Vuorokauden uutiskatsaus ja analyysi

1A. Aineiston laadun arviointi

Aineistossa on 542 artikkelia seitsemästä mediasta. Määrä on suurempi kuin eilisen 524 ja korkein tällä viikolla. Rakenne on poikkeuksellisen keskittynyt: yksi yritysjulkistus tuottaa arviolta 60 juttua, mikä on runsaat yksitoista prosenttia koko päivän aineistosta.

Volyymijakauma on karkeasti arvioiden seuraava: Ilta-Sanomat noin 26 prosenttia, Yle noin 16, Iltalehti noin 15, Helsingin Sanomat noin 15, Kauppalehti noin 14, MTV noin 9 ja Talouselämä noin 5 prosenttia. Ilta-Sanomien yliedustus jatkuu yhdettätoista päivää, MTV:n ja Talouselämän aliedustus samoin. Talousmediat ovat tänään sisällöllisesti keskeisemmässä asemassa kuin volyymi antaisi olettaa, koska päivän ykkösaihe on niiden lajityyppiä.

Kuusi laadullista havaintoa on syytä kirjata.

Yhden yrityksen tiedotustilaisuus tuotti päivän suurimman juttukerroksen. Google-aiheisia juttuja on aineistossa vähintään 55, ja ne jakautuvat vähintään kymmeneen kehykseen: perusuutinen, pörssireaktio, Fortum-sopimus, poliitikkojen reaktiot, kuntajohtajien reaktiot, sähkön riittävyys, työllisyysvaikutusten kritiikki, ydinvoiman tulevaisuus, maakauppojen taloustiedot ja ympäristövaikutukset. Kirjaan tämän neutraalina havaintona siitä, että hyvin valmisteltu yritysjulkistus tuottaa toimituksissa saman tuotantolinjan kuin eilinen kalenteroitu tutkimusjulkistus.

Kauppalehden tekoälyjuttujen määrä on tänään poikkeuksellisen suuri. ”Tekoälyn tuottama” -merkinnällä varustettuja juttuja on ainakin viisitoista, ja ne kattavat päivän keskeisiä talousaiheita: analyytikon arvio Fortumista, Googlen maakaupat Pohjois-Suomessa, Muhoksen kunnanjohtajan haastattelu, sähkön hintaseuranta, Bittiumin tilaus, Kempowerin talousjohtajavaihdos, kiinteistörahastojen lunastusjonot, veromoukari-analyysi ja IQM:n visio. Kirjaan tämän läpinäkyvyyshavaintona ja huomautan erikseen, että se osuu samaan päivään, jona tekoälyinfrastruktuuri on koko maan ykkösuutinen.

Konsernien kaksoisjulkaisu jatkuu. Sanoma-konsernissa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien välillä toistuu vähintään kymmenen juttua lähes identtisenä: Gettomasan sopimus, Robin Räikkösen Red Bull -sopimus, Alisa Vainion kilpailutahti, LIV-kiertueen saneeraus, Logomon sillan korvaukset, metrohäiriö, Pedersören kuolonkolari, Smithsonianin johtajan ero, Trumpin Kanada-tuontikiellot, Miamin lento-onnettomuus ja South Parkin nimenvaihdos. Alma-konsernissa Kauppalehti ja Talouselämä julkaisevat samana päivänä käytännössä samat tekstit Fortumin sopimuksesta, Orpon hintakatosta, Nokian Hotardin kommentista ja poliitikkojen Google-riemusta.

Viittausketju on jälleen tiivis. Kaleva aloitti Oulun kaupunginjohtajan rikosepäilyn, jota jatkavat Yle, IS ja IL. Etelä-Suomen Sanomat aloitti Kotkamies-jutun, Keskisuomalainen apteekkien konkurssiriskin, Etelä-Saimaa Urpalonjärven kalakuolemat, Turun Sanomat Logomon sillan, Vakka-Suomen Sanomat Mynämäen testamentin, Uusi Suomi energiajohtaja Salomaan haastattelun ja Helsingin Uutiset päiväkotien lakkautukset. Ulkomaisista lähteistä The Economist, The Washington Post, Axios, The New York Times, CNN, BBC ja NRK tuottavat kukin oman kotimaisen jatkojuttunsa. Kymmenkunta päivän uutisaiheesta on lähtöisin aineiston ulkopuolelta.

Kaksitoista rakenteellisesti merkittävää uutista on tänään yhden median varassa. Näitä ovat Meri-Porin voimalaitoksen sulkupäätöksen voimassaolo pääministerin lausunnon jälkeen (Yle), ministeri Strandin toteamus Fortumin sopimuksen sisäpiiriluonteesta (KL), Googlen 2 500 hehtaarin maakaupat ja niiden 50 miljoonan euron hinta (KL), Googlen oman tekoälyn kriittinen arvio yhtiön luvuista (Yle), tuulivoimasopimusten päällekkäisyys jo olemassa olevan kapasiteetin kanssa (HS), oikeuskanslerin lausunto Rydmanin Stea-kriteereistä (HS), Jippiimission valtionapu (HS), Häkkäsen patistus sisäministeriölle kaksoiskansalaisuuksista (HS), ensihoidon viivyttely Oraksen tapauksessa (HS ja Yle), Kouvolan yöpäivystysmielenosoitus (Yle), EU:n tilintarkastustuomioistuimen arvio Venäjä-energiariippumattomuuden hitaudesta (Yle) sekä turvapaikanhakijoiden työluparatkaisujen tilasto (Yle).

