Herran paluu ei ole ihmiskunnan valintojen panttivanki

Aamu ei odota vartijaa. Se on luvattu, ja se tulee.

On olemassa väsymys, jota harvoin sanotaan ääneen, vaikka moni sitä kantaa. Se on sen ihmisen väsymys, joka uskoo salaa, ettei aamu tule, ellei hän valvo sitä esiin. Hän tuijottaa yön läpi, jännittää harteitaan maailman painon alla ja laskee, kääntyykö tarpeeksi moni oikeaan, jotta valo vielä syttyisi. Kuorma on todellinen, mutta se ei ole hänen. Aamun tuloa ei ole koskaan annettu kenenkään valvottavaksi.

Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,
Apt. 1:7

Nämä sanat eivät sulje ovea uteliaalta. Ne avaavat käden, joka on puristanut liian kauan. Se, mikä on Isän vallassa, ei ole meidän harteillamme, ja juuri sitä lause hellästi sanoo. Panttivanki on se, jonka kohtalo riippuu toisen ratkaisusta. Herran paluu ei riipu kenenkään ratkaisusta paitsi Hänen, joka sen lupasi, ja Hän on jo luvannut.

Siemen, joka kasvaa nukkuvankin yli

Jumalan valtakunnan tulo on kuvattu siemeneksi, jonka kylväjä laskee maahan ja jättää sitten omaan aikaansa.

ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
Mark. 4:27

Kylväjä nukkuu, ja työ jatkuu hänen nukkuessaan. Hän ei ymmärrä sen mekanismia, eikä hänen tarvitse, sillä kasvu ei ole hänen suorituksensa vaan siemeneen kirjoitettu elämä. Tästä lähtee lohdutus, joka koskee myös maailman viimeistä satoa. Sen kypsymistä ei tarvitse valvoa hereillä, eikä se jää tulematta, vaikka moni ei suostuisi oikeaan. Aikakauden käänne ei ole ihmisen laskutoimitus vaan Jumalan oma kasvu, ja se etenee samalla lempeällä varmuudella, jolla vilja nousee nukkuvan pellon yli.

Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.
Sak. 4:6

Jäännös, ja armo sen takana

Vanha sana ei lupaa, että koko pelto kääntyy. Se puhuu jäännöksestä, ja tuossa sanassa on suru, jota ei tarvitse peittää. Kaikki eivät valitse elävää Jumalaa, eikä sitä totuutta pehmennetä valheeksi. Silti jäännös ei ole niiden kunniamerkki, jotka olivat muita vahvempia tai viisaampia valinnoissaan. Se on nimi niille, joita armo piti kädestä.

Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.
Room. 11:5

Yksi luku tosin täyttyy, eikä sitä sovi ohittaa. Vanha kirje puhuu pakanain täydestä luvusta, joka tulee sisälle, ennen kuin salaisuus on valmis.

kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut
Room. 11:25

Senkin määrän on kuitenkin asettanut Isä, ei ihmisten myöntymisen summa, eikä sitä tarvitse laskea peläten. Sama käsi, joka sulkee, on se, joka avaa, ja sen tarkoitus kulkee koko ajan kohti armoa.

Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.
Room. 11:32

Tässä lepää se, mikä muuten murtaisi sydämen. Se, että kaikki eivät käänny, ei jää ihmisen harteille kannettavaksi tappioksi. Rakkaus saa yhä ikävöidä jokaista, joka ei ole kääntynyt, ilman että sen täytyy kantaa harteillaan koko maailman kohtaloa.

Israel, se joka pitää kiinni

Nimi Israel kantaa alkukielessään tarttumista. Se annettiin miehelle, joka paini läpi yön eikä hellittänyt otettaan, ennen kuin sai siunauksen.

Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut
1. Moos. 32:28

Nimen alla on kaksi kansaa. On Israel veren mukaan, ja on se, joka pitää kiinni Jumalasta sydämessään, se joka on juutalainen sisällisesti.

vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa
Room. 2:29

Tässä erossa näkyy myös ihmisen osuus, eikä sen kieltäminen olisi armoa vaan puolikas totuus. Pelastus on lahja, jota kukaan ei ansaitse, ja sovitus on kokonaan Kristuksen. Liitossa on silti aina myös toinen puoli, ihmisen vastaus: uskollisuus, sitoutuminen ja kuuliaisuus, ja langettuaan kääntyminen takaisin. Vanhan liiton kansa eksyi yhä uudelleen epäjumaliensa perään, ja aina sama ääni kutsui sitä kotiin.

Kääntykää minun tyköni, sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot.
Sak. 1:3

Kääntyminen ei osta paluuta eikä pakota taivasta. Se on tarttumista siihen, joka jo pitää, niin kuin painija tarttui eikä hellittänyt. Ihmisen osuus ei ole panttivangin lunnaat vaan lapsen myöntyminen, parannus, jonka jälkeen syyllisyys pyyhitään pois lahjana.

Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
Apt. 3:19

Viivytys, joka on armo

Miksi Hän sitten viipyy, jos paluu on varma? Vastaus ei ole hitaus vaan pitkämielisyys.

Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.
2. Piet. 3:9

Tässä on lohtu, joka helposti jää huomaamatta. Pahuuden välitön tuomio olisi tavoittanut ihmisenkin, sillä me olemme itse osallisia samaan kapinaan. Aikaikkuna, joka pahalle on suotu, on samalla armon ikkuna meille. Odotus ei ole heikkoutta eikä epäröintiä vaan tilaa, joka annetaan meidän kääntymisellemme, kapinastamme huolimatta. Pakanain täyden luvun täyttyminen on juuri tätä kärsivällisyyttä: Hän odottaa, että useampi ehtii kotiin, ennen kuin ovi sulkeutuu.

Käsi, joka ei nuku

Vartija saa nukkua, sillä yli hänen unensa valvoo Toinen, joka ei väsy.

Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
Ps. 121:4

Sama huolenpito kumartuu alas heikoimman puoleen eikä jätä ketään omilleen kannettavaksi.

Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.
Jes. 40:11

Tämä syli ulottuu myös sinne, minne ihmisen käsi ei yletä. Uskolliselle kuolemakaan ei ole vihollinen, joka ryöstää, vaan paimen, joka kokoaa kotiin ennen pahinta.

Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.
Jes. 57:1

Turva ei siis ole muuri maailman ympärillä, sillä muureja murretaan. Se on ote, jota mikään ei irrota, ei elämä eikä sen loppu.

Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
Joh. 10:28

Mikään luotu ei yllä katkaisemaan tuota otetta, eikä yksikään pelko kanna niin kauas kuin se rakkaus, joka pitää.

Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Room. 8:38-39

Kuorma, jonka saa laskea

Kaikki tämä kulkee yhtä kutsua kohti, ja kutsu on osoitettu juuri väsyneelle.

Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
Matt. 11:28

Kuva ihmisistä, jotka laahaavat perässään raskasta maailmaa kahleeseen sidottuna, ei ole tuomio heitä vastaan. Se on kuva väsymyksestä, jonka jokainen tunnistaa, ja siihen väsymykseen kutsu vastaa. Kuormaa ei käsketä kantamaan lujempaa. Sen saa laskea alas.

Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
Matt. 11:29

Herran paluu ei riipu siitä, valitseeko ihmiskunta oikein, eikä siitä, valitseeko maallinen Israel oikein. Se ei ole kenenkään saavutus eikä kenenkään epäonnistuminen. Se on Hänen uskollisuuttaan, joka on jo alkanut työnsä ja vie sen itse loppuun.

hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.
Fil. 1:6

Ovi jää auki jokaiselle, joka kääntyy, viimeiseen hetkeen asti, eikä sisään astuminen ole ansaittu palkka vaan lahja. Levollisin ihminen ei ole se, joka on lakannut välittämästä, vaan se, joka on laskenut harteiltaan ajan, jota hänen ei koskaan ollut tarkoitus kantaa. Aamu tulee, koska se on luvattu. Kutsuttu saa nukkua yönsä turvassa ja herätä valoon, jota hänen ei tarvinnut pitää yllä.