Jalo voitto Kristuksen rakkaudessa
Luettelo on vanha, mutta jokaisella sen sanalla on tänäänkin osoite.
Kello on vähän yli kolme yöllä. Pimeässä huoneessa makaa 15-vuotias, joka kuulee oman sydämensä. Rintaa puristaa, vaikka mitään ei ole tapahtunut. Ajatukset kiertävät samaa rataa kuin illalla, vain nopeammin. Samaan aikaan toisella puolella maapalloa perhe sulkee kotinsa oven viimeisen kerran ja lähtee liikkeelle sen kanssa, mitä jaksaa kantaa. Jossakin kylässä luetaan ääneen niiden nimiä, jotka eivät palanneet kirkosta kotiin.
Kolme elämää, jotka eivät koskaan kohtaa toisiaan. Niitä yhdistää kysymys, jonka Paavali kirjoitti lähes 2 000 vuotta sitten.
Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
— Room. 8:35
Kysymys, joka kestää kaiken
Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen kahdeksannen luvun lopussa kuin mies, joka on käynyt kysymyksen läpi loppuun asti. Hän ei kysy kevyesti. Hän on tuntenut tuskan, ahdistuksen, vainon, nälän, alastomuuden, vaaran ja miekan omassa ruumiissaan. Juuri näiden kokemusten keskeltä hän nostaa kysymyksen, joka kantaa läpi vuosisatojen.
Kysymyksen muoto on tärkeä. Paavali ei kysy, voiko jokin asia erottaa, vaan kuka voi erottaa. Hän personoi vaaran, asettaa sen kasvotusten Kristuksen rakkauden kanssa. Sitten hän luettelee seitsemän voimaa, jotka kaikki tunnetaan koettelijoina. Yksikään niistä ei pysty siihen, mitä Paavali on niiltä kysynyt. Yksikään niistä ei voi erottaa uskovaa Kristuksen rakkaudesta.
Luettelon seitsemän sanaa ovat yhä liikkeellä. Jokaisella niistä on tänäänkin osoite. Moni osoite on lähempänä kuin uutisista voisi päätellä.
Seitsemän sanaa, joilla on osoite
Tuska ja ahdistus asuvat ensin ihmisen sisällä. Yöllä valvova 15-vuotias tuntee olevansa yksin, vaikka ei ole. Kouluterveyskyselyssä keväällä 2025 perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 34 prosenttia ja pojista yhdeksän prosenttia kertoi kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Samassa luokkahuoneessa istuu siis useampi, joka tuntee saman puristuksen rinnassaan. Aikuisuus ei vie sitä pois. Työikäisistä noin joka viides oli vuonna 2024 psyykkisesti kuormittunut. Mielenterveyden häiriöiden perusteella Kelan sairauspäivärahaa sai vuonna 2025 noin 102 000 ihmistä. Heidän joukossaan ahdistuneisuus- ja stressihäiriöihin perustuvat pitkät poissaolot lisääntyivät edelleen. Niitä oli jo yli 52 000 ihmisellä. Maailman terveysjärjestön mukaan ahdistuneisuushäiriö oli vuonna 2023 noin 470 miljoonalla ihmisellä. Se on maailman yleisin mielenterveyden häiriö.
Ahdistus ei pysy ajatuksissa. Se tuntuu rinnassa, vatsassa ja leukaperissä, se valvottaa ja väsyttää samaan aikaan. Gallupin kansainvälisessä kyselyssä vuonna 2025 ihmisistä 38 prosenttia kertoi kokeneensa suuren osan edellisestä päivästä huolta, 36 prosenttia stressiä ja 33 prosenttia fyysistä kipua. Maailman terveysjärjestön mukaan yksinäisyys koskettaa yhtä ihmistä kuudesta. Suomessa 20–39-vuotiaista noin 18 prosenttia koki vuonna 2024 olevansa yksinäinen.
