Vuorokauden uutiskatsaus ja analyysi

1A. Aineiston laadun arviointi

Aineisto kattaa sunnuntai-illan noin kello 19:stä maanantai-iltaan Suomen aikaa. Arkipäivän profiili näkyy selvästi: kovien uutisten, talousuutisten ja yritystiedotteiden osuus on suurempi kuin viikonloppuna. Sunnuntai-illasta mukana ovat esimerkiksi Liverpoolin ja Manchester Cityn ottelu, Burnhamin brexit-lausunto ja Kremlin ensimmäinen kommentti. Maanantai-illan kehitys puuttuu, kuten EU-ulkoministerien kokouksen jälkipuinti ja Asian ytimessä -ohjelma, johon MTV:n Aro-juttu viittaa.

Volyymi (arviot):

• Ilta-Sanomat on taas suurin, noin neljännes aineistosta. Viihteen, Tanssii tähtien kanssa -jakson ja kuluttajajuttujen osuus on suuri. Ilta-Sanomilla on kuitenkin myös päivän useimmat kotimaan politiikan yksinoikeudet.
• Kauppalehti ja Yle ovat kumpikin noin 15 prosenttia. Kauppalehden osuutta kasvattavat lyhyet pörssisähkeet, joissa on pelkkä otsikko. Moni sen juttu katkeaa maksumuuriin ja tekoälyn tuottamaan tiivistelmään. Sähkön hintaa koskeva juttu on tekoälyn laatima ja toimittajan tarkastama.
• Helsingin Sanomat on noin 13 prosenttia, ja moni sen juttu katkeaa ingressiin.
• Iltalehti on noin 11 prosenttia ja MTV noin 10 prosenttia.
• Talouselämä on selvästi aliedustettu, noin 4 prosenttia. Tänään sen jutut ovat kuitenkin tavallista pidempiä ja sisältävät päivän tärkeimpiä yksinoikeuksia.

Pieni määrä ei tee näkökulmasta vähemmän painavaa. Vain Talouselämä kertoo SOK:n pääjohtajan miljoonan euron lisäeläkkeestä samalla viikolla, kun valtiovarainministeriö ehdottaa 70 vuoden eläkeikää. Vain se myös kävi Muhoksen purolla katsomassa työmaan kuraa. Vain Kauppalehti kertoo konkurssien 2000-luvun ennätyksestä ja siitä, mitä Cloudflaren data Yandexista oikeastaan mittaa. Vain Yle kertoo Kaakkois-Suomen datakeskuspelosta, Porin liputusaloitteesta, Rydmanin syöpälinjauksesta, Kuusamon vammaispalveluista ja tuomarin päätöksestä Trumpin mainoksista. Vain Iltalehti kävi texasilaisella huoltoasemalla kysymässä amerikkalaisten mielipidettä. Vain HS mainitsee Sinimustan liikkeen Googlen mielenosoituksessa ja Helsingin koulupakkotavoitteen. Vain MTV kertoo kokoomuksen maahanmuutto-ohjelmasta ja tarkistaa vihreiden Mari Holopaisen muistisairausväitteen.

Konsernien ja tietotoimistojen kierto:

• Alma ja otsikot. Alma Medialla sama teksti saa eri otsikon eri lehdessä. Dieselsopimuksen vastustusta käsittelevä juttu on Iltalehdessä ”Trump-vastaisku käynnistyi heti USA:ssa” ja Kauppalehdessä ”Kapina Trumpia vastaan alkoi heti”. Urho Varjuksen kommentti on Kauppalehdessä ”Trumpin ruma temppu kertoo pahasta epätoivosta” ja Talouselämässä ”Trumpin Ukraina-petos kertoo pahasta epätoivosta”. Sama kirjoittaja ja sama teksti saavat toisessa lehdessä moraalisesti raskaamman sanan.
• Alma ja kyselyt. SD Worxin eläkekysely on Iltalehdessä ”Karu tieto” ja Kauppalehdessä ”Karu kysely”.
• Sanoma. HS ja IS jakavat tekstejä: Aho, Burnham, Pohjois-Korea, Wahlström, Ranta, Roki, SM-liiga, Ronaldo ja Valioliiga. Otsikot eroavat taas. HS otsikoi Ahon jutun ”pysäyttämättömässä vireessä”, IS lisää ”Vastustajan fanit kiehuivat historiallisen nöyryytyksen keskellä”. HS:n Wahlström varoittaa, että ”joku voi kuolla”. IS:n Wahlström ”lataa rajun varoituksen”.
• STT ja tiedotteet. Polttoainepaketin perustiedot, bussivuorot ja Valtosen viisumitiedote kiertävät lähes sanasta sanaan. Valtosen lause venäläisistä, jotka ”nauttivat eurooppalaisen elämäntavan iloista”, toistuu viidessä mediassa ilman yhtään vastaääntä.
• Kansainvälinen lähdeketju. Ukrainaa ja Yhdysvaltoja koskeva tieto kulkee yhä Financial Timesin, Axiosin, Politicon, The Kyiv Independentin, CNN:n ja Reutersin kautta. Omaa raportointia on Ylen Kiovan-analyysissa, Iltalehden Texasin-jutussa, HS:n ja Ylen Varsovan-jutuissa sekä MTV:n Kansasin-reportaasissa.

Faktaristiriitoja:

• Googlen mielenosoitus. Poliisin mukaan paikalla oli 50–100 ihmistä (IS, Yle), HS:n mukaan ainakin sata ja järjestäjän mukaan noin 150.
• Paavin leikkaus. IS:n ja MTV:n mukaan leikkaus on tiistaina, Ylen mukaan ”ensi viikon alkupäivinä”.
• Taloustieteen Nobelin arvo. Ylen ja MTV:n mukaan 11 miljoonaa kruunua eli noin miljoona euroa, HS:n ja IS:n mukaan 12 miljoonaa kruunua eli 1,1 miljoonaa euroa.
• Pakotelista. IS:n mukaan listalle lisätään ”lähes 1 600” tahoa, MTV:n ja Ylen mukaan yli 1 600 tai 1 600. MTV:n omat osaluvut (reilut 700 ihmistä, reilut 800 yhteisöä ja liki 80 lainsäätäjää) jäävät hieman alle 1 600:n.
• Dieselin hinta. STT:n mukaan hinta on ”runsaat 2,4 euroa”, Kauppalehden ja Talouselämän mukaan 2,3–2,7 euroa asemasta riippuen.
• Datakeskushankkeet. MTV:n asiantuntijan mukaan hankkeita on 149, HS:n mielipidekirjoituksessa EK:n lukuna noin 140.
• Kremlin kanta. MTV korjasi uutisensa ingressiä, jossa luki aiemmin virheellisesti Trumpin ilmoittaneen 60 päivän tulitauosta. Otsikko ”Kreml: Emme halua tulitaukoa” jäi voimaan, vaikka Peskovin kielteinen lause koski Zelenskyin ehdottamaa yleistä aselepoa eikä energiatulitaukoa, josta hän kieltäytyi kommentoimasta.
• Burnhamin syytös. Iltalehden mukaan kyseessä on ”ensimmäinen kerta, kun Britannia syyttää Venäjää vaaleihin sekaantumisesta”. Muut rajaavat ensimmäisyyden pääministeriin ja brexitiin. Yle lisää, että parlamentin vuoden 2020 raportin mukaan vaikuttamisen todistaminen on vaikeaa tai mahdotonta.
• Viisumikielto. Iltalehden otsikko ”Suomi vaatii täyskieltoa venäläisille” kattaa enemmän kuin vaatimus, joka koskee turistiviisumeja.
• Hanhikivi. IS korjasi Rosatomin väitteen: Hanhikivi oli Pohjois-Pohjanmaalla eikä Itä-Suomessa, ja välimiesoikeus määräsi Rosatomin tytäryhtiöt maksamaan Fennovoimalle 606 miljoonaa euroa.

Poliittinen tasapaino:

• Kokoomus on tänään näkyvin puolue sekä aloitteentekijänä että kohteena. Aloitteita tekevät Valtonen (viisumit), Autto (Marin), Laiho (digisyrjäytyminen), Kaleva (maahanmuutto) ja Sazonov (koulupakko). Kohteena puolue on Orpon oikeuskanslerijutussa ja Rantasen hyökkäyksessä.
• Perussuomalaiset näkyvät Rantasen, Porin aloitteen, Purran ilmastolinjan tarkistuksen ja polttoainepaketin pettymyksen kautta. IS:n kommentaattori muistuttaa, että puolue ohitti kokoomuksen Ylen kannatusmittauksessa.
• SDP näkyy lähinnä Marinin tarkennuksen ja IS:n Lindtman-kommentin kautta. Puolue on tänään hiljainen.
• Vihreät saavat poikkeuksellisen paljon tilaa: Niinistön bottiväite, Niinistön ehdokkuus, Krista Mikkosen datakeskuskommentti ja Holopaisen väite, jota MTV tarkisti.
• Vasemmistoliitto näkyy Jussi Saramon kautta Iltalehden studiossa, keskusta Lapin piirin sisäisen kiistan kautta. Eilisen lähimallin jälkeen puolue on tänään esillä riitelevänä.
• Rkp näkyy Adlercreutzin ja jakeluvelvoitteen kautta, KD polttoainepaketin pettymyksen ja Vantaan kuntapolitiikan kautta.

