Yirah.fi

ajankohtaista · tutkittua tietoa · Raamattu & teologia

Lapset

Kahtalainen mitta

20.11.2026 klo 21:00 5 min lukuaika Yirah.fi
Kahtalainen mitta

Vaaka punnitsee osaamisen. Sydämen näkee Herra.

Todistuspäivä

On toukokuun viimeinen koulupäivä vuonna 2029. Neljäsluokkalainen avaa kirjekuoren. Paperilla on numeroita, kuten isosiskollakin samalla luokalla muutama vuosi aiemmin. Numeroiden paino on silti toinen. Hylätty aine pitää nyt oppilaan samalla luokalla, jos tuki ja erillinen näyttö eivät riitä.

Samassa luokassa istuu poika, joka ei siirry viidennelle. Matematiikan suoritus jäi hylätyksi tukiopetuksesta huolimatta. Syksyllä hän aloittaa saman luokan uudelleen itseään nuorempien lasten kanssa. Hänen vanhempiaan ei kuultu ennen päätöstä, koska laki ei sitä vaatinut.

Kahtalainen paino

Kesäkuussa 2026 annettiin perusopetuslain muutos (619/2026), joka nostaa oppilaan arvioinnin perussäännöt asetuksesta lakiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnoksen, joka kirjoittaa perusopetusasetuksen arviointia koskevan luvun uudelleen. Molemmat tulevat voimaan syksyllä 2028. Taustalla on hallitusohjelman osaamistakuu. Hallituksen esityksen mukaan se tarkoittaa "vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle".

Uudistukselle on painava syy. Oppimistulokset lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä ovat laskeneet pitkään. Samaan aikaan arvosanat ovat nousseet. Hallituksen esityksen mukaan alimpia arvosanoja ei enää juuri anneta, mutta kymppien määrä on kolminkertaistunut. Kansallisissa arvioinneissa yhden koulun yhdeksikön saaneiden oppilaiden osaaminen oli lähes samaa tasoa kuin toisen koulun kutosen saaneiden. Tiukasti arvostelevissa kouluissa päättöarvosanat olivat noin kaksi numeroa matalampia kuin kannustavissa kouluissa. Päättötodistuksen numeroilla haetaan toiselle asteelle, joten lapsen koulu on voinut ratkaista, mihin hän pääsee jatkamaan.

Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta-molemmat ovat Herralle kauhistus.

Sananl. 20:10

Kahtalainen mitta on vääryyttä lasta kohtaan. Sen korjaaminen palvelee lasta. Mitä muuta mittapuun mukana muuttuu?

Mikä muuttuu koulupäivässä

Nykyinen asetus sallii sanallisen arvion seitsemännelle luokalle asti, jollei Opetushallitus toisin määrää. Opetushallitus on määrännyt toisin opetussuunnitelman perusteissa: lukuvuositodistuksessa on numerot viimeistään neljännen luokan keväästä alkaen. Yleisopetuksessa numerot tulevat siis jo nyt viimeistään neljänneltä luokalta. Uusi asetus kirjaa saman linjauksen itseensä. Sanallinen arvio on jatkossa mahdollinen vain kolmella ensimmäisellä luokalla, jos opetuksen järjestäjä niin päättää. Arvosana viisi osoittaa välttävää osaamista.

Valtakunnalliset kriteerit arvosanoille viisi, seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän ovat nyt kuudennen luokan lukuvuosiarvioinnissa ja päättöarvioinnissa. Muilla vuosiluokilla vitosen raja perustuu paikalliseen opetussuunnitelmaan, jossa opetuksen järjestäjä kohdentaa tavoitteet kullekin vuosiluokalle. Uuden lain mukaan Opetushallitus määrää vähimmäisosaamisen tason kussakin oppiaineessa eri vuosiluokilla. Muistion mukaan vitosen kriteerit kuvaavat jatkossa vähimmäisosaamisen suhteessa kunkin vuosiluokan tavoitteisiin.

Koulun on kerrottava oppilaalle ja huoltajalle jo lukuvuoden aikana, jos suoritus jossakin aineessa on vaarassa tulla hylätyksi. Ministeriön muistion mukaan päättöarvosana on opettajan perusopetuksen päättyessä tekemä arvio eikä aiempien arvosanojen keskiarvo. Siinä otetaan huomioon osaaminen, jonka oppilas on osoittanut seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle. Käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Muistion mukaan se ei saa vaikuttaa oppiaineen arvosanaan. Todistukset annetaan kirjallisena, muistion mukaan paperisena.

Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai koulun opetuskieli, sanallisen arvion voi antaa neljänneltä kahdeksannelle luokalle enintään kahtena ensimmäisenä kouluvuotena. Muistion mukaan täsmennys laajentaa numeroarvosanojen antamista näille oppilaille.

Harkinnasta säännöksi

Nykyisen asetuksen mukaan oppilas voidaan jättää luokalle, jos hän ei ole suorittanut opintojaan hyväksytysti. Rehtori ja opettajat ovat voineet katsoa lapsen kokonaistilannetta ja siirtää hänet seuraavalle luokalle hylätyistä suorituksista huolimatta. Uudessa laissa sanamuoto on toinen. Oppilas jää vuosiluokalle, jos hän ei tukitoimista huolimatta ole saavuttanut yhden tai useamman aineen tavoitteita ja hänen suorituksensa on hylätty. Ennen sitä hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa erillisessä näytössä.

Luokalle jättäminen on harvinaistunut. Vuonna 2000 luokalle jäi 3 000 oppilasta, vuonna 2019 enää 1 500. Ministeriön opettajille ja rehtoreille tekemässä kyselyssä suurin osa vastaajista toivoi selkeää rajaa: "Nykyisin on liian korkea kynnys luokalle jättämiseen." Opetushallitus puolestaan kirjoitti lausunnossaan: "Opetushallitusta huolestuttaa esityksen kirjaus, että oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole tukitoimista huolimatta saavuttanut ainoastaan yhden oppiaineen tavoitteita hyväksytysti." Sama virasto, joka kirjoittaa vähimmäisosaamisen kriteerit, totesi oppilaan etenemisen olevan säilytettävä joustavana.

Hallituksen esitys tuntee luokalle jäämisen hinnan. Sen mukaan siitä seuraa usein, että oppilas joutuu erilleen ikäryhmästään ja aiemmista luokkatovereistaan.

Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi.

Kol. 3:21

Mitä lapsi oppii itsestään, kun hänen paikkansa luokassa ratkeaa yhden aineen numerosta?

Perhe tiedon vastaanottajana

Lain mukaan huoltajaa ja yli 15-vuotiasta oppilasta on kuultava ennen päätöstä silloin, kun oppilasta ollaan jättämässä luokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi. Hylätyn arvosanan vuoksi luokalle jäävän lapsen perhettä ei tarvitse kuulla. Sama rajaus on nykyisessäkin laissa. Uutta on se, että hylätty suoritus johtaa jatkossa luokalle jäämiseen, jos lapsi ei erillisessä näytössä osoita osaamistaan. Hallituksen esitys perustelee ratkaisun näin: "Oppilaan ja huoltajan kuulemisvelvoitetta ei laajennettu koskemaan sitä tilannetta, kun oppilas on jäämässä luokalle hylätyn arvosanan perusteella, koska tätä koskien on annettava oppilaalle ja huoltajalle tietoja jo lukuvuoden aikana." Samalla laista poistuu huoltajan oikeus esittää lapsensa jättämistä luokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi. Päätöksen tekevät opettajat ja rehtori yhdessä.

Arviointipäätöksestä ei voi valittaa nytkään. Huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas voi pyytää rehtorilta luokalle jättämistä koskevan päätöksen uusimista kahden kuukauden kuluessa. Uudesta päätöksestä voi vaatia oikaisua lupa- ja valvontavirastolta. Tämä säilyy ennallaan.

Hylätyn arvosanan tilanteessa perheelle kerrotaan ajoissa. Päätökseen se ei osallistu. Mitä koulu menettää, kun se ei kysy niiltä, jotka näkevät lapsen joka ilta?

Lapsi, jota ei kysytty

Lain valmistelussa kuultiin opettajia ja rehtoreita kyselyllä. Oppilaita ei kuultu. Hallituksen esitys perustelee: "Koska arviointia koskevaan lainsäädäntöön ei esitetä sisällöllisesti merkittäviä muutoksia nykytilaan nähden, ei oppilaita ole lainsäädännön valmistelun yhteydessä erikseen kuultu." Samassa esityksessä luokalle jääminen muuttuu harkinnasta säännöksi. Sama toistui ministeriön kotiopetusselvityksessä lokakuussa 2026. Sitä varten ei kuultu kotiopetuksessa olevia lapsia eikä heidän huoltajiaan, koska kotiopetus on selvityksen mukaan "varsin marginaalinen ilmiö".