Vaino, nälkä ja alastomuus kulkevat maailmassa laajempaa rataa. Kylän kirkossa ääneen luetut nimet kuuluvat joukkoon, jonka kokoa on vaikea käsittää. Kristittyjen vainoa seuraava Open Doors arvioi, että sen vuoden 2026 vainoluettelon tarkastelujaksolla noin 388 miljoonaa kristittyä kohtasi vainoa ja 4 849 surmattiin uskonsa vuoksi. Järjestö määrittelee vainon kaikeksi vihamielisyydeksi, jota ihminen kohtaa, koska hänet tunnistetaan Kristuksen omaksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportin mukaan vuonna 2024 nälkää näki arviolta 673 miljoonaa ihmistä. Paavalin alastomuus on puutetta, jossa ihmiseltä puuttuu se, millä suojata itsensä ja levätä. Maailmanpankin mukaan noin 830 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, alle kolmella dollarilla päivässä. Suomessa yksin eläviä asunnottomia oli vuonna 2025 yhteensä 4 579, eli 773 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vaara ja miekka näkyvät kartalla. Kotinsa oven viimeisen kerran sulkenut perhe on yksi monista. Uppsalan yliopiston konfliktitietokannan mukaan vuonna 2025 käytiin 65 aseellista konfliktia, joissa valtio oli osapuolena. Määrä on suurin sitten vuoden 1946, jolloin tilastointi alkoi. Järjestäytyneessä väkivallassa kuoli noin 244 600 ihmistä. YK:n pakolaisjärjestön mukaan vuoden 2025 lopussa kodeistaan oli paennut vainoa, konflikteja ja väkivaltaa 117,8 miljoonaa ihmistä. Joka 70. ihminen maailmassa oli paossa.
Luvut ovat niin suuria, että ne lakkaavat tuntumasta. Jokaisen takana on silti yksi ihminen, jolla on nimi. Moni heistä istuu lähempänä kuin luulisi: samassa luokassa, samassa työpaikassa, samalla penkkirivillä. Kuinka moni seitsemästä sanasta kulkee tänään omassa elämässä? Entä sen elämässä, joka istuu vieressä ja jonka ahdistusta ei näe päältä?
Teuraslampaina ja silti voittajina
Paavali lainaa 44. psalmia antaakseen kärsimykselle sanat.
Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
— Room. 8:36
Tämä ei ole kaunisteltua uskonelämää. Tämä on rehellistä puhetta siitä, mitä Kristuksen omille tapahtuu maailmassa, joka ei tunne Häntä. Heitä pidetään teuraslampaina, heidät luetaan vainottujen joukkoon, heidän elämänsä näyttää ulkopuolelta tappiolta.
Juuri tähän kohtaan Paavali asettaa sanan, joka muuttaa kaiken.
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
— Room. 8:37
Voitto ei tule kärsimyksen jälkeen, vaan kärsimyksen keskellä. Voitto ei tule omasta voimasta, vaan Hänen kauttansa, joka on rakastanut. Tämä on jalon voiton sydän.
Saman jännitteen voi nähdä ihmisen sisällä. Vuonna 2006 julkaistussa meta-analyysissa koottiin 87 tutkimusta ihmisistä, jotka olivat kohdanneet vaikean elämäntapahtuman. Ne, jotka löysivät koettelemuksesta jotakin hyvää, olivat vähemmän masentuneita ja voivat paremmin. Samoilla ihmisillä oli kuitenkin myös enemmän tunkeilevia ja vältteleviä ajatuksia koettelemuksesta. Kasvu ja kipu asuivat samassa ihmisessä yhtä aikaa, eikä kumpikaan odottanut, että toinen olisi ensin ohi.
Jeesus itse oli puhunut tästä opetuslapsilleen ennen ristiä.
Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."
— Joh. 16:33
Hän ei luvannut, että ahdistus poistuu. Hän lupasi, että ahdistuksen keskellä on rauha, sillä Hän itse on jo voittanut sen, mikä uskovaa painaa.
Voitto, joka on jo annettu
Paavali kirjoittaa korinttilaisille samaa totuutta toisin sanoin.
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
— 1. Kor. 15:57
Voitto annetaan, sitä ei ansaita. Se on lahja, joka tulee Kristuksen kautta, ei suorituksen kautta. Toisessa kirjeessään samalle seurakunnalle Paavali sanoo, että Jumala »aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa» (2. Kor. 2:14). Voittosaatossa kulkeva ei ole itse taistellut voittoa. Hän saa kulkea sen mukana, joka on sen taistellut.
Johannes kirjoittaa vanhana miehenä seurakunnalle sanat, jotka kantavat saman totuuden uudessa muodossa.
Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
— 1. Joh. 4:4
Voitto perustuu siihen, kuka uskovassa asuu, ei siihen, mitä uskova itse kykenee kestämään. Sama apostoli jatkaa myöhemmin.
sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
— 1. Joh. 5:4
Usko ei ole tunne, joka heilahtelee. Usko on tarttumista siihen, mikä on Kristuksessa jo tehty. Tämä tarttuminen on itsessään voitto.