1B. Metasijoittelu

Ykköstarina on Trumpin ja Putinin dieselsopimuksen vastaanotto. Agenda on reaktiivinen, ja sen perusta on jo neljättä päivää Washingtonissa. Painopiste kuitenkin siirtyi. Eilen uutinen oli Trumpin teko, tänään vastareaktio: senaattorit, Pence, Kallas, EU:n pakotelista, Zelenskyin ehdot ja Kremlin vaikeneminen. Trump on edelleen keskushenkilö, mutta hän esiintyy nyt enemmän kohteena kuin toimijana. Republikaanit ottavat etäisyyttä, Kansasissa horjuu 94 vuoden valtakausi, tuomari peruu mainokset ja Iltalehden texasilaiset huoltoasema-asiakkaat suhtautuvat sopimukseen kriittisesti.

Toinen kerros on kotimainen ja hallituksen asettama. Valtosen viisumialoite on proaktiivinen ja ajoitettu ennen torstain Eurooppa-neuvostoa. Polttoainepaketti on hallituksen aikataulun mukainen, mutta se vuotaa julkisuuteen neljän median ”tiedot”-otsikoina. Kolmas kerros jatkaa viime viikon instituutioiden asettamia teemoja: Ylen MOT ja syöpähoito, valtiovarainministeriön eläkeavaus ja Googlen vastine.

Kenen intressiä päivä palvelee?

• Eurooppalainen Ukraina-linja. Trumpia vastaan nousee lähes yksimielinen rintama, ja vastarinta Yhdysvalloissa saa paljon tilaa. Tämä vahvistaa käsitystä, että eurooppalainen linja on oikea ja Trump on poikkeama, jota Yhdysvallat itse korjaa.
• Kokoomus ja hallitus. Valtonen saa johtajan roolin EU:ssa. Polttoainepaketin kerronta toistaa, ettei hallitus voi vaikuttaa maailmanmarkkinahintoihin. Samana päivänä Orpon oikeuskanslerijuttu ja Rantasen kiusaus muistuttavat hallituksen sisäisistä jännitteistä.
• Puolustusteollisuus. Sensofusionin pörssilähtö, Ylen juttu suomalaisyrityksistä Ukrainan markkinoilla ja FT:n salamurhavaroitukset tekevät alasta sekä kasvutarinan että uhatun kohteen.
• Kreml hyötyy tulkintaväljyydestä. Ylen haastatteleman professori Markku Kangaspuron mukaan Venäjän ei tarvitse suostua tulitaukoon saadakseen hyödyn.

Kuka häviää näkyvyyttä?

• Gaza ja Israel puuttuvat aineistosta kokonaan, toista päivää lähes tyhjinä.
• SDP:n johto on hiljaa samana päivänä, kun polttoainepaketti ja eläkekeskustelu tarjoaisivat tilaisuuden.
• Ilmasto näkyy Copernicuksen syyskuun lukuina, mutta jakeluvelvoitekeskustelussa vain määritelmänä.
• Konkurssit, ruoka-apu ja hyvinvointialueiden leikkaukset jäävät erillisiksi uutisiksi eri medioissa.

Jatkumo eilisestä. Kolme eilisen katvealuetta täyttyi osittain. Marinin alasampumisvaatimus sai vastaäänen, kun Autto torjui sen IS:ssä. Amerikkalainen polttoaineen ostaja sai puheenvuoron Iltalehden Texasin-jutussa. Iranin sota nousi polttoaineen hinnan syynä esiin Kauppalehden ja Talouselämän kommentissa, Iltalehden kommentissa ja Ylen McNamara-haastattelussa. Iranin sota mainitaan kuitenkin pääasiassa Trumpin syyttelyn kumoamiseksi, ei kotimaisen polttoainepolitiikan arvioinnissa. Eilisen Ahvenanmaa-jutun jälkeen Sazonov perustelee koulupakkoa osittain Supon huolella. Kukaan ei yhdistä näitä kahta.

Viikkotason vertailu. Viikon kaari kääntyi perjantaina kotimaasta Washingtoniin, ja maanantai jatkaa samaa painotusta. Kotimaiset teemat palaavat kuitenkin vahvempina kuin viikonloppuna. Eläkekeskustelu on kuudetta päivää ja siirtyy kansalaisten toiveiden mittaamiseen. Datakeskuskeskustelu on toista viikkoa ja siirtyy Googlen vastuusta sähkön riittävyyteen ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen.

2. Vuorokauden pääkehys

Näiden uutisten valossa Suomi näyttää maalta, jonka suurin liittolainen on ajautunut erilleen ja jonka omat vivut ovat lyhyitä.

• Ulkona. Trump teki sopimuksen, jonka kaikki suomalaiset kommentaattorit tuomitsevat. Hänen hallintonsa uhkaa asehankintamekanismia, jota Suomikin rahoittaa. Grynkewich vakuuttaa, että Natolla on ”homma hallussa”, ja Sikorski varoittaa tappavista iskuista.
• Kotona. Hallitus myöntää, ettei se pysty ihmeisiin pumppuhinnoissa. Paketti on kymmeniä miljoonia, ja se rahoitetaan leikkaamalla muualta. Telia vähentää väkeä, konkurssit lyövät ennätyksiä, hyvinvointialueet supistavat päivystyksiä ja bussivuoroja lopetetaan.

Kuva ei ole yksisävyinen. S-ryhmän mukaan kuluttajien luottamus vahvistuu. Vaisala nostaa ohjeistustaan, ja datakeskusten asennusyhtiö kasvaa kahdessa vuodessa 9 miljoonasta 40 miljoonaan euroon. Sensofusionin osake nousee, ja Nobel-komitea palkitsee tutkijat, joiden työ auttaa vakauttamaan taloutta energiakriisien aikana. Kasvu ja niukkuus kulkevat rinnakkain mutta eri osastoilla. Puolustus- ja datatalous kasvavat, siviilitalous kitsastelee.

Mihin lukijaa ohjataan? Kohti johtopäätöstä, että Euroopan on kannettava vastuu itse, mutta sen keinot ovat rajalliset. EU:n pakotelista on ennätyspitkä, ja viisumikielto on Suomen aloite. Samana päivänä kuitenkin todetaan, että Saksalla on alle kymmenen taisteluvalmista prikaatia ja että HS:n pääkirjoituksen mukaan Euroopan turvallisuus nojaa Yhdysvaltojen sotilaalliseen voimaan vielä pitkään.

Tunne. Lukija kantaa mukanaan yhteisen närkästyksen ja yksityisen niukkuuden yhdistelmän. Närkästys on jaettu: kaikki tuomitsevat Trumpin, eikä kenenkään tarvitse olla eri mieltä. Niukkuus on yksityinen: bussivuoro loppuu, harjoittelija saa 500 euroa kuussa, lapsiperhe jonottaa ruoka-apuun ja eläkkeellä ehtisi olla seitsemän vuotta. Jaettu närkästys on helpompaa kantaa kuin yksityinen huoli, ja ehkä siksi sille annetaan enemmän tilaa.

3. Teemat ja painotukset

Viisi painotettua teemaa

1. Dieselsopimuksen vastaanotto ja Ukrainan asema. Kaikki mediat käsittelevät aihetta useaan kertaan, myös kolmessa pääkirjoituksessa tai pääkommentissa. Painotus johtuu siitä, että sopimus on konkreettisin osoitus Yhdysvaltain linjan muutoksesta Venäjän suhteen.

2. Polttoaineen hinta ja hallituksen vastaus. Mukana ovat paketti, bussivuorot, S-ryhmän polttoainemyynti ja Varjuksen kommentti. Teema yhdistää ulkopolitiikan ja arjen: sama diesel on samana päivänä Trumpin välivaalitemppu ja Savonlinjan lopetettu vuoro.

