa sama päivä on toinen. Meduzan ja Novayan raportit muslimijohtajien massapidätyksistä, krypton louhinnan kriminalisoinnista vankeusrangaistuksena, Tomskin viranomaisten puolustuksesta "vieraita ja vaarallisia ajatuksia" sisältäville vieraskielisille vaatteille, sekä Uralvagonzavodin varajohtajan vangitsemisesta puolustusurakkapetoksesta piirtävät jälleen kerran kuvaa kiristyvästä valvontavaltiosta. Galkinin kanssa rinnastettuna Belousovan kalja-vitsin tuomio Belarus ilman vapautusta on kafkamainen.
Ukraina. Maailmankuva rakentuu kolmesta kerroksesta. Ensimmäinen on eurooppalaistuminen läpimurtona, jossa 90 miljardin laina ratifioidaan, ensimmäinen kluster on avattavissa kesäkuussa, ja Zelenskyi vierailee Ruotsissa hakemaan Gripenejä. Toinen on strateginen iskukyky, Tuapsen vahvistettu osuma, Storm Shadow -iskut Sevastopolin, Voronežin, Taganrogin tutkajärjestelmiin, Brovdin "logistinen lukko" -ohjelma, Bilezkyin "seuraavat 6–9 kuukautta käännekohta". Kolmas on jatkuva uhrinrooli ja sisäinen läpinäkyvyys, Hersonin lasten leikkikenttäisku, 11-vuotiaan Sumyn dronikohtaus, Hrynkevyčien lisätutkinta 150 miljoonan vahingosta, kiovalaisen kirurgin huijaaminen 11 miljoonalla hryvnialla, Zaporižžian poliisimajurin raiskaussyyte. Tunne, jonka lukija kantaa, on ammattilaisuus ja siipi tulevaisuuteen, johon Eurooppa kuuluu, mutta jossa sisäiset vaarat ovat läsnä.
Valko-Venäjä. Tämä on Vatikaanin päivä exiilille. Bjaljatskin tapaaminen paavi Leo XIV:n kanssa on legitimiteettiakti, jota Lukašenkon valtionmedia ei voisi koskaan tarjota. Sen rinnalla Cichanouskaja kannustaa Ukrainan mediaa käyttämään valkovenäläisiä kansallissymboleja, mikä on hiljainen taivutustyö muille mediakentille. Pozirk on kuiva ja institutionaalinen. Charter97 nostaa Mustanmeren laivaston ilmavoimien iskun ja Lukašenkon "pelon" Ukrainan vastausta kohtaan, mikä on militantti vastapainotus. Valtio on hiljainen, joten valtiokehys joudutaan etsimään muualta ja se jää tänään tyhjäksi.
Kolmen kehyksen suhde on tänään seuraava: autoritaarinen päämies rakentaa Kazakstanin kautta euraasialaisen tilan ja kiristää Armeniaa, demokraattinen vastustaja rakentaa eurooppalaisen tilan EU-lainalla ja Ruotsin Gripenillä, ja autoritaarinen satelliitti antaa exiililleen Vatikaanin siunauksen valtion hiljaisuuden taustaa vasten. Sfäärit kovettuvat samanaikaisesti.
Venäjä, top 5.
Sivuun jää järjestelmällisesti palkkavelan kasvu 35 prosenttia (vain Meduza), todennetut Venäjän tappiot Ukrainassa (vain Charter97 ja Kyiv Independent), sekä Iranin osuus US-iskuista (vain pintaraapaisua).
Ukraina, top 5.
Sivuun jää Venäjän väitetyt valtaukset rintamalla (Novovasilevka mainitaan vain Kommersantissa) sekä iskukohteiden Venäjän tappioluvut.
Valko-Venäjä. Exiili-puolen teemat ovat Bjaljatskin paavivierailu (legitimiteettiakti), Cichanouskajan symbolipuhe (kulttuurinen siltarakentaminen), Charter97:n militantti paluu (Lukašenko pelkää, Mustanmeren laivasto isketty). Pozirkin kuiva uutisointi (valuutta, sähkösavukelain käsittely) on luonteeltaan kvasi-valtiollista. Valtionpuolen signaali on poissa kokonaan, mikä on tänään merkittävä havainto. Yhteinen tila on jälleen tyhjä, mutta exiili-puoli rakentaa institutionaalista olemassaoloaan, kun valtio vetäytyy mediakentästä. Se mikä ei mahdu kummankaan kuvaan, on Valko-Venäjän tosiasiallinen rooli Venäjän sotatalouden osana, joka mainitaan vain Ukrainan median välityksellä (ukrainalaiset eurooppalaisille esitetyt ohjuskomponentit "Orešnikistä" sisältävät Minskin Integral-tehtaalla valmistettuja).
Venäjä.
Ukraina.
Valko-Venäjä. Kuuden otsikon perusteella jako on tänään: exiilin institutionaalinen kehys (Pozirk, Bjaljatski, Cichanouskaja) noin 60 prosenttia, exiilin militantti kehys (Charter97:n kaksi iskuotsikkoa) noin 30 prosenttia, lainattu valtiopeilaus (mainittu Kommersantin kautta Putinin maininnoissa) noin 10 prosenttia. Militantti kehys on palannut kolmasosaan, mikä on selvä siirtymä eilisestä, jossa se oli nolla.