Lapsiasiavaltuutettu huomautti lausunnossaan, että lapset ovat ehdotettujen säännösten pääkohderyhmä, joten lasten mielipiteiden selvittäminen olisi ollut "vähintäänkin yhtä tärkeää kuin opettajien ja rehtorien näkemysten selvittäminen". Lapsiasiavaltuutettu esitti, että lakiin lisätään velvoite selvittää ja huomioida myös alle 15-vuotiaan lapsen mielipide luokalle jättämisestä. Suomen Vanhempainliitto kysyi, miksi kuuleminen koskee vain yli 15-vuotiaita. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että alle 15-vuotiaan mielipiteet olisi selvitettävä silloin, kun luokalle jättäminen perustuu yleiseen koulumenestykseen. Itse lakitekstissä kuuleminen koskee yhä vain huoltajaa ja yli 15-vuotiasta. Eduskunnan sivistysvaliokunta kuuli lakia käsitellessään 18 asiantuntijaa ja sai yhdeksän kirjallista lausuntoa. Lapsiasiavaltuutettu ja Vanhempainliitto eivät olleet kuultavien eivätkä lausunnonantajien joukossa. Valiokunnalle annetuissa lausunnoissa huomautettiin, ettei lapsia ollut kuultu lainvalmistelussa. Valiokunta kannusti mietinnössään kuulemaan lapsia heitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa ja piti hyvänä, että esitys tuo esiin lasten kuulemisen tarpeen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa.

Sama kaava toistuu olosuhdeselvityksissä. Huoltokiusaamista ei selvitetä tutkimalla vaan todetaan ilman tutkimusta, ettei sitä havaittu. Lopputulos on päätetty etukäteen ja sen tueksi haetaan asiantuntijat, havainnot ja tilastot. Loppuraporttiin päätyvät ne, jotka tukevat valmista näkemystä. Jälkiseurauksia myöhemmin korjattaessa on lukuisia kertoja todettu, että lapsen etua ja oikeuksia koskeva asia jätettiin tutkimatta ja ratkaisu nojasi kestämättömiin perusteluihin.

Lainsäädännössä kaava on yhtä tuttu. Lausuntoaika on avoin. Sen jälkeen eduskuntaan kutsutaan kuultaviksi ne, jotka puoltavat jo valittua näkökulmaa. Lopulta esitys viedään läpi kriittisistä äänistä huolimatta. Se, mistä sovitaan hallitusneuvotteluissa suljettujen ovien takana ja kabinettien saunaosastoilla, leimataan viimeistään joulun alla istunnoissa, kun suurin osa edustajista nauttii jo tonttulakki päässä glögiä.

Hallituksen esitys käsittelee lapsen oikeuksien sopimuksesta lapsen etua, syrjintäkieltoa, vammaisen lapsen oikeuksia ja oikeutta koulutukseen. Sopimuksen 12 artikla takaa lapselle oikeuden ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Sitä esitys ei käsittele.

Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.

Matt. 18:10

Poissaolon syy

Asetusluonnoksen uusi säännös kuuluu: "Muusta kuin terveydellisestä syystä johtuva pitkäaikainen poissaolo opetuksesta voi vaikuttaa oppilaan osaamisen ja työskentelyn arviointiin." Muistion mukaan terveydellinen syy tarkoittaa vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta. Muu syy on pitkä luvaton tai selvittämätön poissaolo tai pitkä poissaolo, johon koulu on antanut luvan, esimerkiksi ylimääräinen loma. Pitkäaikainen tarkoittaa useamman viikon poissaoloa tai poissaoloa, joka toistuu säännöllisesti.

Koulukiusaamista, kouluväkivaltaa, koulu-uupumusta ja koulukieltäytymistä luonnos ja muistio eivät mainitse. Ministeriön oma käsikirja poissaolojen ehkäisystä nimeää koulukieltäytymisen yhdeksi neljästä poissaolojen luokasta. Sen taustalla ovat käsikirjan mukaan esimerkiksi ahdistuneisuusoireet ja pelot, jotka liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Huoltajien näkökulmasta oppilaan kokema kiusaaminen on merkittävä tekijä huolta herättävien poissaolojen taustalla. Käsikirjan mukaan kiusaaminen jää usein koulun aikuisilta piiloon. Kiusaamista kokeneista oppilaista vain joka kolmas on kertonut asiasta koulun aikuisille. Silloin poissaolo voi näyttää koululle selvittämättömältä, vaikka sen syy on koulussa itsessään.

Opetushallituksen nykyinen ohje sanoo: "Poissaolot eivät siis sinällään johda esimerkiksi luokalle jättämiseen tai suorituksen hylkäämiseen." Mitä poissaolosta voi päätellä ennen kuin tiedetään, miksi lapsi ei tullut kouluun?

