Africa Forward päättyi 23 miljardin lupauksiin Nairobissa samalla kun Kongon oppositio yhtenäistyi Tshisekedin kolmatta kautta vastaan.
Tämä raportti tutkii Keskinen Afrikka -alueen 19 median ja 8 maan tapaa kehystää tämän vuorokauden uutisia.
ECCAS / CEMAC -vyöhyke. DR Kongo dominoiva (100M asukasta, kobaltti/koltan-vientiketjut). Frankofonia hallitsee, espanja Päiväntasaajan Guineassa, portugali São Toméssa. Konfliktitalous: M23/Wagner-Africa Corps DRC:ssä, CAR Wagner-läsnäolo. Päiväntasaajan Guinean Obiang-dynastia (1979→). Diasporamediat keskeisiä (Diario Rombe Espanjasta — käytännössä ainoa avoin riippumaton ääni). Kansainvälisesti tuetut mediat (Radio Okapi/MONUSCO, Radio Ndeke Luka/Hirondelle) tuovat tärkeän vastapainon.
Tämä on yksi viidestä Afrikan alueellisesta raportista. Indeksisivulta löydät linkit muihin alueisiin (eteläinen, läntinen, keskinen, itäinen, pohjoinen).
Aineisto kattaa 105 artikkelia 19 mediasta kahdeksasta maasta, mikä on selvästi enemmän kuin edellispäivänä. DR Kongo dominoi määrällisesti (Radio Okapi, Actualité.cd, Beto.cd yhteensä noin 40 artikkelia), Gabonin media (Gabon Review, Gabonactu) tuottaa edelleen yli 20 artikkelia. Corbeau News tuottaa yksinään seitsemän CAR-artikkelia oppositiomedian sävyllä. São Tomé esiintyy vain yhdellä artikkelilla, Päiväntasaajan Guinea on edelleen kokonaan poissa, Tšadin kolme artikkelia ovat kaikki institutionaalisia. Aineistossa on havaittavissa rakenteellinen poliittinen kerros: Kinshasan ja Brazzavillen valtaperäiset mediat antavat tilaa hallituksen näkökulmalle, Banguin opposition ääni dominoi CAR-uutisia ja Gabonin lehdistö heiluu valtio-orientoitumisen sekä kriittisen pluralismin välillä. Aineiston laatu mahdollistaa tarkan analyysin alueen valtakeskuksista, joskin paikallisen kansalaisäänen kuuluminen on rajallista.
Suomea tai suomalaisia toimijoita ei mainita yhdessäkään tämän vuorokauden 105 artikkelissa. Alueen mediakentän huomio kohdistuu Nairobiin, Pariisiin, Brysseliin, Kampalaan, Moskovaan ja Pekingiin. Pohjoismaalainen läsnäolo on systemaattisesti näkymätön sekä Africa Forward -kumppanuusakselissa että EU:n virallisessa diplomatiassa (Cécile Abadie Gabonissa, Fabrice Basile Kinshasassa). Tämä rakenteellinen poissaolo jatkuu eilisestä, mikä paljastaa Suomen merkityksettömyyden alueen poliittisessa kuvitelmissa juuri silloin, kun ulkoisten kumppanuuksien diskurssi on intensiivisimmillään.
Vuorokauden ykköstarina on Africa Forward -huippukokouksen päätös ja Macronin ilmoittama 23 miljardin euron investointipaketti, josta 14 miljardia on tiukasti ranskalaista rahaa. Tämä tarina dominoi useissa medioissa: Radio Okapi, Actualité.cd, Gabon Review, Gabonactu sekä Le Potentiel jakavat saman päätöslauselmasta puhuvan kehyksen. Agenda on proaktiivinen, Macron itse ilmoittaa luvut, julistuksia ja periaatteita.
Samanaikaisesti syntyy kuitenkin toinen ykköstarina, joka on DR Kongon oppositiopolitiikan yhtenäistyminen Tshisekedin kolmannen kauden vastustuksen ympärille. Tshibalan kommunikea, Sud-Kivun 12 kansalaisliikkeen yhteinen lausunto sekä Fayulun aikaisemmat puheet rakentavat tämän kollektiivisen vasta-äänen. Agenda on reaktiivinen, se reagoi Tshisekedin 6. toukokuuta antamaan lehdistötilaisuuteen.