Keskeisin kehystyskonflikti on Hersonin leikkikenttäisku. Venäjän puolella Saldo nimeää sen Kiovan "provokaatioksi", jolla halutaan "alentaa Starobelskin verisen rikoksen synnyttämää suuttumusta". Ukrainan puolella nimi on yksinkertaisempi, sotarikos ja siviilien tarkoituksellinen tappaminen. Sama kuolema, kaksi vastakkaista nimeämistä. Toinen kehystyskonflikti on EU-lainan luonne: Venäjän puolella riittää että Naryškin sanoo "Eurooppa valmistautuu sotaan", jolloin EU-laina kehystyy militaariseksi paineeksi; Ukrainan puolella sama laina kehystyy turvallisuusinvestointiksi ja tulevaisuusvalinnaksi.
Kolmen kehyksen ekosysteemissä autoritaarinen päämies rakentaa legitimiteettiä porkkana-keppi-paketilla ja IIHF-tyyppisellä normalisoinnilla, demokraattinen vastustaja rakentaa institutionaalista sitoutumista (EU-laina, Ruotsi-sopimus), ja autoritaarinen satelliitti taas tuottaa peilipinnan, exiili Vatikaanin kautta (institutionaalinen) ja Charter97:n kautta (militantti), valtio hiljaisuuden kautta.
Venäjä. Tunnelataus on jakautunut kahteen. Valtiomedian seremoniallinen viileys (Kazakstanin tammi-istutus, allekirjoitusrupiini) tuottaa rauhoitetun nousun tunteen. Voimakkaimman latauksen kantaa kuitenkin riippumaton media. Meduzan analyysi muslimijohtajien aaltoittaisista pidätyksistä (Tatarstanin, Mordovian, Moskovan, Karjalan muftit) on aineiston emotionaalisesti raskain teksti, joka kertoo järjestelmällisestä uskonnollisesta kohdistuksesta. Toinen lataus on Novayan kohdalla, jossa raportoidaan tankin pääsuunnittelijan Uralvagonzavodin varajohtaja Semizarovin vangitsemisesta puolustusurakkapetoksesta, koska järjestelmä syö omiaan jopa tankinvalmistuksen tasolla. Kolmas lataus on Tomskin viranomaisten puolustus vieraskielisten paitojen kiellosta lasten suojelemiseksi "vieraitta ja vaarallisilta ajatuksilta", joka on absurdiuttaan vahva symboli.
Ukraina. Tunnelataus on hetkellinen ylpeys sekoittuneena vihaan. Voimakkaimman latauksen kantaa Hersonin tapaus, jossa isä menettää henkensä lasten leikkikentällä ja 3-vuotias tytär on kriittisessä tilassa pirstale-haavoilla päässä, vartalossa ja raajoissa. Toinen lataus on Sumyn 11-vuotias poika, jolle dronisku aiheutti akuutin stressireaktion. Kolmas lataus on aktivistinen ja toiveikas Zelenskyin Ruotsi-vierailu ja "logistisen lukon" julistus, joka kantaa toivon ja taistelutahdon yhteistuotosta. Neljäs lataus on Bilezkyin "6–9 kuukautta käännekohta" -lausunto, joka antaa lukijalle määräaikaisen kestävyyspisteen.
Valko-Venäjä. Tunnelataus on tänään ohut mutta arvokas. Bjaljatskin paavivierailu kantaa hiljaisen toivon ja institutionaalisen tunnustuksen latauksen, joka on poikkeuksellisen vahva pelkän valokuvan voimalla. Charter97:n militantti paluu lisää aineistoon eskalaation tunnistettavuuden, mutta otsikoiden ulkopuolelta sisältöä ei nähdä.
Kun nämä toimivat yhdessä, syntyy asetelma, jossa Venäjän emotionaalinen energia on edelleen kahtena, seremoniaalisen viileyden ja absurdin repressiokärsimyksen välillä. Ukrainan energia jakautuu surun ja yltyvän institutionaalisen toivon välille. Valko-Venäjän tunne on jaettu paavihiljaisuuteen ja militantin diaspora-äänen paluuseen.
Venäjä. Tunnistan kuusi toistuvaa rakennetta.
Ensimmäinen on sfäärin lujittaminen sopimusten allekirjoitusrupiinin kautta. Eilen porkkana ja keppi olivat aikomuksia (vierailu, kirje), tänään ne ovat allekirjoituksia (ydinvoimala, öljytransit, kaasukirjeen toimittaminen). Tämä on kahden vuorokauden kaari: ensin näytöskäsky, sitten täytäntöönpano. Lukija oppii, että Putin ei vain puhu vaan tekee, ja että sfääriin kuuluvat saavat konkreettista hyvää, sfääristä lähtevät konkreettista haittaa. Tokaivin lausunto "Venäjän tulevaisuus on kirkas ja monilupaava viisaan johtajuutenne alla" toimii lojaalin satelliitin äänenä, joka rakentaa Putinille omistautuneen vasallin kuvaa.
