Mihin sydän ajaa

Selkämerkki kertoo, mihin porukkaan ihminen kuuluu. Sydän kertoo, minne hän on matkalla.

Kaksi kokoontumista

Toukokuun lopussa satoja moottoripyöriä seisoo Ylikiimingin kirkon pihalla. Helatorstain motoristikirkossa siunataan alkava ajokausi. Jumalanpalveluksen jälkeen kuuluu kolminkertainen moottoriylistys. Paraatiajo kiertää harjun lenkin. Lopuksi juodaan kirkkokahvit. Perinne on jatkunut yli 20 vuotta.

Lokakuussa uutisissa kerrotaan toisesta kokoontumisesta. Tanskassa vuonna 2023 perustetun Comanches MC:n nimissä toimivalla Instagram-tilillä kerrotaan, että kerhon Suomen-osasto aloittaa marraskuussa. Keskusrikospoliisi vahvistaa olevansa tietoinen asiasta. Sen mukaan uusien rikollisten toimijoiden tulo voi aiheuttaa jännitteitä ja kilpailua rikollisista markkinoista.

Nahkaliivit näyttävät ulkoa samanlaisilta. Mitä selkämerkki kertoo ihmisestä, joka sitä kantaa?

Mistä kaikki alkoi

Moottoripyöräkerhot syntyivät harrastuksesta. Yhdysvalloissa perustettiin syyskuussa 1903 kansallinen moottoripyöräilijöiden liitto New Yorkin moottoripyöräkerhon jäsenten aloitteesta. Nykyinen American Motorcyclist Association perustettiin vuonna 1924. Järjestön oman historian mukaan yksi tärkeimmistä syistä oli huoli moottoripyöräilyä rajoittavasta lainsäädännöstä. Tutkijan mukaan yksi vanhimmista yhä toimivista kerhoista syntyi ehkä jo vuonna 1936. Sen jäsenet kokoontuivat pitkiin matka-ajoihin ja kilpailuihin.

Toisen maailmansodan jälkeen kotiin palasi miehiä, joiden oli vaikea sopeutua siviilielämään. Veteraanit hakeutuivat toistensa seuraan. Yhdysvaltalainen tutkija kuvaa sodassa syntynyttä sidettä sukulaisuudeksi, joka on syvempi kuin veriside. Moottoripyörä tarjosi vapauden ja tien. Kerho tarjosi toverit.

Heinäkuussa 1947 Hollisterin pikkukaupungissa Kaliforniassa järjestettiin moottoripyöräilijöiden kesätapahtuma, jota kaupunki oli isännöinyt jo ennen sotaa. Tapahtumassa pidätettiin noin 50 ihmistä, enimmäkseen lievistä rikkeistä kuten julkisesta päihtymyksestä. Life-lehti julkaisi kuvan humalaisesta miehestä moottoripyörän päällä. Kuvan lavastusta on myöhemmin epäilty. Tapahtumasta syntyi tarina, jonka mukaan liitto olisi sanonut 99 prosentin kerhoista olevan lainkuuliaisia. Vain yksi prosentti aiheuttaisi ongelmat. Liiton tiedottajan mukaan lausunnolle ei ole löytynyt alkuperää. Hän kutsuu tarinaa apokryfiseksi.

Sana outlaw tarkoitti aluksi kerhoa, joka toimi liiton ulkopuolella. Osa kerhoista otti myöhemmin yhden prosentin merkikseen ja kantoi sitä ylpeänä. Sama merkki on nykyään laajasti rikollisiksi luokiteltujen kerhojen käytössä.

Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

Sananl. 18:24

Miksi ihminen liittyy porukkaan

Queenslandin poliisi ja Australian kriminologinen tutkimuslaitos haastattelivat 52 entistä moottoripyöräjengin jäsentä. Tutkimus kysyi, miksi ihmiset liittyvät ja lähtevät. Kaksi yleisintä syytä liittyä olivat veljeys ja toveruus (73 prosenttia) sekä rakkaus moottoripyöriin (50 prosenttia). Elämänkriisin jälkeen liittyi 58 prosenttia. Kriisi saattoi olla ero, talousvaikeus, menetys tai lapsuudenkodin ongelmat. Ystävän värväämänä liittyi 62 prosenttia. Mielenterveyden ongelmia oli ennen liittymistä 23 prosentilla.