Kolmas merkittävä tarina on FARDC:n Luvungin takaisinotto, jossa erikoinen rakenne paljastuu: Sukola 2 -operaation tiedottaja attribuoi ruandalaisten joukkojen vetäytymisen "ylipäällikkö Tshisekedin diplomaattisille ponnisteluille". Sotilaallista vetäytymistä kehystetään diplomaattiseksi voitoksi juuri sillä hetkellä, kun presidentin poliittinen legitimiteetti on heikoimmillaan kotimaassa. Tämä on klassinen kompensaatiomekanismi, jossa sotilas-symbolinen valloitus paikkaa poliittista haavoittuvuutta.
Maakohtaiset erot:
Voittajia näkyvyydessä ovat Macron, Tshisekedi, Sarandji ja Eto'o. Häviäjiä ovat Bilie-By-Nze, Ngamana, Alkhatim ja maakuntaopposition äänet, jotka pääsevät esiin vain reaktiivisesti.
Verrattuna eilisen agendaan tämä on jatkumoa pienillä siirtymillä, Africa Forward siirtyy avaamisesta sulkemiseen ja konkreettisiin lukuihin, oppositio yhtenäistyy aiempaa selvemmin ja CAR:n sisäinen valtataistelu kärjistyy mainituilla nimillä.
Alueen kuva rakentuu kolmitasoiseksi paradoksiksi. Ylätasolla Africa Forwardin sulkulauselma vaatii "valtioiden suvereniteetin absoluuttista kunnioittamista" ja "ulkoisten häiriöiden lopettamista", samalla kun ranskalaisen pääoman valtava sisäänvirta sijoitetaan keskiakselille. Keskitasolla kansalliset johtajat (Tshisekedi, Touadéra, Oligui Nguema) esiintyvät yhtä aikaa vahvojen kumppaneiden roolissa ulospäin sekä haavoittuvina sisäpoliittisesti. Alatasolla väkivaltaa, sortoa ja paikallisten instituutioiden rappiota dokumentoidaan rutiininomaisesti, mutta tämä ei muuta ylätason kerrontaa.
Media ohjaa lukijaa hyväksymään, että ulkomaiset kumppanuudet ovat välttämättömiä alueen tulevaisuudelle, vaikka samat artikkelit paljastavat rinnan paikallisen vallan moninaisia heikkouksia. Lukija jättää uutisvirran mukanaan kaksoismaisen tunteen: institutionaalista optimismia ulkoisesta yhteistyöstä, syvenevää alistuneisuutta paikallisten instituutioiden kestämättömyydestä.
Maiden kehysten erot: DR Kongon media polarisoituu kahteen leiriin saman päivän sisällä. Hallitusta tukevat artikkelit (Luvungin paluu, Uganda-sopimukset) sijoittuvat rinnan oppositioäänien (Tshibala, 12 kansalaisliikettä, Pero Luwara -tapaus Brysselissä) kanssa. CAR:n media torjuu järjestelmällisesti vallan legitimiteetin. Gabonin media käsittelee 100 päivän hallitusarviota neutraalisti, mutta Bilie-By-Nzen tapauksessa pluralismi näkyy. Kamerunin media käsittelee Eto'on marssia kriittisesti, mutta Bassek Ba Kobhion kuolemaa yhtenäistävänä menetyksenä.
Top 5 -teemat:
Merkittävät puuttumiset:
Kun media painottaa Africa Forwardin loppuretoriikkaa, se jättää sivuun kysymyksen siitä, kuka lopulta hyötyy konkreettisesti 23 miljardin euron investointipaketista. Lukijalle ei tarjota faktoja kosmetiikan alla.
Tunnistettavat kehykset (arvio):
Sama asia eri kehyksissä:
Luvungin takaisinotto kehystetään Radio Okapissa ja Beto.cd:ssä "diplomaattisena voittona Tshisekedin johdolla", vaikka samasta artikkelista paljastuu, että ruandalaiset joukot ovat edelleen Katogotassa ja Kamanyolassa, vahvistivat positioitaan Bugarama-kukkuloilla raskailla aseilla ja vetäytyivät vapaaehtoisesti. Sama tapahtuma faktoissa on yksiselitteisesti strateginen uudelleenasemointi, ei tappio.
Africa Forward kehystetään Macronin sulkulausunnossa "suvereniteetin absoluuttisena kunnioituksena" ja "ulkoisten häiriöiden lopettamisena", mutta Eramet-kappalessa Gabonin yritys merkitä lisää osakkeita pannaan Pariisin yhtiön yleiskokouksen 27. toukokuuta tehtäväksi. Suvereniteetti ja kontrollikysymys kulkevat samassa uutispäivässä päinvastaisiin suuntiin.