Toinen on repression naamioiminen normaaliuteen aaltoittain. Tänään se näkyy useassa kerroksessa. Krypton louhinnan kriminalisointi vankeusrangaistuksena viiteen vuoteen on talousrikoslaki, joka koskee taloudellista vapautta. Civic Chamberin keskustelu "väärennettyjen veteraanien" merkkien tunkeutumisesta on identiteetin valvontaa, joka projisoidaan moraalisena säädyllisyytenä. Tomskin alueen virkamiehet puolustavat koulupukujen ulkomaisten kirjoitusten kieltoa lasten suojelemisena "vieraita ja vaarallisia ajatuksia" vastaan, jolloin valvonta esitetään pedagogiikkana. Sytyttävin esimerkki on kuitenkin Meduzan ja Kommersantin yhteisesti raportoima aalto pidätyksiä muslimijohtajien parissa eri puolilla Venäjää, joka esitetään pelkkinä rikossyytteinä (lahjus, terroriyhteys) eikä järjestelmällisenä uskonnollisen johdon kohdistuksena. Lukija oppii, ettei valvonnan laajeneminen ole valvontaa vaan turvallisuuden tuottoa.
Kolmas on vihollistuotanto käännetään uudelleen Eurooppaan. Naryškin tekee tänään merkittävän retorisen siirron, hän siirtää terrorisyytteen Ukrainasta Eurooppaan: Ukrainan aseet "vapaasti kiertävät Euroopassa" ja päätyvät terroristiryhmittymille. Sama mies sanoo, että "sodan rummut soivat erityisen kovasti Euroopassa" ja että EU "muuttuu nopeasti militaariseksi liittoutumaksi". Tämä on kohdistettu viesti eurooppalaisille lukijoille, ja sen tavoite on luoda kuva siitä, että EU-tuki Ukrainalle vaarantaa eurooppalaisten oman turvallisuuden. Lukija oppii, että Eurooppa tuo terrorin itselleen tukemalla Ukrainaa.
Neljäs on normalisaation toiminta urheilun ja diplomatiivirien tahdittama. IIHF:n kurinpitoneuvosto kumosi venäläisjoukkueiden poissulkemisen jatkamisen, koska "esitetyt argumentit ja riskinarvioraportit eivät sisältäneet riittäviä perusteita pitkittämiseen". Tämä on saavutettu vähittäin: Ferran sähköauto Vatikaaniin, FISU-paluu, Roland Garros, Stanley Cup, IIHF, Saab vastaan Boeing (Kanada valitsee ruotsalaisen). Lukija oppii, että maailma on jo tottunut Venäjään takaisin, ja eristys oli ohimenevä vaihe.
Viides on Venäjän julistautuminen järkeväksi diplomaatiksi, joka ei lähetä viestejä. Uškakov tarkka kommentti, "ei mitään viestiä lähetetty", ohittaa Rubin lausuntoja säätävän roolin, mutta vain pinnallisesti. Pinnan alla viesti on, että suora yhteys on olemassa "asianmukaisia kanavia pitkin". Tämä rakentaa kuvaa Venäjästä rauhallisesta osapuolesta, joka ei reagoi länsieliitin draamoihin.
Kuudes on kaksoisdynamiikka, joka näkyy Hersonin lasten leikkikenttäiskussa. Sama tapahtuma esitetään kahtena: Sal'do nimeää sen Kiovan "verisen provokaation" tarkoituksena "vaimentaa Starobelskin julmuus", Ukraina nimeää sen artilleriasiskuksi siviilikohteeseen. Tämä tuottaa siirtymän, jossa venäläislukija kuulee Ukrainan provokoivan ja yrittävän vaimentaa Venäjän moraalisen voiton. Sama kuolema, kaksi tarkoitusta.
Ukraina. Tunnistan kuusi rakennetta.
Ensimmäinen on ratifioinnin teatteri Euroopan kannustamiseksi pysymään polulla. Verkhovna Rada käsittelee 90 miljardin EU-lainan, ja von der Leyen kommentoi sosiaalisessa mediassa nopeudesta. Tämä on koordinoitu signaali eurooppalaisille pääkaupungeille, joiden epäilystä kasvatti Mertzin "asosioidun jäsenyyden" idea. Klaus Welle, Euroopan parlamentin entinen pääsihteeri, antaa "Ev*ropejskaja Pravdalle" haastattelun, jossa puolustaa Mertzin ideaa pehmennettynä. Lukija oppii, että EU-tie on jatkuva, ei pysähtynyt, ja että ratifiointi tapahtuu päivien sisällä.
Toinen on "ainen on meidän puolellamme" -rakenteen vahvistuminen ulkopuolisilla auktoriteeteilla. Eilen Bilezkyin "6–9 kuukautta" oli ukrainalainen kenraali, tänään ulkopuolinen tuki tulee Viron SVR:n päällikön suusta. Kaupo Rosin sanoo CNN:lle, että "Putinilla on neljästä viiteen kuukautta aikaa voittaa sota tai hänen täytyy neuvotella heikkoudesta". Tämä on tärkeä laajennus ulkomaiselle uskottavuudelle: Ukrainan oma kerronta saa eurooppalaisen tiedustelupäällikön äänen taakseen. Lukija oppii, että käännekohta ei ole vain Ukrainan toive vaan länsitieduustelujen analyysi.
