Talo, jota kukaan ei ole tilannut

Rakennustyömaalla on tuttu järjestys. Ensin on tilaaja, sitten piirustus ja vasta sitten muurari. Kukaan ei ala latoa tiiliä ennen kuin joku on päättänyt, mikä talo tähän tulee ja kuka siinä asuu.

On olemassa toinenkin tapa rakentaa. Siinä jokainen muurari saa oman, hyvin perustellun tehtävän: yksi muuraa seinän verovalvonnan tarpeisiin, toinen holvaa kellarin väärinkäytösten torjuntaan, kolmas asentaa ikkunat tutkimuksen käyttöön ja neljäs takoo lukot rikostorjunnalle. Jokainen tekee työnsä huolella ja jokainen työ kestää tarkastelun. Piirustusta ei ole eikä tilaajaa ole ja juuri siksi kukaan ei näe, että seinistä, kellarista, ikkunoista ja lukoista on hiljalleen nousemassa talo.

Suomessa on vireillä tai juuri voimaan tullut vähintään kuusi hanketta, joista jokainen laajentaa viranomaisen pääsyä ihmisen tietoihin tai rekisterien välisiä yhteyksiä. Verohallinnolle valmistellaan oikeutta käsitellä pankkien massadataa tilitapahtumista. Kela saisi esityksen HE 49/2026 mukaan pääsyn asiakkaan pankki- ja tilitietoihin väärinkäytösten torjumiseksi. Terveystietojen toissijainen käyttö laajeni toukokuussa 2026 ulkomaisiin käyttöympäristöihin ja jatkaa laajenemistaan eurooppalaiseksi terveystietoalueeksi. Sisäministeriön esitys HE 182/2025 muuttaa kymmentä lakia kerralla ja antaisi poliisille oikeuden luovuttaa tietoja salassapidon estämättä. Esitys HE 121/2025 avaisi passien ja henkilökorttien sormenjäljet sekä kasvokuvat rikostorjunnan käyttöön. Vuoden lopussa julkaistaan digitaalinen henkilöllisyyslompakko, yksi tunniste jonka kautta asiointi kulkee.

Yksikään näistä ei ole salahanke. Jokaisella on nimi, diaarinumero ja perustelu, jonka voi lukea. Kysymys ei olekaan siitä, mitä kukin hanke tekee. Kysymys on siitä, mitä ne tekevät yhdessä ja juuri sitä ei arvioi kukaan.

Puoli prosenttia ja kaikkien tilit

Mittasuhde on ensimmäinen asia, joka pysäyttää. Kelan tilitieto-oikeutta perustellaan väärinkäytöksillä, joita on noin 0,5 prosenttia takaisinperintäratkaisuista ja säästöarvio on noin 5,5 miljoonaa euroa. Valtuus sen sijaan ulottuisi jokaisen asiakkaan tileihin.

Keinon kohdistuessa kaikkiin jokaista käsitellään lähtökohtaisesti epäiltynä. Mikään laki ei julista syyttömyysolettamaa kumotuksi, eikä sitä tarvitsekaan julistaa. Riittää, että valvonnan suunta kääntyy: ei enää epäilystä ihmiseen vaan kaikista ihmisistä epäilyyn. Tilitapahtumat kertovat muuten enemmän kuin moni muistaa. Niistä näkyy, missä ihminen on käynyt, mitä hän on ostanut ja minkä terveyspalvelun hän on maksanut.

Sanat, jotka eivät rajaa

Toinen pysäyttävä asia on kieli. Poliisin tiedonluovutusta rajaisi jatkossa ilmaus "tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi". Terveystietojen siirtoa kutsutaan "toissijaiseksi käytöksi". Pankkien tilitapahtumista puhutaan "massadatana". Sanat kuulostavat rajauksilta, mutta niitä ei voi rikkoa, koska ne eivät kiellä mitään. Tietosuojavaltuutettu arvioi poliisipaketin sääntelyä sanoilla, jotka kelpaisivat koko ilmiön otsikoksi: käytännössä väljää.

Väljä sana laissa tarkoittaa, että raja piirretään myöhemmin jossakin muualla, soveltajan pöydällä, jossa kansalainen ei ole paikalla. Laki, joka kunnioittaa lukijaansa, sanoo mitä se sallii ja mitä ei. Laki, joka jättää sanansa auki, siirtää vallan sille, joka sanat aikanaan tulkitsee.

Lasi, joka on kirkas vain yhteen suuntaan

Kolmas asia on läpinäkyvyyden suunta. Näissä hankkeissa ihminen tulee viranomaiselle yhä näkyvämmäksi, terveyspalvelujen käyttöä myöten. Vastakkaiseen suuntaan lasi ei kirkastu: tietosuojavaltuutettu huomautti tilitietoesityksestä, ettei kansalainen välttämättä koskaan saa tietää, että hänen tietojaan on käytetty.

Oikeuden vanhin kuva on vaaka, jonka molemmat kupit ovat samaa mittaa. Läpinäkyvyys, joka koskee vain toista osapuolta, ei ole avoimuutta vaan katselua. Talon ikkunat on asennettu niin, että niistä näkee sisään mutta ei ulos.