Mihin mittapuu johtaa

Hallituksen esitys hylkäsi kansalliset kokeet arvioinnin perustana. Sen mukaan ne olisivat edellyttäneet "kokonaan erillistä sääntelyä sekä niiden valmistelua ja ylläpitämistä koskevaa resursointia". Arviointipäätöksen tekee jatkossakin opettaja. Luokalle jättämisestä päättävät opettajat ja rehtori yhdessä.

Samaan aikaan rakennetaan kansallista mittapuuta. Valtakunnallinen vitosen raja laajenee kuudennelta luokalta ja päättöarvioinnista muillekin vuosiluokille. Ministeriön työryhmä valmistelee arviointia tukevaa tehtäväpankkia. Sen ehdotuksen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdotti lokakuussa 2026 kansallisten kokeiden kokeilua. Sivistysvaliokunta oli jo kesäkuussa todennut tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa: "Oppilaiden osaamiseen perustuvat rankinglistat eivät ole oppilaiden eivätkä opettajien etu." Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ei kannata tarkastusvaliokunnan esitystä kansallisista kokeista. Oppilaiden suoritustiedot tallentuvat jo nyt Opetushallituksen ylläpitämään valtakunnalliseen KOSKI-tietovarantoon. Hallituksen esityksessä todetaan: "Sääntelyn kohteena ei ole uusi viranomainen, uusi tietojärjestelmä eikä uusi tietovaranto."

Arviointitutkijat kirjoittivat esityksestä antamassaan lausunnossa: "Käsillä olevan lakiuudistuksen voi nähdä olevan selvä askel keskittyvän opetushallinnon suuntaan." Heidän mukaansa "tosiasiassa paikallinen päätösvalta vähenee". He jatkoivat: "Päätepisteenä voivat olla kansalliset kokeet, joista tässä lakiuudistuksessa onneksi luovuttiin".

Yksi mahdollinen skenaario on tämä: ensin yhteiset kriteerit, sitten yhteinen tehtäväpankki, sitten kokeilu ja lopulta kansallinen koe. Toinen skenaario on yhtä mahdollinen. Tehtäväpankki jää opettajan työkaluksi. Jyväskylän yliopiston raportti, johon hallituksen esitys viittaa, suositti juuri tätä: tehtävät ja pisteet olisivat "vain opettajien itsensä käytössä, jotta niitä ei olisi mahdollista käyttää koulujen väliseen vertailuun tai rankinglistojen laatimiseen". Kumpaan suuntaan päätökset kulkevat, kun seuraava hallitus kirjoittaa ohjelmaansa?

Sama mittapuu kotiin

Arviointiuudistuksessa ei ehdoteta muutoksia kotiopetuksen sääntelyyn. Sivistysvaliokunta totesi mietinnössään, ettei esityksessä ehdoteta kotiopetukseen liittyvän lainsäädännön uudistamista ja että kotiopetuksen nykytilaa selvitetään ministeriössä.

Samana syksynä kuusi suurinta kaupunkia vaati kotiopetuksen ehtojen ja valvonnan tiukentamista koko maassa. Helsingin pormestarin mukaan kotiopetus sallittaisiin vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi terveyssyistä. Kaupungit haluavat kirjata kotiopetuksen rajaukset seuraavaan hallitusohjelmaan. Opetusministeri ei kannata koulupakkoa, mutta hänen mukaansa viranomaisten pitäisi voida keskeyttää kotiopetus tietyissä tapauksissa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotteessa esitetään kotiopetusta luvanvaraiseksi. Lapsiasiavaltuutetun mukaan kotiopetuksen valvontaa pitäisi lisätä ja säädellä yhdenmukaiseksi koko maassa. Monissa tapauksissa kotiopetus on hänen mielestään kuitenkin lapselle hyvä järjestely.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 19.10.2026 selvityksen kotiopetuksen nykytilasta. Kotiopetuksessa oli tänä vuonna 1 026 lasta eli noin 0,2 prosenttia perusopetusikäisistä. Vuonna 2018 heitä oli 309. Selvitys ei anna suositusta. Se esittää kolme vaihtoehtoa: siirtyminen kotiopetukseen hakemuksella ja kunnan päätöksellä, koulupakko tai nykytila yhtenäisellä valvonnalla. Koulupakon suhdetta perustuslakiin selvitys pitää epäselvänä. Ministeriön mukaan selvitystä voidaan käyttää esimerkiksi hallitusneuvotteluissa.