Kolmas on EU-integraation strategisen turvallisuusarvon korostaminen. Ukrainan UP julkaisee analyysin "Eurooppa pitää Ukrainaa Euroopan kilpenä, mikä on vaarallinen vastuun siirto". Tämä on poikkeuksellinen kriittinen ääni, joka pitää tunnustuksen mukana mutta varoittaa Eurooppaa luulemasta Ukrainan kantavan kuorman yksin. Zelenskyn kirje Costalle, von der Leyenille ja Hristodulidisille toistaa saman: "Olisi outoa, jos pysähdymme suurinta antieurooppalaista voimaa Euroopassa samalla kun meitä pidätetään täysjäsenyyden odotushuoneessa". Lukija oppii, että EU saa enemmän kuin antaa.
Neljäs on läpinäkyvän itsekritiikin uskottavuussignaali yltyy. Tänään aineistossa on: Hrynkevyč-tutkinta laajennus 150 miljoonan vahinkoon, kiovalaisen 83-vuotiaan kirurgin huijaaminen 11 miljoonalla hryvnialla "SBU:n eversteiltä", Zaporižžian poliisimajurin oletettu raiskaussyyte 14-vuotiaaseen tyttöön (Zaporižžian aluesyyttäjä otti tapauksen), poliisikorkeampien syytteen miljoonien kiristyksestä kryptoyrittäjältä, 126 miljoonan vahinko viallisista panssariosista. Lukija oppii, että Ukraina syyttää omiaan, ja että prosessi on jatkuva.
Viides on strategisten iskujen jatkuvuuden vakiinnuttaminen järjestelmäksi. Fedorov julkistaa "logistisen lukon" -ohjelman, joka on suurempi kuin yksittäinen isku. Tuapsen jalostamoa iskuttiin uudelleen (kevään useamman kerran kohde). Storm Shadow -iskut tutkajärjestelmiin Voronežissa, Taganrogissa ja Sevastopolissa kuvaavat järjestelmällistä radarin tuhoamista. Lukija oppii, että iskut eivät ole satunnaisia, vaan osa pitkän aikavälin strategiaa.
Kuudes on Valko-Venäjän kahtiajaon institutionaalinen vahvistus uskonnollisen auktoriteetin kautta. Bjaljatskin paavivierailu antaa exiili-puolelle moraalis-uskonnollisen tunnustuksen, jota Lukašenkon valtio ei voi koskaan saada. Charter97:n militantti äänenkäyttö täydentää, ei kilpaile. Pozirkin kuiva uutisointi tasapainottaa. Lukija oppii, että vapaa Valko-Venäjä on legitiimi yhteistyökumppani kansainvälisille toimijoille, mukaan lukien Pyhän istuimen.
Valko-Venäjä. Tunnistan kolme mekanismia. Ensimmäinen on Vatikaanin tunnustus institutionaaliseksi pääomaksi. Bjaljatski Pope Leo XIV:n vieraana on poikkeuksellisen vahva legitimiteettiakti, sillä paavi on universaali moraalinen ääni. Lukija oppii, että vapaa Valko-Venäjä on moraalisesti tunnustettu kansainvälisesti. Toinen on Charter97 militantti vastapainotus, jota tarvitaan emotionaaliseen vetovoimaan. Lukija oppii, että aseelliset uhrit ovat mahdollisia ja Lukašenko on heikko. Kolmas on valtion läsnäolon häivyttäminen mediassa, joka tekee tilaa exiilin kaksiraidaiselle agendalle. Kaksoisdynamiikkana exiili kasvaa kahteen suuntaan samanaikaisesti, kohti instituutiota ja kohti militanttia identiteettiä.
Auktoriteetin laina. Venäjän puolella Tokajev, Naryškin, Šoigu, Uškakov ja Lihachev toimivat virallisina auktoriteetteina. Putinin artikkeli kazaklehdessä antaa valtiomiehen leiman. Ukrainan puolella Zelenskyi-kirje Trumpille (suoraan Yhdysvaltain presidentille), Viron SVR:n päällikkö Rosin, Bilezkyi (kenraali), Klaus Welle (Euroopan parlamentin entinen pääsihteeri), Christine Lagarde (IMF) ja FIatscha Berlymäki tuottavat ulkomaisia auktoriteetteja. Valko-Venäjän puolella paavi Leo XIV on aineiston voimakkain auktoriteetin laina, ei yhdellä lausunnolla vaan pelkällä tapaamisella.
Kolmannen osapuolen todistus. Venäjän puolella Mantsuria-ulko, Indonesia, Intia, Pohjois-Korea, Venezuela, IIHF, Saudi-Arabia, Japani. Ukrainan puolella Norja (45 miljoonan tuki), Viro (Tsahknan ja Rosinin lausunnot), Liettua, Latvia, Saksa (Mertzin asosioitu jäsenyys, joka tarjoaa keskustelua), Ranska (Macron-Stere ydinpelote, joka koskee koko Eurooppaa).
Vihollisen demonisointi. Venäjän puolella Ukraina on aseiden vuotopaikka Euroopalle, terroriverkon logistiikkakeskus ja kansainvälisen turvallisuuden uhka. Ukrainan puolella Putin on heikkenevän jättiläisen päämies, jonka pojille leikkikenttä iskut osoittavat petoksen luonteen.