3. Venäjän uhka ja eurooppalainen vastaus. Valtonen, Grynkewich, Sikorski, Selen, Burnham, Yandex, Autto ja Toverin linnoitusjuttu muodostavat kokonaisuuden, jossa Venäjä esiintyy aktiivisena toimijana kaikkialla Euroopassa.

4. Työ, eläke ja niukkuus. Eläkekysely, Murron elinajanodotteet, Krookin lisäeläke, Telia, konkurssit, ruoka-apu, Lähi-Tapiolan harjoittelija ja liittojen lomavaatimus. Teema on hajallaan, mutta se toistuu jokaisessa mediassa.

5. Datakeskukset. Googlen vastine, mielenosoitus, Kaakkois-Suomi, sähköverkko, Ruotsi, Muhoksen kura ja Vaisalan kasvu. Teema on toista viikkoa kärjessä, ja sen kehykset monistuvat.

Lähelle nousevat syöpähoidon viiveet (Yle ja IS) sekä kotiopetus (HS ja IS).

Mitä jää sivuun ja keneltä

Kaikki mediat:

• Lähi-idän sota Israelin ja Gazan osalta puuttuu kokonaan. Lähi-itä näkyy vain Saudi-Arabian, huthien ja Iranin kautta, eli niiden osapuolten kautta, jotka vaikuttavat öljyn hintaan.
• Datakeskukset sotilaskohteina. Grynkewich kuvaa, miten Nato lamauttaisi hyökkääjän johtamisen. Ukraina iskee Yandexin keskuksiin, ja Suomeen suunnitellaan 149 keskusta, joista osa rajan lähelle. Kukaan ei yhdistä näitä toisiinsa toista päivää peräkkäin.
• Viisumikiellon vaikutukset. Yksikään media ei kysy, miten kielto vaikuttaisi kahden maan perheisiin, toisinajattelijoihin tai Itä-Suomen matkailuun. Yksikään ei myöskään kysy, onko Suomen vuoden 2022 linja tuottanut mitattavia tuloksia.
• Ilmasto ja jakeluvelvoite. Copernicuksen ennätyslukemat ja kokoomuksen ja Rkp:n puolustama jakeluvelvoite ovat saman päivän uutisia. Velvoitteen ilmastotavoite mainitaan vain määritelmänä.

Hallitusta ja kokoomusta lähellä olevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Orpon oikeuskanslerijuttu on vain Ilta-Sanomissa.
• Rydmanin syöpälinjaus on vain Ylessä, eikä sitä ole asetettu MOT:n lukujen rinnalle muissa medioissa.
• Hyvinvointialueiden leikkaukset (Pohjois-Savo, Kanta-Häme, Kainuu) ovat erillisiä paikallisuutisia. Vain Metsähallituksen juttu kytkee säästöt valtion tuottavuustavoitteisiin.
• Jakeluvelvoitteen hintavaikutus. Kauppalehden ja Talouselämän kommentin mukaan hallituksen ”omat toimet eivät ole millään tavoin korkeiden hintojen taustalla”. Saman päivän HS kertoo, että jakeluvelvoite nostaa pumppuhintaa ja on hallitusohjelmassa sovittu.

Perussuomalaisia lähellä olevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Rantasen asiaperuste. Rantasen huomio, että Tiitisen listan julkistaminen on Supon ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös, on asiapohjainen. Otsikko nostaa siitä esiin kirosanan.
• Imaamikolumni. Iltalehden kolumni Orpon imaamitapaamisesta ja tubettajan vihapuheesta on yksiääninen. Siinä ei kysytä, miksi kuva herätti kohua myös asiallisemmin kriittisissä piireissä.
• Porin aloite. Aloitteen kirjoittajat vetoavat kaupungin neutraaliuteen, Yle tulkitsee sen tarkoittavan ”käytännössä” pride-liputuksen lopettamista. Molemmat ovat esillä, mutta tulkinta on otsikossa ja perustelu tekstissä.

Oppositiota ja vasemmistoa lähellä olevalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Holopaisen väite. MTV:n tarkistuksen mukaan 65–74-vuotiaista noin 3,1 prosentilla on diagnosoitu muistisairaus. Tarkistus on vain MTV:llä.
• Niinistön bottiväite. Väitteelle ei löydy suoraa näyttöä, mutta sitä ei kyseenalaisteta MTV:n eikä Iltalehden otsikossa.
• Taloudelliset valopilkut. S-ryhmän luottamushavainnot ja Vaisalan ohjeistus ovat vain talousmedioissa.
• Kyselyjen lähteet. SD Worxin kysely on henkilöstöpalveluyrityksen teettämä, ja sen tulos tukee yrityksen palvelujen tarvetta. Mediat eivät mainitse tätä.

Turvallisuushuolta korostavalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Porvalin maltti. IS:ssä tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali kehottaa malttiin: tuoreista Suomessa julkisuuteen nousseista tapauksista ei ole näyttöä Venäjän toiminnasta. Sama Porvali kertoo MTV:llä salamurhauhan laajentumisesta. Kumpikaan media ei käytä toista puolta.
• Grynkewichin rajaus. Naton tavoite on pysäyttää hyökkäys, ei aiheuttaa vastustajalle laajempaa tappiota. Rajaus on vain Ylen analyysissa.
• Kangasharjun varovaisuus bottiväitteiden suhteen on vain IS:ssä.

Ukrainan tukea korostavalta näkökulmalta jää vähemmälle:

• Ukrainan talous. Dabrowskin arvio talouden kriittisestä tilasta ja tuen hupenemisesta on vain Iltalehdessä.
• Zelenskyin asema. HS:n analyysi siitä, että ”voipunut Zelenskyi toistaa tuttua kaavaa”, kuvaa painostuksen toimivan. Se ei leviä muihin medioihin.
• Yksityinen tuki. HS:n juttu Howard Buffettista, joka on antanut Ukrainalle enemmän kuin moni EU-maa, on kiusallinen eurooppalaiselle itsekuvalle.

Kaikkien uutiskynnyksen alle tai yhden median varaan jää:

• konkurssien 2000-luvun ennätys (Kauppalehti)
• lapsiperheiden ruoka-apu (Iltalehti)
• perustuslakivaliokunnan rikostiedustelulinjaus (IS)
• Delhin mielenosoitukset ja toimittajien pidätykset (HS)
• tuomarin päätös Trumpin verovaramainoksista (Yle)
• Lehtikuvan arkisto (HS:n mielipidesivu)

4. Kehystysanalyysi

Kehystystyyppien osuudet

Eiliseen verrattuna talousuutisten osuus kasvaa arkipäivän vuoksi ja viihteen osuus pienenee. Tarkistuskehyksen osuus on yhä pieni, mutta sen kohteet ovat tänään poliittisesti laajemmat: vihreiden kansanedustaja (MTV), valtiovarainministeri (Iltalehti), Rosatom (IS) ja MTV:n oma ingressi.

Saman asian rinnakkaiset kehykset

Dieselsopimus: petos, temppu, kauppa vai vaalistrategia.

• Ilta-Sanomat, pääkirjoitus: ”Trump petti Ukrainan, tyhjän takia?” Kehys on liittolaissuhteen moraalinen rikkomus.
• Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: ”Putin sai taas Trumpin halvalla puolelleen.” Kehys on Putinin taitava manipulointi.
• Kauppalehti, analyysi: ”likainen vaalitemppu ja valtava lahja Putinille.” Kehys on kotimaan vaalipeli, jolla on ulkopoliittinen hinta.
• Iltalehti: ”Yhdysvallat ylistää Putinia ja uhkaa hylätä Ukrainan.” Kehys on hylkääminen.
• Yle, Kiovan-analyysi: Trump ”muistuttaa päätöksissään ja retoriikassaan Putinia.” Kehys on johtajien samankaltaistuminen.
• Talouselämä: ”Ukrainan-petos.” Kauppalehti, sama teksti: ”ruma temppu.”

Kaikki kehykset olettavat, että Trumpin motiivi on kotimainen ja vaalitaktinen, eikä yksikään esitä sopimukselle strategista perustelua. Moraalinen kehys (IS, Talouselämä) olettaa, että liittolaisuus on velvoite. Taktinen kehys (Kauppalehti, MTV:n kirjeenvaihtaja) olettaa, että kyse on laskelmoinnista, joka voi epäonnistua. Rakenteellinen kehys (HS:n pääkirjoitus) olettaa, että Eurooppa on riippuvainen ja sen on lyhennettävä riippuvuuden aikaa. Iltalehden Texasin-juttu on tänään ainoa, joka antaa äänen amerikkalaiselle polttoaineen ostajalle. Sen havainto vastaa suomalaisten kommentaattorien arviota: kaksi viidestä ei seuraa asiaa, kaksi vastustaa ja yksi tukee Trumpia tietämättä sopimuksesta.