Eto'on Yaoundéen marssimien 2 500 osallistujan kuvaus saa kaksi rinnakkaista kehystä 237online:ssa. Ensin tapahtuma raportoidaan "presidentin kampanjan käynnistyksenä" ("ressemble à un lancement de campagne") ja seuraavassa artikkelissa "FECAFOOT-puheenjohtajan rakentamana mytologian valheena" Infantinon paikallaolosta (joka ei toteutunut).
DR Kongon perustuslakidebatti saa kolme erilaista sävyä saman päivän aineistossa. Tshibala kehystää sen "isällisenä muistutuksena UDPS-perinnöstä" (Actualité.cd), 12 kansalaisliikettä kehystää sen "maanpetokseksi" (haute trahison), ja Beto.cd välittää "vakiintunut uudelleenkäynnistys" -kehyksen, jossa hallinto saa rinnakkaista tilaa selittäville artikkeleille.
Alueellinen yhteenveto: kehykset eroavat radikaalisti sen mukaan, miten itsenäinen mediarakenne on. CAR:n Corbeau News -dominanssi tekee opposition kehyksestä lähes yksimielisen kriittisen. Gabonin pluralismi mahdollistaa institutionaalisen ja opposition rinnakkaiselon. DR Kongon mediakenttä on hajanaisin, mikä paljastaa polarisoitumisen syvyyden.
Vuorokauden emotionaalinen suunta on jakautunut kolmeen kerrokseen: voitokkuus diplomatian tasolla, jännitys politiikan tasolla, suru kulttuurin tasolla.
Voimakkaimman tunnelatauksen kantavat artikkelit:
Tunnepohjainen uutisointi on keskittynyt CAR:n Corbeau News -lähteeseen (pelko/raivo/paranoia), Kamerunin 237online:hin (suru ja epäilys Eto'on suhteen), Gabonin Gabon Reviewn dramaattisiin tilannekuviin ja DRC:n oppositiomedioiden indignaatioon. Faktapohjaiset uutiset keskittyvät institutionaalisiin lähteisiin (Radio Okapi turvallisuusoperaatioissa, Actualité.cd diplomatiassa).
Emotionaalinen kehystys ja faktapohja erkanevat voimakkaimmin Luvungin takaisinotto-uutisoinnissa: faktoina ovat ruandalaisten joukkojen vetäytyminen ja jatkuva läsnäolo Kamanyolassa, mutta emotionaalinen kehystys on liesse populaire (kansalle iloa), soutien (tuki), gratitude (kiitollisuus) Tshisekediä kohtaan.
Kokonaisuudessaan tunnelataukset rakentavat lukijassa paradoksaalisen toivon ja epätoivon yhdistelmän. Toivo tulee ulkoisesta yhteistyöstä, epätoivo paikallisesta vallan toiminnasta. Tämä yhdistelmä tuottaa passiivisen hyväksymisen tilan, jossa lukija oppii odottamaan ratkaisuja ulkoa ja sietämään ongelmia sisältä.
Toistuva paradoksipropaganda: Tshisekedin kolminkertainen vahvistaminen. Saman päivän aineistossa Tshisekedi esiintyy kolmessa yhdistämättömässä roolissa: sotilaallisena ylipäällikkönä (Luvungin takaisinotto), diplomaattisena strategina (Kampalan kuusi muistuttavaa sopimusta, Africa Forward) ja kotimaisen perustuslakiuudistuksen ehdottajana. Jokainen rooli vahvistaa sitä, vaikka niiden välillä on sisäinen ristiriita. Lukija ei rakennetaan kohtaamaan tätä ristiriitaa, vaan kokemaan jokaista uutista omassa kehyksessään. Kaikkein piilotetuin viesti on: presidentti on samanaikaisesti niin vahva ja niin kiistanalainen, että sotilaallisesti ja diplomaattisesti hänen valtansa on legitiimi, vaikka konstitutionaalisesti se kyseenalaistettaisiin.