Mediaspektaakkeli. Venäjän puolella tammi-istutus "ikuisen ystävyyden puistoon" (Ehkä tärkein symbolinen kuva tänään), Putinin kortessi tyhjiä katuja pitkin, Ferrarin sähköauto paaville. Ukrainan puolella Zelenskyin yllätys-Ruotsi-vierailu, jossa hän puhuu "vahvasta askeleesta" Gripenien suhteen. Valko-Venäjän puolella Bjaljatski paavin vieraana yhdellä kuvalla.
Joukkoliittouma. Venäjän puolella EAEU-foorumi, BRICS, IIHF-paluu, Talibanin kanssa sotilastekninen sopimus, Pashinjanin Trump-tuki. Ukrainan puolella 90 miljardin EU-laina (Euroopan Unioni), Pohjoismaiden energiapakkaus (Ranska-Norja-Saksa), Ranskan-Saksa-Britannian "Force de Frappe" -keskustelu. Norjan siirtyminen Ranskan ydinpelotteen alle on aineiston merkittävin yksittäinen joukkoliittouma-rakentamisen ele, sillä se kytkee atlanttisen Norjan eurooppalaiseen ydinpelotteeseen.
Manufactured consensus. Ukrainan puolella von der Leyenin "kunnioitukset Verkhovna Radalle, joka työskenteli ahkerasti", kun se ratifioi lainan, on koreogrationoitu yhdenmielisyyttä. Trumpin tuki Pashinjanille on järjestetty linja muille pienille valtioille. Naryškinin julistus, että "eurooppalaiset eliitit hyötyvät Ukraina-konfliktin pitkittymisestä", on yritys luoda yhteinen ymmärrys Venäjän ja Euroopan kansalaisen välille eliitin yli.
Tämän päivän kuvaava Bernays-symboli on Venäjän puolella tammen istutus "ikuisen ystävyyden puistoon", joka tehdään seremoniaalisesti tuoreesta multaa heittäen ja kasteluvedellä. Sama Venäjä, joka istuttaa puita Kazakstanissa, kirjoittaa kirjeitä Armeniaan kaasun katkaisemisesta. Pehmeää ja kovaa rinnan, kuten eilen.
Venäjä.
Suunta 1: Euraasialaisen sfäärin lukitseminen sopimuksiin (allekirjoitettu, ei vain puhuttu). Mekanismi on Kazakstanin 16 dokumentin sarja yhdessä päivässä yhdistettynä Armenia-kirjeeseen denonsoinnista. Seuraus on, että sfääri muuttuu retoriasta oikeudellisiksi siteiksi. Lukija hyväksyy valmiiksi, että lähinaapurit ovat juridisesti sidottuja Venäjän kiertoradalle.
Suunta 2: Vihollisuuden globalisointi Eurooppaan. Mekanismi on Naryškinin retorinen siirto Ukrainasta Eurooppaan ("vapaasti kiertävät aseet", "valmistautuminen sotaan", "EU muuttuu militaarialliansiksi"). Seuraus on, että venäläinen lukija näkee Euroopan väistämättömänä vihollisena. Lukija hyväksyy valmiiksi, että Eurooppa on tulevaisuuden taistelukenttä.
Suunta 3: Repression institutionalisoiminen normaaliuden taakse. Mekanismi on krypton louhinnan kriminalisointi, muslimijohtajien aalto pidätys, Tomskin koulupukulaki ja Snežzhin tutkinnat. Seuraus on, että jokainen tila (uskonto, talous, vaatetus, identiteetti) tulee valvonnan kohteeksi. Lukija hyväksyy valmiiksi, ettei mikään yksityinen tila ole valtion ulottumattomissa.
Suunta 4: Normaliuden teatteri urheilun ja diplomatian kautta. Mekanismi on IIHF-päätös, Pashinjanin Trump-tuki, Putinin Putin-Tokajev-spektaakkeli, Talibanin kanssa sopimus. Seuraus on, että eristys lakkaa olemasta uskottava kehys. Lukija hyväksyy valmiiksi, että Venäjä on jo palaamassa.
Ketju toimii niin, että sopimukset lukitsevat sfäärin, vihollistarinointi puolustaa sitä, repressio takaa kotitilan, ja normaliuden teatteri häivyttää eristyksen jäljet. Lopputulos on lukija, jolle Venäjä on tervetullut takaisin sopimuksilla varmistettuun suvereeniin sfääriin.
Ukraina.
Suunta 1: Eurooppalainen integraatio institutionalisoidaan jokaisella mahdollisella tasolla. Mekanismi on 90 miljardin lainan ratifiointi, ensimmäisen klusterin avaaminen kesäkuussa, Sweden-Gripen-paketti, Ranskan grant-sopimus (71 miljoonaa), maanteollisuusrobottien ALV-vapautus. Seuraus on, että lukija sisäistää institutionaalisen kuulumisen olevan väistämätön. Lukija hyväksyy valmiiksi, että Ukraina on jo Euroopassa kaikilta puolin paitsi muodollisesti.