Kokemukset vaihtelivat kerhoittain. Haastatelluista 21 prosenttia kuvasi kerhoaan perhekeskeiseksi harrastajien yhteisöksi. Se suhtautui jäsentensä rikoksiin tiukemmin. Siitä sai erota ilman väkivaltaa. Silti 77 prosenttia koki kerhonsa kulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan. Tutkijoiden mukaan tämä tukee havaintoa, että painopiste on siirtynyt veljeydestä ja uskollisuudesta kohti rahaa ja rikoksia. Jäsenyys haittasi 64 prosentin ihmissuhteita ja perhettä. Moni menetti aikaa läheisiltään, osa ajautui talousvaikeuksiin ja osan perhe katkaisi välit.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kuvattu kerho rakensi kuulumisen vaihe vaiheelta. Kokelasaika opetti ajattelemaan itseä osana kokonaisuutta. Vala sinetöi veljeyden. Yhteinen merkki kertoo muille, kenen joukkoon kantaja kuuluu. Tutkitun veteraanikerhon jäsen tiivisti kerhonsa periaatteen: perhe, työ ja kerho tässä järjestyksessä.

Ihminen kaipaa paikkaa, jossa joku odottaa ja jossa toinen nostaa, kun hän kaatuu. Tämä kaipaus on luotu ihmiseen.

Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

Saarn. 4:9–10

Mitä kerhot sanovat itsestään

Yksi suurimmista kansainvälisistä kerhoista kuvaa itseään verkkosivuillaan maailmanlaajuiseksi harrastajien perheeksi. Sen mukaan jäseniä yhdistää intohimo aitoon ystävyyteen. Kerho kertoo vaalivansa kunniaa ja arvokkuutta kaikessa, mitä se tekee.

Suomalainen Gospel Riders kertoo säännöissään toimivansa kristillisen elämänkäsityksen pohjalta moottoripyöräilijöiden keskuudessa. Kerho on yhteiskristillinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Sen kaikki tilaisuudet ja kokoontumisajot ovat päihteettömiä. Kerhon selkämerkin värit on valittu niin, ettei niitä ole varattu millekään MC-kerholle. Paikallisia nauhoja selkään ei kiinnitetä. Kerhon edustaja on sanonut, että monilla motoristikerhoilla on ase mukana, mutta heidän aseensa on Raamattu.

Perinnekerho Nostalgiamotoristit kirjoittaa sääntöihinsä tavoitteen, että tuleville sukupolville muodostuisi kokonaiskuva entisajan moottoripyöräilijöiden kulttuurista. Kerho entisöi vanhoja pyöriä ja tallentaa niihin liittyvää perintöä.

Suomen motoristikulttuuri

Suomen Moottoripyörämuseon perustajan mukaan moottoripyöriä käytettiin sodassa lähettitehtävissä. Jälleenrakennuksen aikana ne olivat hyötyajoneuvoja. Harrastuksen toivat Suomeen japanilaiset pyörät vasta 1960-luvun lopulla. Kaksipyöräkanta oli vuonna 1961 lähes 110 000 ja 1970-luvun alussa enää 40 000. Moottoripyöräkanta ylitti 100 000 rajan vasta vuonna 2001.

Motoristin Kevätpäivä on kokoontunut vuodesta 1977. Oulun seudun vappuajo alkoi jo 1970-luvulla. Suomen Motoristit ry perustettiin vuonna 1989 motoristien ja moottoripyöräkerhojen edunvalvojaksi. Sääntöjensä mukaan se edistää moottoripyöräilijöiden etuja ja parantaa liikenneturvallisuutta. Pohjanmaalla sen jäseninä on muun muassa Lapuan Moottoripyöräilijät, MC-Club Härmä, Kauhajoen Moottoripyöräilijät, Roadrunners MC Pietarsaari sekä Ylivieskan ja Raahen moottorikerhot.