Kaksoisdynamiikka: paikallisen vallan epäluottamus ja ulkomaisen riippuvuuden hyväksyminen samassa hetkessä. Beto.cd:n ISTM-kriisi (palkkojen maksamattomuus, hallinnon "opacité"), Beto.cd:n Walese-Vonkutu-opettajien petokset, Gabon Reviewn Bendjén verkkokatkos, Radio Okapin N'djilin vesipula, Maniema-parlamentin sisäkriisi, Mbuji-Mayin eroosiot kaikki esitetään rinnakkain kansainvälisten kumppanuus-onnistumisten kanssa. Lukijalle muodostuu hiljainen viesti: paikallinen ei kykene, ulkomainen kykenee. Tämä on legitimoinnin siirtymä, joka tapahtuu artikkelien välillä, ei niiden sisällä.
Vaihtoehtoisten todellisuuksien erottelu. Africa Forward -puheessa Macron mainitsee "Grands Lacs" ja "Soudan" yleisellä tasolla, mutta DR Kongon mineraaliulottuvuus puuttuu. Banjulin puhe Mbembasta käsittelee Ruandan rikoksia 17 015 ihmishenkienä, mutta Macronin lauseessa "respect absolu de la souveraineté des États" Ruandaa ei nimetä. Lukija oppii pitämään näitä kahta todellisuutta erillään, vaikka ne kytkeytyvät suoraan.
Samaistumiskohteiden ohjaaminen. Lukijaa kutsutaan eläytymään Macronin, Oligui Nguemin Nairobissa, Tshisekedin (ylpeys), Eto'on (kunnianhimo), Cécile Abadien (avoimuus) tarinoihin. Lukijaa ei kutsuta eläytymään Mboliloungoulen ja Zogonimboun (CAR:n kadonneiden) perheisiin, Patrick Mengueen (Kondengun vanki), Pero Luwaran (Brysselin hyökkäysuhri), Aladjaba Torabin (jatkuminen eilisestä), kalanviljelijöiden (Bendjé ilman puhelinta), Bertrand Lontsi II:n diasporasaatiin. Numerot ja nimet seuraavat eri rakenteita, ja lukija sisäistää, kenelle inhimillisyys lisätään ja kenelle ei.
Tunne ennen faktaa. Africa Forwardin 23 miljardin euron lupaus jakautuu medioissa tunne-sanastolla: "co-construction", "partenariat équilibré", "intérêts réciproques", "appel de Belém", "respect absolu de la souveraineté". Konkreettinen jakauma (4,3 miljardia energiasiirtoon, 3,76 miljardia AI/digiin, 3,3 miljardia siniseen talouteen) mainitaan, mutta vastaanottajamaat, ehdot ja saatavuussäännöt jäävät pimentoon. Lukija oppii myönteisen tunteen ennen kuin oppii talouden sisällöt.
Auktoriteettisiirtymä. Eto'on Fécafootin marssin tunnistettavin Bernaysin tekniikka on arvostettujen vieraiden mobilisointi: Patrice Motsepe (CAF:n puheenjohtaja), Yaya Touré, Adebayor, Pascal Siakam (NBA), Yannick Noah (tennis). 237online paljastaa myös Infantinon lupaaman mutta saapumattoman läsnäolon, jonka Fécafoot antoi kiertää. Tämä on Bernaysin klassinen "halo-efekti" eli arvostuksen lainaaminen ulkoisilta auktoriteeteilta sisäisen kannatuksen luomiseksi.
Yksimielisyyden simulointi. FECOFA-vaalit 20. toukokuuta tekevät Véron Mosengo-Omba:sta yksinäisen ehdokkaan, vaikka useat alkuperäiset ehdokkaat ovat valittaneet sääntömuutoksia. Radio Okapin mukaan päätös on "yksimielisesti vahvistettu", mutta Mangenda Suku Swan kirjeessä todetaan, että vaalisäännöt muuttuivat 28. huhtikuuta, kesken prosessin. Lukija saa kuvan konsensuksesta, joka on rakennettu poissulkemalla.
Ryhmäpaineeseen vetoaminen. CNEPER:n pastorikorttijärjestelmä Gabonissa kehystetään "eettisenä uudistuksena", joka sanktioi "epäedullisia käytäntöjä". Hermann Immongault'n läsnäolo legitimoi tämän virallisesti. Sosiaalinen normi (kuriton pastori on kunniaton) luodaan ennen oikeudellista pohjaa.
Kulutuksen kehystäminen sosiaaliseksi normiksi. AFG Bankin ja Gozemin 25 ajoneuvon antaminen luokitellaan "yrittäjyyden voimaannuttamiseksi". Sobragan eilinen 60-vuotisjuhla saa jatkoa AGL Congo:n työpäivän juhlinnasta, jossa yrityskulttuuri esitetään sosiaalisen yhtenäisyyden lähteenä. Lukija oppii hyväksymään, että kuluttajavalinta tai työnantajauskollisuus on kansalaisaktiivisuutta.