Suunta 2: Käännekohdan kalenterin laajennus ulkomaisilla auktoriteeteilla. Mekanismi on Viron SVR:n päällikön "4–5 kuukautta" yhdistettynä Bilezkyin "6–9 kuukautta" -lausuntoon. Seuraus on, että aikataulu saa kansainvälisen vahvistuksen. Lukija hyväksyy valmiiksi, että vihollinen murtuu nopeammin kuin omat resurssit loppuvat.
Suunta 3: Strategisten iskujen järjestelmällistäminen ohjelmaksi. Mekanismi on Fedorovin "logistinen lukko" -ohjelma yhdistettynä Tuapsen ja tutkajärjestelmien iskuihin. Seuraus on, että lukija näkee iskut osana suunnitelmaa, ei satunnaisia tekoja. Lukija hyväksyy valmiiksi, että Ukraina vie sotaa Venäjän maaperälle järjestelmällisesti.
Suunta 4: Sisäisen läpinäkyvyyden vahvistaminen yhä laajemmilla syytteillä. Mekanismi on Hrynkevyč-laajennus 150 miljoonan vahinkoon, kiovalaisen kirurgin tarina, poliisimajurin raiskaussyyte, korkean lääkärin huijaamissyyte, panssariosa-syytteet. Seuraus on, että jokainen yhteiskunnan kerros on tarkasteltavissa. Lukija hyväksyy valmiiksi, että Ukraina on systeeminä auki, mikä on uskottavuusvaranto verrattuna Venäjään.
Ketju toimii niin, että EU-integraatio antaa määränpään, käännekohdan kalenteri aikataulun, "logistinen lukko" mekanismin, ja läpinäkyvyys uskottavuuden. Lopputulos on lukija, joka on valmis taistelemaan rajoitetulta tuntuvan ajan eurooppalaista tulevaisuutta kohti, vakuuttuneena vihollisen murtumisesta ja oman järjestelmänsä kestävyydestä.
Valko-Venäjä.
Suunta 1: Exiilin moraalinen pääomatuotanto Vatikaanin kautta. Mekanismi on Bjaljatski paavin vieraana ja Cichanouskajan symbolikutsu Ukrainan medialle. Seuraus on, että vapaa Valko-Venäjä saa moraalisen auktoriteetin tunnustuksen, jota Lukašenkon valtio ei voi koskaan saada. Lukija (exiili-yleisö) hyväksyy valmiiksi, että vapaa Valko-Venäjä on legitiimi kansainvälinen toimija.
Suunta 2: Militantti exiili-äänen institutionaalinen täydentäminen. Mekanismi on Charter97:n paluu kahdella otsikolla rinnan Pozirkin kuivan uutisoinnin kanssa. Seuraus on, että exiili tarjoaa sekä moraalisen että aseellisen sitoutumisen identiteetin. Lukija hyväksyy valmiiksi, että vapaa Valko-Venäjä on kahdelle suunnalle avoin valinta.
Ketju toimii niin, että Vatikaani antaa moraalisen lopullisen autenttisuuden, militantti äänenkäyttö emotionaalisen voimakkuuden, ja kuiva institutionaalinen uutisointi byrokraattisen jatkuvuuden. Lopputulos on lukija, joka näkee vapaan Valko-Venäjän jo olemassa olevana valtiollisena toimijana, joka odottaa vain lopullista palautusta.
Venäjä. Jos tuhat venäläistä lukijaa lukee nämä uutiset tänään, he uskovat huomenna seuraavaa.
Riippumattoman median lukija siirtyy vastakkaiseen suuntaan: "Järjestelmä syö nyt jopa omiaan, tankinrakentajia myöten." Tämä on faktapohjainen (Semizarov, Uralvagonzavod, asetehtaan johtaja vangittu puolustusurakkapetoksesta).
Ukraina. Jos tuhat ukrainalaista lukijaa lukee nämä uutiset tänään, he uskovat huomenna seuraavaa.
Valko-Venäjä. Valtion- ja exiili-yleisö ovat eri todellisuuksissa, mutta tänään exiili-todellisuus saa poikkeuksellisen vahvan vahvistuksen.
Exiili-yleisö, joka seuraa Pozirkia, Charter97:a ja kansainvälistä mediaa, uskoo huomenna, että "Pyhä istuin tunnustaa meidän olemassaolomme, ja olemme institutionaalinen kumppani Ukrainassa, Vatikaanissa ja Brysselissä." Tämä on faktapohjainen (Bjaljatski paavin tapaaminen, Cichanouskajan symbolikutsu Ukrainan medialle) sekä kehystyssyntyinen.
Valtioyleisö, joka kuulee Volfovičin BelTA:n ja Venäjän median kautta sekä Lukašenkon valtiomedian kautta, ei tänään saa varsinaista uutta uskomusvahvistusta, sillä valtiopuoli on hiljaa. Tämä on itsessään merkittävä havainto: hiljaisuus on vastaus exiilin Vatikaani-tunnustukseen, sillä ei ole vastausta. Valtioyleisö siirtyy uskomukseen "olemme normaali valtio osana Venäjän liittolaisuutta, vaikka exiili saa Vatikaanin huomiota." Olennaista on, että nämä yleisöt ajavat erilleen, mutta exiili-yleisön sisältöjen volyymi on tänään ylivoimainen.