Selvitys kytkee kotiopetuksen arviointiuudistukseen. Sen mukaan uusi arviointisääntely "voidaan katsoa edesauttavan myös kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymisen valvonnan kansallista tarkentamista". Ensimmäisessä vaihtoehdossa kotiopetuksessa olevan lapsen pitäisi joka vuosi saavuttaa oman ikäluokkansa vähimmäisosaaminen. Keinoksi mainitaan velvoittava erityinen tutkinto jokaisena lukuvuonna. Kunta voisi päättää kotiopetuksen, mikäli edistyminen ei riitä. Selvityksen mukaan kotiopetukseen on joskus siirrytty, jotta lapsi ei jäisi luokalle. Sama vähimmäisosaaminen, joka ratkaisee luokalle jäämisen koulussa, voisi siis tulla kotiopetuksenkin mittapuuksi.

Selvityksen mukaan kunnat mainitsevat kotiopetuksen syinä erityisesti lapsen hyvinvoinnin, terveyden ja koulunkäynnin haasteet. Syinä mainitaan myös kiusaaminen, koulupoissaolot ja mielenterveyden ongelmat. Kotiopetuksessa lapsella ei ole pääasiassa oikeutta oppilashuoltoon, oppimisen tukeen, maksuttomiin oppimateriaaleihin eikä kouluruokaan. Kiusatun lapsen perhe voi kohdata molemmat muutokset yhtä aikaa. Koulussa poissaolo voi näkyä arviossa. Kotiopetuksen ovea ehdotetaan kavennettavaksi.

Mitä vähimmäisosaamisen vaatimus tarkoittaa lapselle, joka on päätynyt kotiopetukseen viimeisenä vaihtoehtona? Laki antaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen, on oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Joskus kotiopetuksen syy voi olla koulun omalla vastuualueella. Oppimisympäristö ei ehkä ollut lapselle turvallinen tai hän ei saanut tukea, jota hän olisi tarvinnut. Onko silloin oikeutettua, että koko vastuu edistymisestä siirtyy kotiin? Millaisia odotuksia kotiopetukselle on reilua asettaa, jos koulullakaan ei ollut keinoja tai resursseja turvata lapsen koulunkäyntiä?

Kotiopetuksen syy on siksi hyvä selvittää ennen kuin samaa mittapuuta sovelletaan. Koulullakin on vastuunsa. Yhteistyö palvelee lasta paremmin kuin vaatimusten siirtäminen kotiin. Koulussa pysymistä voi tukea keino, joka on jo olemassa. Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin laissa säädetään, mikäli oppiaineen oppimäärän suorittaminen olisi esimerkiksi oppilaan terveydentila huomioon ottaen kohtuutonta. Päätöksen tekee opetuksen järjestäjä huoltajan hakemuksesta.

Kuka saa, kuka kantaa

Opetushallitus saa vallan määritellä vähimmäisosaamisen kullekin vuosiluokalle. Toisen asteen oppilaitokset saavat vertailukelpoisemmat arvosanat. Opettajat saavat lain tuen luokalle jättämiseen, jota he kyselyssä toivoivat. Hallituksen esityksen mukaan uudistus toteutetaan nykyisten taloudellisten resurssien puitteissa. Muistion mukaan muutoksilla "ei ole taloudellisia vaikutuksia". Työ jää kouluille ja kunnille. Riski jää lapselle ja perheelle, joiden ääni päätöksissä on kapein.

Ääni lapselle

Asetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 25.11.2026. Lausunnon voi antaa kuka tahansa lausuntopalvelu.fi:ssä tai sähköpostitse opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon. Viitteeksi merkitään VN/25166/2026. Lausuntopalvelussa annetut lausunnot ovat kaikkien nähtävissä.

Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville. Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

Sananl. 31:8–9

Kuka puhuu lapsen puolesta, kun lasta itseään ei kysytä?

Numero ja sydän

Arvosana kertoo, mitä lapsi osaa tiettynä keväänä. Oikein punnittuna se on lapselle reilu tieto.

Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

Sananl. 11:1

Lapsi on kuitenkin enemmän kuin hänen todistuksensa. Samuel etsi Israelille kuningasta Iisain pojista. Hänen silmänsä pysähtyivät vanhimpaan veljeen, joka oli kookas ja komea. Herra valitsi nuorimman, joka oli lampaita paimentamassa:

Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.

  1. Sam. 16:7

Kodin ja koulun tehtävä on yhteinen. Kumpikin näkee lapsesta eri puolen. Yhdessä ne näkevät hänestä enemmän kuin todistus kertoo.

Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

Sananl. 22:6

Jaa Facebook X WhatsApp

Jatka lukemista

Uusimmat artikkelit uusimmasta vanhimpaan — vieritä lukeaksesi lisää. Seassa nostoja saatavilla olevista kirjoista.