Energiatulitauko ja Kreml: torjunta, välinpitämättömyys vai tarpeettomuus.

• MTV: ”Kreml: Emme halua tulitaukoa.” Otsikko kytkee Peskovin yleisen aselevon torjunnan energiatulitaukoon, josta hän ei kommentoinut.
• MTV: ”Venäjä vähät välitti Trumpin tulitauosta: Isku ruokakaupan lähelle tappoi pojan ja naiset.” Otsikko olettaa, että tulitauko oli voimassa ja Venäjä rikkoi sen.
• Yle, Kangaspuro: ”Venäjän ei tarvitse suostua tulitaukoon saadakseen haluamansa.” Kehys on rakenteellinen etu.
• HS: ”Paineen alla Zelenskyi toistaa tuttua kaavaa.” Kehys siirtää katseen Ukrainan johtajan väsymykseen ja myöntymiseen.

MTV:n kehys tekee Venäjästä aktiivisen sopimusrikkojan, Ylen kehys hyötyjän, joka ei tarvitse sopimusta, ja HS:n kehys Zelenskyistä painostettavan. Kaikki voivat olla totta yhtä aikaa, mutta ne ohjaavat suuttumuksen eri kohteisiin.

Yandex ja botit: rauha, paljastus vai väite.

• MTV: ”Ville Niinistö: Someen syntyi rauha, kiitos Ukrainan iskujen.” Väite on otsikossa sitaattina, ja vasta tekstissä kerrotaan, ettei data osoita suoraan sosiaalisen median muutosta.
• Iltalehti: ”Ville Niinistöltä piikki Venäjälle: ’Mukavaa’.” Kehys on poliitikon kuittailu.
• MTV, Aro: ”Minne trollit hävisivät? ’Hurja ja paljastava tieto’.” Aron mukaan väheneminen voisi koskea myös Trumpia tukevia tilejä Yhdysvalloissa.
• Ilta-Sanomat: ”Väite leviää: Lamauttivatko Ukrainan droonit Venäjän trolliarmeijan?” Kehys on kysymys, ja jutussa on kaksi epäilevää asiantuntijaa.
• Kauppalehti: ”Ukrainan droonit moukaroivat Venäjän teknologiajättiä.” Juttu kertoo, että Cloudflaren mittaama romahdus koski Yandexin omaa hakubottia ja pilvipalveluja.

Kehys jakautuu kahtia. Toisessa hiljaisuus on todiste vihollisen koneiston haavoittumisesta ja länsimaisen keskustelun ulkoisesta myrkyttäjästä. Toisessa hiljaisuus on mittausilmiö, jonka tulkinta vaatii lisää näyttöä. Ensimmäinen kehys palvelee niitä, jotka näkevät polarisaation ensisijaisesti ulkoisen vaikuttamisen tuloksena. Toinen palvelee niitä, jotka haluavat erottaa toivotun tuloksen mitatusta.

Polttoainepaketti: epäonnistuminen, pettymys, ratkaisu vai olosuhteiden pakko.

• Helsingin Sanomat: ”HS:n tiedot: Hallitus ei ole löytänyt keinoja tavallisten autoilijoiden auttamiseksi.” Kehys on epäonnistuminen.
• MTV: ”MTV:n tiedot: Pettymyksiä luvassa bensapumpuilla.” Kehys on kuluttajan pettymys.
• Iltalehti: ”IL:n tiedot: Tältä näyttää hallituksen ratkaisu bensakriisiin.” Kehys on ratkaisu.
• Ilta-Sanomat: ”IS:n tiedot: Hallitus suunnittelee uutta tukea.” Perussuomalaiset ja KD kuvaavat pakettia pettymykseksi. Kehys on hallituksen sisäinen jakolinja.
• Kauppalehti ja Talouselämä, Varjus: hallituksen ”omat toimet eivät ole millään tavoin korkeiden hintojen taustalla.” Kehys on olosuhteiden pakko.

Neljä mediaa kertoo saman hallituslähteen tiedon omana yksinoikeutenaan. HS:n kehys olettaa, että hallituksella on velvollisuus auttaa autoilijoita. Kauppalehden kehys olettaa, että hinnat ovat ulkoinen tosiasia, ja vapauttaa hallituksen vastuusta. IS:n kehys tekee paketista kokoomuksen ja Rkp:n voiton ja perussuomalaisten ja KD:n tappion. Pumppuhinta ei laske missään kehyksessä, mutta syyllinen vaihtuu.

Eläkekysely: hinku, karu tieto vai haave.

• Ilta-Sanomat: ”Suomalaisilla nuorilla aikuisilla on kova hinku aikaisin eläkkeelle.” Kehys on asenne.
• Iltalehti ja Kauppalehti: ”Karu tieto” ja ”Karu kysely.” Kehys on julkisen talouden huoli.
• MTV: ”Suomalaiset haaveilevat jo nyt aikaisemmasta eläkkeestä.” Kehys on toive.
• Kauppalehti, Murto: ”Nämä miehet ovat helposti eläkeiän nousun isoja häviäjiä.” Kehys on eriarvoisuus.
• Talouselämä: ”Vain 61-vuotiaana eläköityvä S-ryhmän pääjohtaja voi nauttia heti yli miljoonan euron lisäeläkkeestä.” Kehys on johtajien etuoikeus.

Sana ”karu” olettaa, että kyselyn tulos on ongelma jollekulle. Kyselyn mukaan yleisin syy on oma terveys ja jaksaminen, mikä tekisi tuloksesta karun myös työolojen kannalta. Talouselämän juttu tuo esiin, että varhainen eläke on joillekuille sopimuksin turvattu etu, kun taas muilta toivetta mitataan asenteena.

Kotiopetus: kotoutus, turvallisuus vai ideologia.

• Helsingin Sanomat: ”Helsinki haluaa koulupakon.” Perusteina ovat lapsen etu, vieraskielisten kotoutuminen ja Supon huoli.
• Ilta-Sanomat: Adlercreutz suhtautuu ”skeptisesti” vakaumukseen kotiopetuksen perusteena, mutta koulupakkoa hän ei kannata.
• Eilinen Yle: Ahvenanmaan uusnatsien kotikouluja ei löytynyt.

Sama lainsäädäntö näyttää eri kehyksissä eri ongelman ratkaisulta. HS:n kehyksessä kotiopetus on riski maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumiselle. IS:n kehyksessä se on vakaumuksellisten perheiden valinta, jota on valvottava. Kumpikaan ei kysy kotiopetusta käyttäviltä perheiltä itseltään. Sazonovin lause ”kun Supokin nämä koulut on nostanut esiin” nojaa samaan auktoriteettiin, jonka Ahvenanmaata koskeva arvio ei eilen saanut vahvistusta.

Google: ryvettyminen, vastine vai menestys.

• Iltalehti: ”Google ryvettyy kohussa.” Otsikko päivittyi myöhemmin muotoon ”Google kohun keskellä”.
• Yle: ”Google kertoo edelleen toimineensa yhteistyössä viranomaisen kanssa.”
• MTV: ”Toimimme sen mukaan, mitä laista käsitimme.”
• Talouselämä: ”Kirkasvetisessä purossa Muhoksella virtaa nyt Googlen työmaan kura.”
• Helsingin Sanomat: ”Marko Husun yrityksellä menee niin lujaa, että kilpailijatkin suitsuttavat.”

Iltalehden kehys olettaa syyllisyyden, Ylen ja MTV:n kehykset välittävät vastineen. Talouselämä näyttää ympäristöhaitan konkreettisesti, HS näyttää saman investoinnin hyödyn suomalaisyritykselle. HS:n mielipidekirjoitus satelliittivalvonnasta siirtää kysymyksen viranomaisen kyvykkyyteen: hakkuut näkyivät avaruudesta, mutta kukaan ei katsonut.

Mielenosoitus Googlen edessä. HS kertoo, että kadun toisella puolella oli myös alle kymmenen Sinimustan liikkeen jäsentä, jotka vastustivat datakeskuksia, ja että mielenosoittajat huusivat heille ”ei natseja Helsinkiin”. IS ja Yle eivät mainitse tätä. HS:n yksityiskohta voi palvella kahta suuntaa. Se kertoo datakeskusvastustuksen ulottuvan poliittisen kentän molempiin laitoihin, ja samalla se voi yhdistää lukijan mielessä ympäristöliikkeen ja äärioikeiston, vaikka mielenosoittajat itse torjuivat yhteyden.

Viisumikielto: tarkka vaatimus vai yleistys.