Rikollisiksi luokitellut kansainväliset kerhot levittäytyivät Suomeen vasta 1990-luvun alussa, vaikka poliisi yritti estää sen. Motoristikulttuuri oli siis Suomessa vuosikymmeniä vanhempi kuin liivijengit.

Motoristit lähimmäisinä

Vuonna 2013 alkoi Motoristit koulukiusaamista vastaan -kampanja. Kymmenien moottoripyörien kulkue ajaa koulun pihaan. Nahkaliiviset aikuiset astuvat luokan eteen. Kampanjan nuorisotyöntekijän mukaan tarkoitus on puhua kiusatuille ja kiusaajille kasvotusten ja suoraan sydämestä. Hänen mukaansa motoristit haluavat aina kohdata ihmisen ihmisenä.

Suomen Motoristit on tehnyt pitkään yhteistyötä Veripalvelun kanssa. Kerhot kilpailevat keskenään verenluovutuksessa. Liitolla on myös oma kriisipalvelu, jonka työntekijät ovat koulutettuja kriisityöntekijöitä.

Gospel Ridersissa on noin 800 jäsentä ja noin 24 alueosastoa. Etelä-Pohjanmaan osasto on lähes sadalla jäsenellään kerhon suurimpia. Se ajaa motoristikirkkoihin ja kiusaamisen vastaisiin koulutapahtumiin. Rippi- ja lastenleireille mennään, kun pyydetään. Ajolenkkejä tehdään osaston sanoin silkasta yhdessäolemisen ilosta.

Yhdysvalloissa pastori osti vuonna 1972 moottoripyörän kuroakseen umpeen välimatkan kapinoivaan poikaansa. Isän ja pojan yhteisistä ajoista syntyi vuonna 1975 kristittyjen motoristien järjestö. Sen visio kuuluu: maailman muuttaminen sydän kerrallaan.

Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.

Gal. 6:2

Varjopuoli ilmiönä

Poliisiammattikorkeakoulun selvitysten mukaan Suomessa toimii lähes sata poliisin tunnistamaa rikollisryhmää. Niihin kuuluu arviolta 1 000 jäsentä. Valtaosa on rikollisia moottoripyöräjengejä, niiden paikallisosastoja ja tukiryhmiä. Selvitysten mukaan ne muodostavat silti vain pienen osan vakavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tunnuksia käyttävät jengit ovat jäävuoren huippu.

Verohallinnon mukaan järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomessa ovat suurelta osin huumekauppaa, johon kytkeytyy ampuma-aserikollisuutta ja väkivaltaa. Lisäksi niihin kuuluu salakuljetusta, petoksia sekä talous- ja omaisuusrikoksia. Rikollisryhmien jäsenillä on yritysyhteyksiä noin 2 700 yrityksessä. Viranomaisten mukaan liivien saaminen päälle vaikuttaa merkittävästi erityisesti nuorten rikosalttiiden ihmisten halukkuuteen liittyä rikollisjärjestöön.

Liivijengiin kuuluminen ei sinällään ole rikos. Poliisi tutkii teot ja tuomioistuin arvioi ne. Selkämerkin perusteella niitä ei voi päätellä.

Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.

Sananl. 1:10

Sydämen suunta

Sama kaipaus veljeyteen ja kuulumiseen voi viedä ihmisen kohti Jumalaa tai kohti pimeyttä. Yksi joukko ajaa helatorstaina kirkon pihalle siunattavaksi. Rikollinen ryhmä voi tarjota nuorelle liivit, kunnian ja suojan. Hinnaksi se vaatii uskollisuuden, joka menee oikean ja väärän edelle. Molemmat lupaavat perheen.

Ihminen voi vaihtaa liivit ja selkämerkin. Sydämen suunta ratkaisee, mihin tie lopulta vie.

Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.

Sananl. 4:23

Joosua kokosi Israelin heimot ja asetti kansan valinnan eteen. Jokaisen oli päätettävä, ketä hän palvelee.

Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.

Joos. 24:15

Kenen merkkiä sinä kannat?