Suunta 1: Sotilas-symbolisen voiton käyttäminen poliittisen heikkouden peittämiseen.
Suunta 2: Resurssikontrollin erottaminen suvereniteetti-retoriikasta.
Suunta 3: Digitaalisen valvontavaltion normalisointi.
Suunta 4: Paikallisten ratkaisujen mahdottomuuden esittäminen ulkomaisten ratkaisujen rinnalla.
Ketju: Suunta 1 (sotilas-symbolinen vahvistus) luo legitimiteetin perustan, jonka päälle Suunta 2 (suvereniteetti retoriikkana, ei kontrollina) voi rakentua. Suunta 3 (digitaalivalvonta) varmistaa, että kritiikki ei pääse leviämään niin, että se uhkaisi näiden kahden ensimmäisen suunnan toimivuutta. Suunta 4 (paikallisen mahdottomuus, ulkomaisen välttämättömyys) sulkee ketjun: lukija ei kykene kuvittelemaan vaihtoehtoa, koska paikallinen on jo todistetusti epäonnistunut. Lopputulos on järjestelmä, jossa ulkoiset toimijat, kansalliset presidentit ja yritystoimijat saavat maksimaalisen liikkumavaran, samalla kun perustuslakitaso, kansalaistoiminta ja paikalliset instituutiot heikkenevät pysyvästi.
Jos tuhat DR Kongon, Gabonin tai Kamerunin lukijaa lukee tämän vuorokauden 105 artikkelia, he uskovat huomenna seuraavat asiat, joita he eivät uskoneet eilen:
Tänään Keskinen Afrikka -alueen media kertoo lukijalle, että Africa Forward -huippukokouksen sulkeminen Nairobissa Macronin 23 miljardin euron lupauksilla on alueen tulevaisuuden ankkuripiste, vaikka sen rinnalla DR Kongon oppositiomedia rakentaa yhtenäisen vastalauseen Tshisekedin kolmannelle kaudelle ja CAR:n Bangui-pelilauta paljastaa keisarillisen sisäpiirin valtataistelut. Merkittävin kehystysvalinta on, että Luvungin takaisinotto FARDC:lle attribuoidaan Tshisekedin "diplomaattisille ponnisteluille" juuri sillä hetkellä, kun hänen konstitutionaalinen legitiimiyytensä on heikoimmillaan, mikä on klassinen kompensaatiomekanismi vallan kriisin aikana. Tärkein hiljainen signaali on, että ulkomaiset kumppanuussopimukset (RDC-Uganda 6 MOU, RDC-RCA-sopimus, EU-RDC 60 miljoonaa, Africa Forward 23 miljardia) etenevät täysin riippumattomasti paikallisen demokraattisen turbulenssin (Bilie-By-Nzen vankeus, Pero Luwaran hyökkäys, Patrick Mengue -tapaus, Sarandji-Ngamana-konflikti) kanssa. Alueen sisäinen jännite on selvä: DR Kongon mediakenttä polarisoituu kahteen leiriin saman päivän sisällä, CAR:n oppositiomedia torjuu järjestelmällisesti vallan legitimiteetin, Gabonin pluralismi mahdollistaa tilan kritiikille mutta Bilie-By-Nzen tapauksessa instituutiotason hidasteet pitävät opposition vankeudessa, ja samalla Päiväntasaajan Guinea sekä Tšad jatkavat rakenteellista hiljaisuuttaan, joka on omasta toimittajakentästä riippumaton signaali.
Tänään tarttui huomiooni Bitamin lukiopojan tarina, jossa kolmannen luokan oppilas iski tovereitaan haarukalla muistivihkon raitateleväisyyden vuoksi. Yhdeksän tikkiä, sairaalassa hoidettu käsi, paeneva nuori tekijä, jonka taustaa kukaan ei vielä tunne. Tämä on tämän vuorokauden kuva, joka jää aineiston laitamille mutta paljastaa rakenteellisen totuuden enemmän kuin Nairobin huippukokous tai Kampalan kuusi sopimusta.