Tänään Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän media kertoo lukijalle, että postneuvostoavaruuden sfäärit lukkiutuvat samanaikaisesti molemmilla puolilla, sillä Putin ja Tokajev allekirjoittavat ydinvoimalan, 16 dokumenttia ja istuttavat tammen "ikuisen ystävyyden puistoon", samalla kun Verkhovna Rada ratifioi 90 miljardin EU-lainan ja Zelenskyi vierailee Ruotsissa Gripenien takia, ja Norja siirtyy Ranskan ydinpelotteen alle. Sopimusten ja virallisten sopimusasiakirjojen tasolle siirtyminen on tärkein kehystysvalinta, sillä eilinen retoriikka tänään lukitsee itsensä juridisesti sitoviksi kytköksiksi, samalla kun Armenia saa virallisen kirjeen kaasusopimuksen mahdollisesta katkaisemisesta. Venäjä esittää itsensä kahtena, valtiomedian kunnioitettuna euraasialaisena suurvaltana, joka palaa hokkikenttiin (IIHF kumosi poissulkemisen jatkamisen), ja riippumattoman median kiristyvänä valvontavaltiona, joka pidättää muslimien johtajia aaltoittain ja kriminalisoi kryptolouhinnan vankeustuomiolla. Ukraina rakentaa tänään eurooppalaisuuden peruuttamattomaksi institutionaalisilla askeleilla, ja Bilezkyin sekä Viron SVR:n yhteinen "4–9 kuukautta" -käännekohta antaa kestämiselle kalenteriraamin. Tärkein hiljainen signaali on Bjaljatskin paavivierailu Vatikaanissa, joka antaa Valko-Venäjän exiilille moraalisen auktoriteetin tunnustuksen, jota Lukašenkon valtio ei voi koskaan saada, samalla kun valtionpuoli on uutiskentässä hiljaa. Kolme narratiivimallia muodostavat ekosysteemin, jossa autoritaarinen päämies allekirjoittaa sfäärin lukkoon Kazakstanissa ja Armeniassa, demokraattinen vastustaja sinetöi Eurooppa-tien EU-lainalla ja Ruotsi-paketilla, ja autoritaarinen satelliitti repeää Vatikaanin tunnustaman exiilin ja median hiljaiseksi vetäytyvän valtion väliin.
Kun katson tämän vuorokauden aineistoa kokonaisuutena, mieleeni jää useita havaintoja, joita yksikään yksittäinen artikkeli ei lausu ääneen.
Ensimmäinen havainto on, että eilinen aikomus on tänään allekirjoitus. Kahden vuorokauden kaari Kazakstanin osalta on klassinen sopimusrupiinin esimerkki: ensimmäisenä päivänä saapuminen, tiikerit, lausunnot, toisena päivänä konkreettinen ydinvoimalan kreditisopimus, öljytransitin lisäys 2,5 miljoonalla tonnilla, "seitsemän pilarin" deklaraatio. Venäjä ei vain puhu sfääristä, se kirjoittaa sen oikeudellisiksi siteiksi. Tämä on systeemin tapa toimia, ja sitä helposti unohdetaan otsikkojen alle: päivän retoriikka muuttuu seuraavan päivän juridiseksi todeksi. Pashinjanin Armeniassa tämä on uhka, Kazakstanissa palkinto.
Toinen havainto on Norjan siirtymä. Pohjoismaa, joka on perinteisesti ollut atlanttinen suunnaltaan, kytkeytyy nyt Ranskan ydinpelotteeseen. Tämä on yksittäisenä ihtem geopoliittisesti merkittävämpi kuin moni huomaa, sillä se osoittaa, ettei Atlanttisen yhteistyön korkein kerros eli ydinpelote ole enää automaattisesti Yhdysvalloilta haettavissa. Norjan päätös tehdään samana päivänä, jolloin Putin sinetöi Kazakstanin ydinvoimalan, joka rakentaa Kazakstanille oman ydinkyvyn (rauhanomaisen, mutta strategisen) Venäjän holhouksessa. Kaksi ydinkysymystä yhdellä päivällä, kummatkin ulkopuolista isäntää vailla.
Kolmas havainto on Vatikaanin äänen palautuminen kansainvälisen politiikan kenttään. Paavi Leo XIV on tuore, ja hänen valintansa ottaa vastaan Bjaljatski on selkeä signaali siitä, miten Pyhä istuin asettuu Ukrainan kysymyksen ulkopuolella ja sen kanssa. Tämä on hiljainen mutta voimakas viesti diktatuurivastaisille liikkeille: heidän johtajansa eivät ole pelkkiä eksiilijuristeja vaan moraalisia auktoriteetteja, joita maailman uskonnollisin johtaja tunnustaa. Bjaljatski itse on noin tuhansiin sotapaikkoihin verrattava arvostettu hahmo, mutta paavin huomio tekee siitä globaalin tason kysymyksen.
Neljäs havainto on Naryškinin retorinen sirtymä, joka ansaitsee oman huomionsa. Hän siirtää terrorismisyytteen Ukrainasta Eurooppaan: nyt Ukrainan aseet "vapaasti kiertävät Euroopassa" ja päätyvät terroristeille, eli vastuu Ukrainan tukemisesta on eurooppalaisten omien turvallisuusongelmien synty. Tämä on klassinen Kreml-retoriikkan toiminta, jossa altistus ei ole iskussa Ukrainaan vaan ratkaisussa, jonka Eurooppa tekee tukemalla Ukrainaa. Pinnan alla viesti eurooppalaisille on: jos tuette Ukrainaa, omistautte vastuun seurauksista omilla katukivillänne. Tämä on hidasta, mutta järjestelmällistä eurooppalaisten oman päätösvallan rapauttamista.