• Yle ja IS: ”täyskieltoa venäläisten turistiviisumeille.”
• Iltalehti: ”Suomi vaatii täyskieltoa venäläisille.”
• MTV: ”Venäläisturisteille ovet kiinni.”

Kaikki toistavat Valtosen moraalisen perustelun. Iltalehden otsikko laajentaa kiellon koskemaan kansalaisuutta eikä matkustustarkoitusta. Yhdessäkään mediassa ei ole kantaa, joka kysyisi kiellon vaikutusta tai oikeutusta, eikä myöskään kantaa, joka kysyisi sen tehoa ja valvontaa.

Burnham ja brexit: historiallinen syytös vai näytön varassa oleva väite.

• Iltalehti: ”Britannialta historiallinen syytös Venäjälle.” Juttu kytkee lausunnon Labourin haluun palata EU:hun ja Faragen brexit-rooliin.
• Yle: parlamentin vuoden 2020 raportin mukaan vaikuttamisen todistaminen on vaikeaa.
• HS ja IS: ”Pääministeri ei kertonut tarkemmin, miksi hän uskoo Venäjän sekaantuneen.”

Iltalehden kehys tekee lausunnosta käänteen, Ylen kehys väitteen, jonka perusteet ovat julkisesti avoimia. Kumpikaan ei kysy, mitä merkitsee, että EU-paluuta kannattava pääministeri pitää ulkovaltaa vastuussa äänestyksestä, jonka tulosta hän haluaa muuttaa. Tämä on mahdollinen tulkinta yhtä lailla kuin se, että hän kertoo tiedustelun totuuden.

Sää: kesän loppu vai tavallinen lokakuu.

• MTV: ”Nyt se kesä loppui: 13 astetta pakkasta, myrsky ja lumipallokeli.”
• Iltalehti: ”Talvitakit esiin! Forecalta kalsea ennuste.” Jutun sisällön mukaan syksy etenee ”vuodenajalle tavanomaista vauhtia”.
• Ilta-Sanomat: ”Säässä muhii yllätys.” Saman lehden toisessa jutussa meteorologi Laakso sanoo, että pakkaslukemat ”eivät ole ihmeellisiä lokakuun puolessa välissä”.
• Yle: ”lämpötilat ovat pitkälti ihan tavanomaisia.”

Samana yönä Copernicus kertoi syyskuun olleen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin ja Suomessakin 1–1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Otsikot kertovat kylmästä, mittaukset lämmöstä, eikä kukaan aseta niitä rinnakkain.

Marin ja Autto. IS on ainoa, joka hakee Marinille vastaäänen, ja se löytyy kokoomuksen puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta. Otsikon verbi ”toppuuttelee” asettaa Auton hillitsijäksi ja Marinin kiihkeäksi, vaikka Autto myös kiittää Marinia jämäkkyyteen kannustamisesta. Marinin tarkennus ”En puhunut vain Suomen vaan EU- ja Nato-maiden ilmatilasta” laajentaa ehdotusta eikä supista sitä.

Lancet jatkuu. Eilen HS otsikoi ihmiskunnan mahdollisen sukupuuton, tänään IS julkaisee saman otsikon. Molempien tekstien lopussa todetaan, ettei tarkoitus ole herättää pelkoa. Otsikko ja viimeinen kappale kulkevat eri suuntiin kahtena päivänä peräkkäin kahdessa eri konsernin mediassa.

5. Tunnelataus

Päivän emotionaalinen suunta on yhteinen närkästys, jonka alla kulkee hiljainen niukkuus. Kansainvälisen kielen sanasto on moraalista:

• ”petti”, ”petos” (IS, Talouselämä)
• ”likainen”, ”ruma temppu” (Kauppalehti)
• ”hylätä” (Iltalehti)
• ”Slava Ukraini” (Pence)
• ”paskapuheet” (Rantanen)

Voimakkain lataus:

• Syöpähoidon viive. Ylen ja IS:n juttu Heidi Rintahakasta, jonka kasvain kasvoi kuudessa viikossa kolmesta sentistä kahdeksaan ja joka sai samana päivänä kaksi ristiriitaista puhelua koepalasta, on päivän henkilökohtaisin kertomus. Lataus syntyy faktoista eikä adjektiiveista.
• Kuusamon ahkio. Ylen juttu Jaana Kiiskestä, joka vetää kohtauksen saanutta aikuista poikaansa ahkiolla portaita ylös, kantaa hiljaista raskautta. Lause ”Vielä viime talvena Kiiski käytti siirtoapunaan pressua” on päivän vahvin ilman yhtään tunnesanaa.
• Väkivalta kotona. Iltalehden kesämökkijuttu hätäpuhelun sitaatteineen (”Minä en oo mikään tappajaihminen”), Seinäjoen suurperheen isän surma ja Vantaan vuokranantajaan kohdistunut väkivalta perustuvat oikeudenkäyntiaineistoon. Ne toistavat yksityiskohtia, jotka eivät ole uutta tietoa.
• Lasten pettymys. IS:n Mirella-juttu (”itkumeri”) ja kaivoon pudonnut kolmevuotias (MTV) ovat pieniä tarinoita, joissa tunne on suurempi kuin yhteiskunnallinen merkitys.
• Harkova. MTV:n otsikko ”Isku ruokakaupan lähelle tappoi pojan ja naiset” yhdistää siviiliuhrit tulitauon väitettyyn rikkomiseen.

Tunne keskittyy medioittain:

• Iltalehti: kauhu ja hylkääminen (”kammotautia Venäjällä”, ”Yhdysvallat uhkaa hylätä Ukrainan”, ”Ilta kesämökillä päättyi kauhuun”).
• Ilta-Sanomat: moraalinen närä ja viihde rinnakkain (”Trump petti”, ”paskapuheet”, ”hysteerinen itku”, TTK).
• MTV: draama ja voitonriemu (”Republikaanipainajainen syvenee”, ”hurja ja paljastava tieto”, ”Nyt se kesä loppui”).
• Helsingin Sanomat: viileämpi uutisissa, kovempi pääkirjoituksessa. Pääkirjoituksen otsikossa Putin sai Trumpin ”halvalla”.
• Yle: henkilökohtainen ja hiljainen (Rintahaka, Kiiski, Pullisen poika, joka ”on nukkunut huonosti”).
• Kauppalehti ja Talouselämä: tänään tavallista kärkevämpiä (”likainen vaalitemppu”, ”Konkurssien kierre kiihtyy”, ”Luota tulevaan: edes läpällä”).

Ironia. Talouselämän kolumni ”Luota tulevaan – Edes läpällä” pilkkaa valtiovarainministeriön virkapuheenvuoron otsikkoa ja kuvaa Sauli Niinistön ”unilukkariksi”. Ironia on harvinainen tunnesävy talousmediassa, ja se kohdistuu virkakuntaan eikä puolueeseen. Sävy kertoo, että eläkeavauksen torjunta on muuttunut yhteiseksi vitsiksi, jolle voi nauraa ilman poliittista riskiä.

Tunteen ja faktan suhde. Bottiväitteessä tunne edeltää faktaa: helpotus tuntui ennen kuin kukaan tiesi, mitä mittaus koski. Dieselsopimuksessa tunne ja fakta kohtaavat: asiantuntijat ovat yksimielisiä pienistä määristä ja symbolisesta merkityksestä. Säässä tunne ja fakta kulkevat vastakkain: otsikot palelevat, mittarit näyttävät lämpöennätyksiä. Eläkkeissä tunne syntyy sanavalinnasta: ”karu” ja ”hinku” tekevät terveysperusteisesta toiveesta asenneongelman.

6. Rakenteellinen luenta

Kehystämisen ja vaikuttamisen tekniikat

Yksimielinen vastapuoli. Päivän voimakkain tekniikka on yhteisen vastapuolen rakentaminen, joka ei edes tunnu tekniikalta, koska vastaääntä ei ole. Neljä pääkirjoitusta tai pääkommenttia (HS, IS, Kauppalehti, Iltalehden vieraskynä) sekä Ylen, MTV:n ja Talouselämän analyysit tuomitsevat Trumpin dieselsopimuksen. Ainoat puolustajat ovat Bessent ingressin sivulauseessa ja Iltalehden texasilainen Charlie, joka ei tiennyt sopimuksesta. Yksimielisyys voi olla perusteltua, sillä asiantuntijoiden arviot volyymeista ovat yhteneväisiä. Tekniikkana se kuitenkin toimii niin, että lukija ei koskaan joudu punnitsemaan vastakkaista argumenttia. Hän oppii tunnistamaan oikean kannan sosiaalisena tosiasiana eikä päätelmänä.