Macron puhuu Nairobissa suvereniteetin absoluuttisesta kunnioituksesta, samalla kun jossakin Woleu-Ntemin maakunnassa nuori poika ei kykene nimeämään vihaansa muutoin kuin haarukan kärjellä. Tshisekedi vahvistuu Banjulissa Ruandan rikoksia kuvaillen, samalla kun Mbuji-Mayin Kanshin kommuunissa eroosio nielee taloja ja salaiset timanttikaivajat kiihdyttävät maan vajoamista. Sarandji murskaa Banguin parlamentin sisäisen vastustajan, samalla kun Zemiossa kaksi miestä on kadonnut ilman jälkeä venäläisten paramilitaarien deportoinnin jälkeen.
Kysymys, joka tästä aineistosta nousee enemmän kuin yhden artikkelin pohjalta, on tämä: missä alueen lapset oppivat hallitsemaan tunteitaan, kun aikuiset rakentavat ympärille rakennelman, jossa väkivalta normalisoituu, vainoaminen lakimuotoistetaan, kadonneista ei puhuta ja korkean tason kumppanuudet kulkevat kaiken yli? Bassek Ba Kobhion kuolema on tähän kysymykseen yksi vastaus. Hän rakensi koko elämänsä ajan instituutioita (Écrans Noirs, Unesco-elokuvakurssit), joiden tarkoitus oli antaa nuorille muu kieli kuin haarukka, muu väylä kuin pakeneminen, muu samaistumiskohde kuin presidentin lentokoneen kyydissä matkustava liittolainen.
Hänen poismenonsa kanssa katoaa palanen sitä infrastruktuuria, joka antoi alueen nuorisolle muiden kuin pakottavien ja kaupallisten kanavien kautta löytää itsensä. CGI:n ja Lord Ekomyn sopimus piirroselokuvasarjasta on uusi yritys, mutta se on kaupallinen rakenne, ei kansansivistystyö. Erilainen logiikka.
Tämän alueen median pysyvä paradoksi paljastuu, kun tuijottaa tarpeeksi pitkään: ylhäältä alas virtaa kovin paljon rahaa (23 miljardia, 225 miljoonaa, 60 miljoonaa, 300 miljoonaa, 7,2 miljardia), mutta alhaalta ylös virtaa hyvin vähän vaikutusvaltaa. Ja kun haarukan kärki paljastaa Bitamissa sen, mitä parlamentin marabuoinnin syytökset paljastavat Banguissa, lukija huomaa, että rakenteen totuus virtaa lopulta sieltä, mistä sitä ei katsota, sieltä mihin numerot eivät ulotu, sieltä missä yhdeksän tikkiä otetaan hiljaa eikä raporttiin kerätä Africa Forwardia varten.
| Maa | Media | Asema | Artikkeleita |
|---|---|---|---|
| 🇨🇩 DR Kongo | Radio Okapi | Keskinen · FR | 19 |
| 🇨🇩 DR Kongo | Actualité.cd | Keskinen · FR | 10 |
| 🇨🇩 DR Kongo | Beto.cd | Keskinen · FR | 13 |
| 🇨🇬 Kongo-Brazzaville | Les Dépêches de Brazzaville | Keskinen · FR | — |
| 🇨🇬 Kongo-Brazzaville | Vox Congo | Keskinen · FR | — |
| 🇨🇬 Kongo-Brazzaville | Journal de Brazza | Keskinen · FR | 4 |
| 🇨🇲 Kamerun | Journal du Cameroun | Keskinen · FR | 3 |
| 🇨🇲 Kamerun | Le Jour | Keskinen · FR | 1 |
| 🇨🇲 Kamerun | 237online | Keskinen · FR | 10 |
| 🇬🇦 Gabon | Gabonactu | Keskinen · FR | 10 |
| 🇬🇦 Gabon | Gabon Review | Keskinen · FR | 16 |
| 🇬🇶 Päiväntasaajan Guinea | Diario Rombe | Keskinen · ES | — |
| 🇹🇩 Tšad | Journal du Tchad | Keskinen · FR | 3 |
| 🇨🇫 Keski-Afrikka | Radio Ndeke Luka | Keskinen · FR | 6 |
| 🇨🇫 Keski-Afrikka | Corbeau News Centrafrique | Keskinen · FR | 9 |
| 🇨🇫 Keski-Afrikka | Ndjoni-Sango | Keskinen · FR | — |
| 🇸🇹 São Tomé | Téla Nón | Keskinen · PT | 1 |
| 🇸🇹 São Tomé | STP-Press | Keskinen · PT | — |
| 🇸🇹 São Tomé | STP Digital | Keskinen · PT | — |
| Yhteensä | 105 | ||