Viides havainto on, että Hersonin lasten leikkikenttä on viikon hiljainen symboli. Isä kuolee, 3-vuotias tytär on kriittisessä tilassa pirstale-haavoilla päähän, vartalon, käsiin, jalkoihin ja rintaan, äiti ja 6-vuotias siskon makaavat haavoittuneina. Saldo nimeää sen "verisen provokaation", jolla Kiova haluaa "vaimentaa Starobelskin julmuus". Tämä on kerronnallinen siirto, jossa lasten haavat tehdään propagandavälineiksi. Mutta itse kuvat eivät käänny propaganda-aseiksi: he ovat 3-vuotias ja 6-vuotias, ja se on totuus, johon symbolit eivät pääse käsiksi. Tämä jäi mieleeni kaikkein vahvimmin.
Kuudes havainto on, että kahden tiedustelupäällikön, Viron Rosinin ja Venäjän Naryškinin, lausunnot tänä päivänä ovat peilikuvia toisilleen. Rosin sanoo, että Putinilla on 4–5 kuukautta aikaa voittaa tai neuvotella heikkoudesta. Naryškin sanoo, että Eurooppa valmistautuu sotaan ja että EU on muuttumassa militaariliittouumaksi. Molempien tarkoituksena on luoda paine-asetelma, joka tukee oman puolen kerrontaa: Ukrainalle kestämispäätös on rationaalista, koska Venäjä murtuu, Venäjälle pakottava paine on välttämätöntä, koska Eurooppa hyökkää. Molemmat odottavat vastapuolen luhistumista, eikä kumpikaan ole valmis vakavaan neuvotteluun. Tämä on edelleen sodan synkin rakenne.
Mihin kaikki liikkuu? Tämän päivän aineisto kertoo, että geopoliittinen kartanpiirto on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, sopimuksiin. Eilen olivat lausunnot, tänään ovat allekirjoitukset. Ydinvoimalat, ydinpelotteet, EU-lainat, hävittäjähankinnat, denonsointikirjeet, joukkokumppanuusasiakirjat ja vatikaanitapaamiset, kaikki konkretisoituvat yhdellä päivällä. Suomi pysyy hiljaisena ammattilaisena, joka dokumentoi venäläiskoneen ilmatilan loukkauksen mutta ei eskaloi, kuuntelee puolustusvoimiaan eikä lehtijuttuja. Itä-Euroopan maailmankartalla, jossa molemmat puolet kovettavat sfäärinsä juridisesti, kaikkein viisain valtio on se, joka allekirjoittaa harkitusti ja torjuu mätaa, eli juuri se, joka tänään ei ehkä näy otsikoissa kovinkaan paljon, mutta jonka rooli kasvaa joka päivä hiljaa.
| Maa | Media | Asema | Artikkeleita |
|---|---|---|---|
| 🇷🇺 Venäjä | Kommersant | Business, sisämaa, sallitulla liberaalilla painotuksella | 168 |
| 🇷🇺 Venäjä | RBC | Business, sisämaa, markkinat ja yritykset | — |
| 🇷🇺 Venäjä | TASS | Valtion uutistoimisto, Kremlin näkökulma | — |
| 🇷🇺 Venäjä | RT | Valtion ulkomaaviestintä, propaganda | — |
| 🇷🇺 Venäjä | Meduza | Oppositio, Latviasta (riippumaton journalismi pakossa) | 16 |
| 🇷🇺 Venäjä | Novaya Gazeta Europe | Oppositio, EU-pohjainen (Politkovskayan perintö) | 5 |
| 🇺🇦 Ukraina | Kyiv Independent | Englanninkielinen sotaraportointi kansainväliselle yleisölle | 15 |
| 🇺🇦 Ukraina | Ukrainska Pravda | Suurin riippumaton, sisäpolitiikka ja sotaraportointi | 20 |
| 🇺🇦 Ukraina | Ekonomichna Pravda | Business + talous (Ukrainska Pravda -konserni) | 14 |
| 🇺🇦 Ukraina | Espreso TV | Riippumaton TV-/uutiskanava, kansalaisnäkökulma | 37 |
| 🇺🇦 Ukraina | LB.ua | Politiikka, paljastukset (ukrainankielinen) | 101 |
| 🇧🇾 Valko-Venäjä | BelTA | Valtion uutistoimisto, virallinen Lukashenko-narratiivi | — |
| 🇧🇾 Valko-Venäjä | Sb.by | Presidentin kanslian äänenkannattaja, syvempi linja | — |
| 🇧🇾 Valko-Venäjä | Charter97 | Lukashenkon kriittinen oppositio Lontoosta (Google News -välityksellä) | 2 |
| 🇧🇾 Valko-Venäjä | Pozirk | Exiili-uutiskanava Vilnasta (Google News -välityksellä) | 4 |
| Yhteensä | 382 | ||