Yksinoikeuden illuusio. Polttoainepaketti on neljän median ”tiedot”-otsikko: HS:n, MTV:n, Iltalehden ja IS:n. Taustalla on todennäköisesti sama hallituslähde, jonka STT on jakanut. Tekniikka luo lukijalle vaikutelman, että tieto on kaivettu esiin, ja antaa jokaiselle medialle oikeuden valita oman kehyksensä: epäonnistuminen, pettymys, ratkaisu tai sisäinen jako. Hallituslähde saa samalla neljä kanavaa, joista jokainen tavoittaa eri yleisön.

Poissaolo todisteena. Bottiväitteessä todiste on jonkin puuttuminen: somessa on hiljaisempaa. Niinistö, Aro ja tšekkiläismeppi Tomáš Zdechovský tulkitsevat hiljaisuuden vihollisen koneiston haavoittumiseksi. Kauppalehti ja MTV kertovat, mitä mittaus koski, IS esittää kaksi epäilevää asiantuntijaa. Tekniikka on voimakas, koska poissaolo on vaikea kumota: jos botit palaavat, se todistaa Yandexin korjanneen palvelimensa. Sama tekniikka toimii Kremlin vaikenemisessa. MTV:n otsikko tekee vaikenemisesta torjunnan, Ylen Kangaspuro tarpeettomuuden.

Kolmannen osapuolen auktoriteetti ilman näyttöä. Burnham: ”Sain selkeän vastauksen, että kyllä.” Sazonov: ”kun Supokin nämä koulut on nostanut esiin.” Trump: ”Venäjä haluaisi tehdä sopimuksen.” Kaikissa auktoriteetti on toisen käden kertomus tiedosta, jota ei esitetä. Tekniikkaa käyttävät eri suunnat: vasemmistolainen Britannian pääministeri, kokoomuslainen pormestari ja Yhdysvaltain presidentti. Sama mekanismi toimii FT:n nimettömissä tiedustelulähteissä, joihin salamurha- ja Purl-uutiset perustuvat.

Kysely mielipiteen välineenä. SD Worxin eläkekysely leviää neljään mediaan päivä sen jälkeen, kun valtiovarainministeriön avaus on torjuttu. Ruoka-avun tilannekatsaus, Kaupan liiton investointiluvut ja Panimoliiton 675 miljoonan euron arvio pakkausasetuksesta ovat saman päivän muita etujärjestöjen lukuja. Kyselyn teettäjän intressiä ei mainita yhdessäkään jutussa. Luku muuttuu tosiasiaksi, joka tukee yhtä keskustelun osapuolta, ja sitä käyttävät sekä työntekijöiden että työnantajien suunta.

Sama teksti, eri moraali. Alman ”kapina” ja ”vastaisku”, ”ruma temppu” ja ”petos”. Sanoman ”pysäyttämättömässä vireessä” ja ”historiallisen nöyryytyksen keskellä”. Konsernien sisäinen kierto tekee näkyväksi sen, että otsikko on toimituksen valinta eikä tekstin ominaisuus. Sama kirjoittaja voi päätyä kahteen eri moraaliseen kehykseen, vaikka hän ei ole kirjoittanut kumpaakaan otsikkoa.

Tarkistus vastavirtana. Tänään tarkistuksia on tavallista enemmän:

• MTV korjaa ingressinsä ja tarkistaa vihreän kansanedustajan väitteen.
• Iltalehti tarkistaa Purran tulkinnan virkapuheenvuorosta.
• IS korjaa Rosatomin harhaanjohtavan esityksen ja kysyy Kangasharjulta bottiväitteistä.
• HS kysyy Viking Linelta perustelut eväskiellolle, jonka IS nosti viikonloppuna.
• Autto vastaa Marinille.

Tarkistus kohdistuu kaikkiin suuntiin: vihreisiin, perussuomalaisiin, demariin, venäläiseen valtionyhtiöön ja kuluttajakohuun. Se on kuitenkin yhä yksittäisen median teko eikä leviä, toisin kuin tarkistettavat väitteet.

Historiallinen rinnastus.

• Kansasin 94 vuoden valtakausi (MTV)
• Vanhasen esteellisyystapaus Orpon vertailukohtana (IS)
• 1980-luvun Tekes ja tietoyhteiskunta datakeskusbuumin peilinä (HS:n mielipide)
• Lapuan liikkeen kyyditys Ylen Hakkila-jutussa
• Porvalin arvio vuoden 2022 hyökkäyksestä ”yhtenä modernin historian suurimmista tiedustelufiaskoista”

Rinnastukset ovat tänään toiveikkaampia kuin eilen. Eilinen 1930-luku vaihtuu tänään vuoteen 1932, jolloin Kansas viimeksi valitsi demokraatin, ja 1990-luvun lamaan, josta Suomi selvisi yhteisen tulevaisuuskuvan avulla.

Kaksoisdynamiikat

Ensimmäinen: närkästys Yhdysvaltoja kohtaan ja riippuvuus Yhdysvalloista.

• Kaikki tuomitsevat Trumpin. Valtonen johtaa EU:n viisumilinjaa, ja EU tekee ennätyksellisen pakotelisäyksen.
• Samana päivänä FT kertoo Yhdysvaltain uhkaavan Purl-mekanismia, jonka kautta Suomikin hankkii aseita Ukrainalle. Natoa Euroopassa johtaa amerikkalainen kenraali, joka sanoo, että ”meillä on tämä hallussa”. HS:n pääkirjoitus myöntää Euroopan turvallisuuden nojaavan Yhdysvaltoihin ”vielä pitkään”. Kauppalehden Saksan-avustajan mukaan Euroopan vahvin armeija on ”poliittinen lupaus, ei realistinen suunnitelma”.

Siirtymä: närkästys kasvaa nopeammin kuin vaihtoehto. Lukija oppii olemaan vihainen liittolaiselle, josta hän on riippuvainen. Tämä voi johtaa kahteen suuntaan: tukeen Euroopan omalle varustautumiselle tai kyynisyyteen, jossa kaikki vaihtoehdot näyttävät huonoilta. Aineisto tarjoaa ensimmäisen suunnan, mutta kertoo samalla, miksi se on hidas.

Toinen: kasvaa puolustus, kutistuu siviili.

• Sensofusion avaa pörssissä kymmenen prosentin nousulla, ja sen markkina-arvo on 1,6 miljardia euroa. Ylen mukaan kolme suomalaista puolustusteknologiayritystä myy tuotteitaan Ukrainan erikoisjoukoille. Vaisala, DC Works ja datakeskushankkeet kasvavat.
• Samana päivänä konkurssit ovat 2000-luvun ennätystasolla. Telia vähentää 355 tehtävää, Savonlinja lopettaa vuoroja, kaupan investoinnit laskevat ja lapsiperheet hakevat ruoka-apua.

Siirtymä: turvallisuus ja data muuttuvat Suomen kasvukertomukseksi, ja muu talous seuraa sivusta. HS:n mielipidekirjoitus kysyy suoraan, kenen tulevaisuutta Suomi rakentaa, kun Googlen 13 miljardin investoinnista jää Suomeen vain 20–30 prosenttia. Aineisto ei vastaa, mutta se kehystää kasvun ja niukkuuden eri osastoille niin, että niiden yhteys jää lukijan rakennettavaksi.

Kolmas: ulkoinen syy kaikkialla.

• Trump syyttää polttoaineen hinnasta Ukrainan jalostamoiskuja.
• Kauppalehden kommentin mukaan Suomen hallituksen omat toimet eivät ole hintojen taustalla.
• Niinistön mukaan someen tuli rauha, kun Venäjän botit hiljenivät.
• Burnhamin mukaan Venäjä sekaantui brexitiin.
• Kaakkois-Suomen mukaan valtion lakiesitys uhkaa hankkeita, ”joiden piti pelastaa talous”.

Siirtymä: jokainen toimija löytää oman ongelmansa syyn itsensä ulkopuolelta. Osa syytöksistä on hyvin perusteltuja, kuten Fairfordin isku, josta 25 maata allekirjoitti yhteisen julkilausuman, tai Iranin sodan vaikutus öljyyn. Osa on heikosti perusteltuja, kuten bottiväite tai Trumpin syytös Ukrainaa kohtaan. Rakenteellisesti ne kuitenkin toimivat samoin: ne poistavat vastuun omasta pöydästä. Tekniikkaa käyttävät Yhdysvaltain presidentti, eurooppalaisen vasemmiston pääministeri, suomalainen vihreä mep, suomalainen talouskommentaattori ja suomalainen kaupunginjohtaja.

Neljäs: tehdään pidempään, levätään enemmän.