Talo ilman isäntää

Neljäs asia on kaikista hiljaisin. Jokainen näistä hankkeista käsitellään erikseen: oma valmistelu, oma lausuntokierros, oma valiokunta. Missään kohdassa kenenkään tehtävä ei ole kysyä, mitä ne muodostavat yhdessä. Tietosuojavaltuutettu varoitti huhtikuussa 2026 juuri tästä: laajenevat tiedonsaantioikeudet muodostavat yhdessä suuremman riskin kuin yksikään niistä erikseen.

Tässä on se kohta, jossa vastuu käyttäytyy oudosti. Kuka sen teki, jos kokonaisuus joskus osoittautuu vääräksi? Ei kukaan. Jokainen teki vain oman perustellun osansa. Vastuu ei siirry keneltäkään kenellekään vaan haihtuu ja vallasta, jonka vastuu on haihtunut, on historiassa harvoin seurannut hyvää.

Avain on jo lukossa

Palasten liittäminen yhteen ei olisi rakennusurakka vaan päätös. Suomessa jokainen rekisteri tuntee saman henkilötunnuksen, joten tekninen yhdistäminen on valmiiksi mahdollista. Ainoa todellinen este on oikeudellinen: tieto saa liikkua vain siihen tarkoitukseen, johon se on kerätty. Jokainen edellä kuvattu hanke ohentaa juuri tätä estettä omalta kohdaltaan, pala kerrallaan.

Milloin viimeinen askel voisi tapahtua? Historia antaa tähän tarkan ja epämukavan vastauksen: nimetyn uhan hetkellä. Syyskuun 2001 iskujen jälkeen Yhdysvallat sääti 45 päivässä valvontalait, joita oli valmisteltu jo vuosia ja jotka odottivat vain hetkeä, jolloin niitä ei enää vastustettaisi. Väliaikaisiksi tarkoitetut valtuudet uusittiin sitten vaalikaudesta toiseen. Pandemia osoitti, että uhan ei tarvitse olla isku: myös terveyskriisi avaa ovia, jotka olivat ennen kiinni. Kriisillä on kolme ominaisuutta, jotka tekevät siitä yhdistämisen hetken. Kiireessä ei arvioida yhteisvaikutusta, eli juuri sitä, mitä ei arvioitu rauhankaan aikana. Valmis infrastruktuuri tarvitsee vain luvan, joten päätös näyttää pieneltä. Se, joka silloin kysyy kysymyksiä, näyttää turvallisuuden vastustajalta.

Uhan nimi voi olla mikä tahansa, joka on tarpeeksi suuri ja tarpeeksi yhteinen: hyökkäys, tauti, kuivuus, vesi jota ei riitä kaikille. Tämä on kuvaus ovesta, joka on jo saranoillaan ja odottaa vain vetäjää.

Jarrut, jotka tarttuvat palaan kerrallaan

Rehellisyys vaatii sanomaan myös sen, mikä toimii. Hallinto-oikeus pysäytti Verohallinnon liian laajan tulkinnan. Perustuslakivaliokunta pysäytti biometriaesityksen avoimuuden todettuaan sen koskevan yli 70 prosenttia väestöstä ja vaati rajauksia. Oikeuskansleri puuttui Kelan automaattiseen päätöksentekoon. Tietosuojavaltuutettu on arvostellut kolmea hanketta erikseen ja kokonaisuutta yleisesti. Oikeusvaltio ei ole hiljaa.

Jokainen jarru tarttuu kuitenkin yhteen palaan kerrallaan, sillä palat tulevat pöydälle yksi kerrallaan. Kokonaisuutta ei pysäytä mikään jarru, koska kokonaisuutta ei ole päätetty missään, eikä sellaista vastaan voi valittaa, mitä ei virallisesti ole olemassa.

Tähän talo lopulta palautuu. Sitä ei ole tilannut kukaan ja silti se nousee, ovi ja ikkuna kerrallaan, jokainen osa hyvin perusteltuna. Vielä on aika, jolloin saa kysyä ääneen sen kysymyksen, jota mikään käsittelyjärjestys ei kysy: mitä näistä on tulossa yhdessä ja kuka tähän taloon on ajateltu asumaan. Kysymys ei ole epäluuloa. Se on sama kysymys, jonka jokainen huolellinen rakennuttaja kysyy ennen kuin ensimmäinen tiili lasketaan ja se kuuluu niille, joiden elämästä talon huoneet tehdään.

Lähteet

Tietosuojavaltuutetun lausunnot: Verohallinnon tilitietoesitys 3.10.2025, poliisin tiedonvaihtopaketti 14.8.2025, tiedonsaantioikeudet 30.4.2026 · Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu Verohallinnon massaluonteisista tietopyynnöistä 9/2025 · Eduskunta: HE 49/2026 (Kelan tilitiedot), HE 121/2025 (biometria), HE 182/2025 (poliisin tiedonvaihto), HE 25/2025 (pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä) · Perustuslakivaliokunnan lausunto biometriaesityksestä kevät 2026 · Toisiolain muutokset 1.5.2026 ja EU:n terveystietoalue EHDS · Oikeuskanslerin ratkaisu Kelan automaattisesta päätöksenteosta 2.4.2025 · Digitaalinen henkilöllisyyslompakko: valtioneuvosto ja DVV · USA Patriot Act 26.10.2001 ja sen uusimiskierrokset.