Rakkaus, joka pitää kiinni
Paavalin kysymys oli, kuka voi erottaa Kristuksen rakkaudesta. Vastaus löytyy Jeesuksen omasta lupauksesta.
Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
— Joh. 10:28
Käsi, joka pitää uskovaa kiinni, on Kristuksen käsi. Kukaan ei ole sitä kättä vahvempi.
Ihminen on luotu pidettäväksi. Sen jäljen näkee myös lääketieteen aineistoissa. Vuonna 2010 julkaistussa meta-analyysissa koottiin 148 tutkimusta ja yli 300 000 ihmistä. Niillä, joiden ihmissuhteet olivat vahvemmat, todennäköisyys pysyä elossa seurannan aikana oli 50 prosenttia suurempi. Maailman terveysjärjestö arvioi yksinäisyyden olevan yhteydessä yli 871 000 kuolemaan vuodessa, noin sataan kuolemaan joka tunti. Erillään oleminen on itsessään koettelija. Ehkä siksi Paavalin kysymys kohdistuu juuri erottamiseen.
Yhteen kokoontuminen näkyy samoissa aineistoissa. Yhdysvaltalaisessa seurannassa, jossa oli mukana 74 534 naista, useammin kuin kerran viikossa jumalanpalvelukseen osallistuneiden kuolleisuus oli 33 prosenttia pienempi kuin niiden, jotka eivät osallistuneet koskaan. Sosiaalinen tuki selitti yhteydestä noin neljänneksen. Tutkimus näkee yhteyden, mutta sen syytä se ei pysty osoittamaan.
Ihmisen käsi kuitenkin väsyy ja ihmissuhde voi katketa. Daavid lauloi rakkaudesta, joka ei väsy: »Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät» (Ps. 103:17). Tämä rakkaus ei vaihtele uskovan tilan mukaan. Se on ankkuroitu Jumalan luonteeseen, ei ihmisen suoritukseen. Ahdistus voi vavisuttaa tunteita, vaino voi ahdistaa ruumista, miekka voi viedä elämän tästä maailmasta. Yksikään näistä ei ylety Kristuksen rakkauteen, joka uskovaa kantaa.
Mitä tämä puhuu meille tänään
Paavali oli oppinut tämän kovan tien kautta. Roomalaiskirjeen alkupäässä hän oli jo kirjoittanut, että »meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä» (Room. 5:3). Pari jaetta myöhemmin hän nostaa esiin perustan.
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
— Room. 5:5
Ahdistus ei ole erottaja, vaan paikka, jossa voitto tulee näkyväksi. Sinun ei tarvitse odottaa elämäsi rauhoittumista nähdäksesi Jumalan rakkauden. Juuri tämän päivän ahdistus on se paikka, jossa Kristuksen rakkaus näyttää voimansa. Jalo voitto ei tarkoita, että koettelemus katoaa, se tarkoittaa, että koettelemus ei vie sinulta sitä, mikä Kristuksessa kuuluu sinulle.
Yöllä valvova nuori, kotinsa ovelta lähtevä perhe ja nimiä kuunteleva seurakunta elävät Paavalin luettelon keskellä. Juuri sinne on luvattu jalo voitto, ei vasta luettelon toiselle puolelle.
Voitto on Hänen kauttansa, ei sinun omasta voimastasi. Paavali kirjoittaa tarkasti: »hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut» (Room. 8:37). Älä etsi voittoa itsestäsi, omasta kestävyydestäsi, omasta uskosi vahvuudesta. Etsi se Hänestä, joka on jo voittanut puolestasi. Sinun osasi on lepo siinä rakkaudessa, joka pitää sinusta kiinni.
Kenen käsi pitää tänään kiinni siitä, jonka ahdistusta ei näe päältä? Voisiko oma käsi olla se ihmisen käsi, jonka kautta Kristuksen ote tuntuu?
Lupaus voittajalle on Hänen ikuinen läsnäolonsa. Ilmestyskirjassa kirkastettu Kristus puhuu seurakunnalleen.
Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
— Ilm. 21:7
Tämä on jalon voiton päämäärä. Ei kunnia maailman silmissä, vaan paikka Isän kodissa, suhde, joka kestää iankaikkisuuteen.