• Valtiovarainministeriö ehdotti 70 vuoden eläkeikää, ja HS:n mielipidekirjoittaja pitää nousevaa eläkeikää ”väistämättömänä tosiasiana”.
• Samana päivänä Insinööriliitto ja Tradenomit vaativat viikkoa lisää lomaa. 71 prosenttia nuorista haluaa eläkkeelle etuajassa, SOK:n pääjohtaja jää eläkkeelle 61-vuotiaana ja Lähi-Tapiola maksaa harjoittelijalle 500 euroa, koska tulijoita olisi ilmaiseksikin.

Siirtymä: työn arvo ja hinta näyttävät eri ihmisille eri suuruisilta. Nuoren harjoittelijan työ on lähes ilmaista, johtajan eläke on sopimuksin turvattu, ja perusasteen varassa olevan miehen eläkeaika lyhenee seitsemään vuoteen. Yksikään juttu ei kokoa näitä yhteen, ja siksi kysymys siitä, kenen työuraa pidennetään, jää taas vastaamatta.

Viides: tarkistus lisääntyy, väitteet leviävät silti.

• MTV tarkistaa, Iltalehti tarkistaa ja IS tarkistaa.
• Samana päivänä bottiväite leviää neljään mediaan, Burnhamin näyttämätön väite viiteen ja Lancetin sukupuutto-otsikko toiseen konserniin.

Siirtymä: eilisen raportin epäsymmetria julistuksen ja tarkistuksen välillä ei ole kadonnut, mutta tarkistusten määrä kasvaa. Lukija saa yhä useammin molemmat, mutta eri jutuissa ja eri medioissa. Kokonaisvaikutus riippuu siitä, kuinka monesta mediasta lukija koostaa kuvansa.

Kilpailevat kokonaissuunnat

Suunta 1: Eurooppa on jäämässä yksin ja sen on kannettava vastuu.

Mekanismi:

• lähes yksimielinen tuomio Trumpille
• Purl-uhkaus
• Dabrowskin arvio tuen hupenemisesta
• Valtosen johtava rooli
• EU:n ennätyspakotteet
• Saksan armeijan heikkous

Seuraus: eurooppalainen omavaraisuus muuttuu velvollisuudeksi, josta ei tarvitse keskustella.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: puolustusmenojen kasvun, EU-tason päätöksenteon vahvistumisen ja sen, että Suomen rooli on johtaa tiukinta linjaa.

Suunta 2: Venäjä on aktiivinen tekijä kaikkialla.

Mekanismi:

• FT:n salamurhat ja Selenin lausunto
• Sikorskin varoitus
• Burnhamin brexit-väite
• bottiväite
• Rosatomin toive Hanhikivestä
• Ylen juttu linnoittamisesta

Seuraus: ulkoinen vaikuttaminen muuttuu selitykseksi myös kotimaisille ilmiöille, kuten polarisaatiolle ja kansanäänestyksen tulokselle.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: rajoitukset kansalaisuuden perusteella, sen, että kotimaista erimielisyyttä voi pitää osittain vieraan vallan tuotteena, ja sen, että viranomaisen arvioon voi vedota ilman julkista näyttöä. Suuntaa tasapainottaa samana päivänä perustuslakivaliokunnan linjaus, joka rajaa poliisin pääsyä yksityisviesteihin. Linjaus on kuitenkin vain IS:ssä.

Suunta 3: Niukkuus on pysyvää ja valtion kädet ovat sidotut.

Mekanismi:

• Orpon ”emme ihmeisiin pysty”
• polttoainepaketti, joka rahoitetaan leikkaamalla muualta
• hyvinvointialueiden supistukset
• Metsähallituksen tuottavuustavoitteet
• valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro ja sen pilkka

Seuraus: odotukset laskevat. Kansalainen oppii, ettei valtio pysty tekemään suuria asioita, ja tyytyy kohdennettuihin pieniin tukiin.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: sen, että palveluiden supistuminen on luonnonilmiö eikä poliittinen valinta, ja sen, että pumppuhinta on maailmanmarkkinoiden asia. Jakeluvelvoitteen poliittinen luonne näkyy vain HS:n selityksessä.

Suunta 4: Kasvu tulee turvallisuudesta ja datasta.

Mekanismi:

• Sensofusion
• datakeskukset ja Vaisala
• DC Works
• puolustusteknologia Ukrainassa
• Ylen juttu Kaakkois-Suomen toiveista

Seuraus: aluepolitiikka, sähkön hinta ja ympäristö neuvotellaan kasvun ehdoilla. Vastavirtana ovat Muhoksen kura, Luontoliiton mielenosoitus ja Talouselämän juttu lohen palauttamisesta Oulujokeen.

Mitä lukija hyväksyy pyytämättä: sen, että ulkomainen pääoma ja puolustusala ovat Suomen tärkeimmät kasvumoottorit, ja sen, että niiden kustannukset kantaa paikallinen luonto ja kotitalouden sähkölasku.

Suuntien suhteet. Suunnat 1 ja 2 vahvistavat toisiaan: Euroopan yksinäisyys ja Venäjän aktiivisuus tekevät toisistaan uskottavampia. Suunnat 3 ja 4 ovat jännitteessä mutta päätyvät samaan: valtio näyttää heikolta ja pääoma ja turvallisuus vahvoilta. Suunta 2 ja suunta 4 kohtaavat datakeskuksessa, joka on samana päivänä Venäjän trollikoneiston väitetty koti, Ukrainan sotilaskohde ja Suomen kasvutoivo. Kokonaisuutena aineisto vetää kohti lukijaa, joka hyväksyy kovan ulkopolitiikan ja pienen kotipolitiikan, joka hakee syitä mieluummin ulkoa kuin pöydän ääreltä ja jonka toivo on enemmän pörssilistalla kuin valtion budjetissa.

7. Uskomusmuutos

1. Trumpin dieselsopimus ei laske polttoaineen hintaa, mutta se hyödyttää Putinia. (Faktapohjainen alkuosa, kehyspohjainen loppuosa.)

Kalenojan laskelma, jonka mukaan Yhdysvallat kuluttaa ensimmäisen erän päivässä, ja Ylen Kiovan-analyysin arvio ”pisarasta meressä” perustuvat volyymeihin. Kauppalehden ”valtava lahja Putinille” ja IS:n ”petti” ovat kehyksiä. Venäjän sotakassan kasvua ei ole mitattu, sillä Kalenojan mukaan Venäjän jalostuskapasiteetti on alentunut. Ukrainan tukija vahvistuu kannassaan, Trumpin kriitikko kokee oikeutusta. Lukija, joka pitää polttoaineen hintaa ensisijaisena huolena, voi tulla siihen tulokseen, ettei mikään poliittinen ratkaisu auta.

2. Venäjän bottiarmeija toimi Yandexin palvelimilla ja Ukraina hiljensi sen. (Kehyspohjainen, kiistanalainen.)

MTV:n ja Iltalehden otsikot välittävät Niinistön ja Aron tulkinnan. IS:n Kangasharju ja Shekhovtsov sekä Kauppalehden kuvaus Cloudflaren datasta kyseenalaistavat sen. Lukija, joka seuraa MTV:tä tai Iltalehteä, voi uskoa huomenna, että polarisaatio on pitkälti ulkoista ja kytkettävissä pois. Lukija, joka lukee IS:ää tai Kauppalehteä, oppii, että mitattu romahdus koski hakukoneen omaa liikennettä. Uskomus jakautuu medioiden mukaan.

3. Hallitus ei pysty vaikuttamaan pumppuhintaan. (Faktapohjainen, mutta kehys valitsee syyllisen.)

Orpon oma lausunto ja STT:n tieto ovat tosiasioita. Perussuomalaisten ja KD:n kannattaja voi uskoa, että kokoomus ja Rkp estivät helpotuksen (IS). Ilmastopolitiikkaa tukeva voi uskoa, että tärkeä linja säilyi. Kauppalehden lukija voi uskoa, ettei hallituksella ole mitään vastuuta hinnoista. HS:n lukija tietää, että jakeluvelvoite nostaa pumppuhintaa. Sama paketti tuottaa neljä eri käsitystä vastuusta.

4. Republikaanit kääntyvät Trumpia vastaan ja välivaalit menevät demokraateille. (Osittain faktapohjainen, osittain ennakoiva kehys.)

Senaattorien kannanotto, Pencen kirjoitus ja Reutersin selvitys ovat faktoja. MTV:n ”Republikaanipainajainen syvenee” ja Kauppalehden ”Sininen tulva uhkaa hukuttaa Donald Trumpin” ennakoivat tulosta, jota ei vielä ole. Lukija voi uskoa huomenna, että Trumpin linja on väliaikainen ja korjaantuu marraskuussa. Usko voi rauhoittaa, mutta se voi myös jättää lukijan valmistautumatta siihen, että linja jatkuu.

5. Suomalaiset nuoret eivät halua tehdä töitä. (Kehyspohjainen.)

IS:n ”kova hinku”, Iltalehden ”karu tieto” ja Kauppalehden ”karu kysely” muuttavat terveys- ja jaksamisperusteisen toiveen asenteeksi. Kyselyn omat luvut kertovat muuta: 42 prosenttia 25–44-vuotiaista ei palaudu edes vuosilomalla. Lukija, joka kannattaa eläkeiän nostoa, saa vahvistuksen, että asenteet ovat ongelma. Lukija, joka vastustaa sitä, saa vahvistuksen Murron elinajanodotteista ja Krookin lisäeläkkeestä. Molemmat lukevat samaa kyselyä ja vahvistuvat vastakkaisiin suuntiin.

8. Yhteenveto

Tänään suomalainen media kertoo lukijalleen, että Trumpin dieselsopimus herätti vastarintaa jo hänen omassa puolueessaan, ettei Kreml vahvistanut julistettua tulitaukoa ja että Yhdysvallat painostaa Ukrainaa uhkaamalla asehankintoja, joita myös Suomi rahoittaa. Kotimaassa hallitus kokosi kymmenien miljoonien eurojen polttoainepaketin ja myönsi, ettei pumppuhinta laske. Samana päivänä Telia vähentää väkeä, konkurssit lyövät ennätyksiä ja puolustusteknologiayhtiön osake nousee. Merkittävimmät kehysvalinnat koskivat sitä, nähdäänkö dieselsopimus petoksena, temppuna vai kauppana, ja sitä, kuka kantaa vastuun pumppuhinnasta. Hiljaisimpia signaaleja olivat toimijoiden yhteinen taipumus etsiä syitä itsensä ulkopuolelta, tarkistusten lisääntyminen eri suuntiin ja datakeskus, joka on yhtä aikaa sotakohde, kasvutoivo ja väitetty trollien koti.

9. Lopuksi

Maanantaiaamuna europarlamentaarikko Ville Niinistö kirjoitti, kuinka mukavaa somessa oli. Venäjän botit olivat hiljenneet Ukrainan iskettyä Yandexin datakeskuksiin, ja hänen mukaansa keskustelu tuntui samalta kuin kymmenen vuotta sitten, ennen brexitiä ja trollikampanjoita. Jessikka Aro kutsui havaintoa hurjaksi ja paljastavaksi. Tšekkiläinen meppi kertoi, että AfD:tä tukevien viestien määrä romahti. Zelenskyi mainitsi asian Varsovassa. Hiljaisuus oli päivän toiveikkain uutinen.

Kauppalehti kertoi samana aamuna, mitä Cloudflare oli oikeastaan mitannut. Liikenteen romahdus koski Yandexin omaa hakubottia, ohjelmaa, joka kulkee verkossa ja indeksoi sivuja hakukoneelle, sekä yhtiön pilvipalveluja. Romahdus oli todellinen: datakeskus ei toiminut. MTV muistutti, ettei Cloudflare mittaa sosiaalista mediaa. Helsingin yliopiston professori sanoi, ettei yhden päivän perusteella voi päätellä paljon. Ukrainalainen tutkija sanoi, ettei Venäjän vaikuttamisoperaatioita pyöritetä Yandexissa. Hiljaisuus oli siis totta, mutta se, mitä siinä kuultiin, riippui kuulijasta.

Tämä jäi mieleeni päivän kirkkaimpana havaintona. Se ei paljasta virhettä, vaan toiveen. Ajatus siitä, että jossain on palvelinsali, jonka sammuttamalla keskustelu palaa asialliseksi, on houkutteleva juuri siksi, että se tekisi polarisaatiosta korjattavan ongelman. Vika olisi koneessa eikä meissä.

Saman toiveen muoto toistui koko päivän, eri suunnilta ja eri kokoisena. Donald Trump löysi polttoaineen hinnalle syyllisen Ukrainan jalostamoiskuista, vaikka hinta lähti nousuun hänen hallintonsa aloitettua sodan Irania vastaan. Kauppalehden ja Talouselämän kommentissa todettiin, etteivät Suomen hallituksen omat toimet ole millään tavoin hintojen taustalla. Samana päivänä HS selitti, että jakeluvelvoite nostaa pumppuhintaa ja on hallitusohjelmassa sovittu. Britannian pääministeri kertoi saaneensa selkeän vastauksen, että Venäjä sekaantui brexitiin, mutta ei kertonut, mihin vastaus perustui. Kaakkois-Suomen kunnat puhuivat datakeskuksista, joiden piti pelastaa talous. Jokaisessa oli yksi vipu, yksi syy ja yksi katkaisija.

Osa ulkoisista selityksistä on hyvin perusteltuja. Yli 25 maata allekirjoitti julkilausuman Iranin osuudesta Fairfordin hankkeeseen. Saksan turvallisuuspalvelun johtaja kertoi parlamentille Venäjän väkivaltasuunnitelmista. Iranin sota todella nostaa öljyn hintaa. Tämä tekee asiasta vaikean: koska osa ulkoisista syistä on totta, kaikki ulkoiset syyt kuulostavat yhtä uskottavilta. Uhan todellisuus antaa luottoa myös niille selityksille, joiden näyttö on ohut. Toisaalta jatkuva epäily voi tehdä sokeaksi uhille, jotka ovat todellisia. Mikko Porvali, joka kirjoitti kirjan Kremlin näkymättömästä sodasta, kehotti samana päivänä malttiin niiden Suomen tapausten suhteen, joista näyttöä ei vielä ole. Hän ei ollut ristiriidassa itsensä kanssa. Hän erotti mitatun toivotusta.

Saman päivän uutisissa oli toisenlainenkin näkyvyyden ongelma. Helsingin yliopiston apulaisprofessori kirjoitti HS:n mielipidesivulla, että Googlen hakkuut Muhoksella näkyivät satelliittikuvissa kuukausia ennen kuin viranomainen puuttui asiaan. Talouselämän toimittaja seisoi purolla, jonka muhoslainen eläkeläinen oli tuntenut kirkasvetisenä, ja katsoi pikarillista ruskeaa vettä. Tässä tapauksessa todiste oli näkyvissä, mutta kukaan ei katsonut ajoissa. Bottiväitteessä tilanne oli päinvastainen: todisteeksi kelpasi jonkin puuttuminen, ja moni katsoi heti. Katse menee helposti sinne, missä jotain näyttää tapahtuvan, eikä sinne, missä jotain on jo tapahtunut.

Sääotsikot toistivat saman kuvion pienessä mittakaavassa. MTV kirjoitti kesän loppuneen ja Iltalehti käski kaivaa talvitakit esiin. Samassa Ilta-Sanomissa meteorologi sanoi, etteivät pakkaslukemat ole ihmeellisiä lokakuun puolessa välissä. Edellisenä yönä Copernicus oli kertonut, että syyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 1,5 asteen raja ylittyi toista kuukautta peräkkäin. Tunne kertoi kylmästä ja mittari lämmöstä, ja otsikko seurasi tunnetta.

Kouvolassa, Rapojärven rannalla, taidehistorioitsija puhdistaa Jyrkkävuoren kalliomaalauksia 96-prosenttisella etanolilla. Rupijäkälä on kasvanut kallion sisään, eikä se tullut minkään hyökkäyksen mukana. Se kasvoi hitaasti, paikallisesti ja vuosisatojen ajan. Kun puhdistus alkoi, näkyvissä oli vain yksi hirven ja ihmisen kuvapari. Nyt kalliosta erottuu ihmisen käsi, jonka sormet ovat harallaan, eikä vastaavaa kuvaa tunneta muualta Suomesta. Tutkijat eivät vielä tiedä, toimiiko vahvempi vai laimeampi liuos paremmin. Kokeilu on kesken, ja ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia.

Kuva sopii päivään, joka etsi katkaisijaa. Osa siitä, mikä peittää näkymää, tulee ulkoa, ja sitä vastaan on toimittava. Osa kasvaa kalliossa itsessään, ja sen poistaminen on hidasta työtä, joka ei näytä uutiselta. Kivikautinen maalari ei jättänyt jälkeensä selitystä tai syyllistä. Hän painoi kätensä punamultaan ja jätti merkin siitä, että joku oli ollut tässä. Ehkä keskustelun selkeys ei palaa siitä, että joku sammuttaa palvelinsalin toisessa maassa. Ehkä se palaa siitä, että joku jaksaa puhdistaa pintaa sentti kerrallaan ja katsoa, mitä sen alta on jäljellä.