Palvelu- ja viihdesisällön osuus on noin 12 prosenttia, samaa tasoa kuin eilen. Kuninkaallisaiheinen sisältö nostaa Ilta-Sanomien osuutta poikkeuksellisesti: hautajaisista on aineistossa vähintään viisitoista IS:n juttua, joista suuri osa käsittelee pukeutumista, koruja, eleitä ja lähetysteknisiä kommelluksia.

Pieni artikkelimäärä jossakin mediassa ei tee sen näkökulmasta oikeampaa eikä väärempää kuin runsaammin edustetun. Talouselämän noin viisi prosenttia sisältää päivän ainoan uudelleenjulkaistun taustaselvityksen Plastic Surgery Center -konsernin taloudesta, MTV:n yhdeksän prosenttia sisältää päivän terävimmän sähkön hintaa koskevan asiantuntijahaastattelun, ja Ylen kuudestatoista prosentista noin puolet on juttuja, joita ei ole muualla.

1B. Metasijoittelu

Vuorokauden agenda on päivän mittakaavassa lähes täydellisen proaktiivinen, ja sen omistaa yksi yksityinen toimija.

Päivän ykköstarina on Googlen investointi. Kaikki seitsemän mediaa uutisoivat aiheesta, ja viisi teki siitä vähintään kymmenen juttua. Agendan omistaa Google, joka päätti julkistuspäivän, tiedotustilaisuuden paikan, esiintyjät, luvut ja kehyksen. Fortumin pörssitiedote julkaistiin kello 10.00 tasan, samaan hetkeen kaupankäynnin avautumisen ja Googlen tilaisuuden kanssa. Pääministeri, ministerit ja kuntajohtajat olivat paikalla yhtiön kutsumina. Toimituksille tarjottiin yhdellä käynnillä koko juttukokonaisuus: luvut, sitaatit, kurssireaktio ja paikallisnäkökulma.

Kirjaan erikseen, että kyseessä on harvinaisen puhdas esimerkki tilanteesta, jossa yksityinen yritys määrittää kansallisen uutispäivän. Merkille pantavaa on, ettei tätä havaintoa tehdä yhdessäkään jutussa.

Toinen kärki on Norjan kuninkaan hautajaiset. Täysin kalenteroitu tapahtuma, jonka ajankohta ja kulku olivat tiedossa viikkoja. Agendan omistaa Norjan hovi. Suomessa aihe sai lisäulottuvuuden sisäministeriön suruliputusmääräyksestä, joka herätti kysymyksiä käytännön perusteista.

Kolmas kärki on Olivia Oraksen kuoleman jatkotutkinta. Tämä on aineiston ainoa aidosti journalistinen agendanasetus. Helsingin Sanomat ja Ylen MOT hankkivat itsenäisesti tiedon ensihoidon viiveestä ja kantelusta. Viisi muuta mediaa seurasi. Merkittävää on, että tieto muutti tarinan kohteen: aiemmin kyse oli yksityisen klinikan valvonnasta, nyt kyse on julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapinnasta hätätilanteessa.

Neljäs, kilpaileva kärki on hallituksen sisäinen Israel-riita. Aihe olisi normaalipäivänä ollut ykkösuutinen. Tänään se sai neljä mediaa ja jäi talousmedioilta kokonaan huomiotta.

Kenen intressiä agenda palvelee. Google saa maksimaalisen myönteisen näkyvyyden hetkellä, jolloin sen on hankittava rakennusluvat, sähköverkkoliitynnät ja paikallinen hyväksyntä neljällä paikkakunnalla. Fortum saa 13,5 prosentin kurssinousun ja perustelun uudelle ydinvoimalle. Hallitus saa myönteisen talousuutisen kahdeksan kuukautta ennen eduskuntavaaleja ja kahden viikon kuluttua siitä, kun sen omaa budjettia kutsuttiin miinusmerkkiseksi. Rakennusala saa toivon toimialalle, joka on ollut vaikeuksissa kolme vuotta.

Häviäjiä ovat ne, joiden asia jäi tänään mittasuhteisiinsa nähden ohueksi.

Kouvolassa 250 ihmistä seisoi sateessa puolustamassa Ratamokeskuksen yöpäivystystä hyvinvointialueella, jolla on yli sata miljoonaa euroa alijäämää. Yksi juttu, yksi media.

Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas on seisonut lähes puoli vuotta, ja alkavat muutosneuvottelut koskevat koko 160 hengen henkilöstöä toistaiseksi voimassa olevine lomautuksineen. Kaksi juttua, kaksi mediaa. Tutkijan arvio on, että Suomessa suljetaan sellutehdas lähivuosina.

Gaza jää viidettä päivää peräkkäin lähes kokonaan pois. Länsiranta on esillä laajasti, mutta yksinomaan suomalaisen hallitusriidan kautta. Yksikään juttu ei kerro, mihin tilanteeseen rajoitukset asettuvat.

Sote-järjestöjen leikkaukset saivat tänään yhden merkittävän jutun, ja se koski oikeuskanslerin puuttumista menettelyyn eikä leikkausten sisältöä.

Suomen työttömyys on ollut poissa neljättä päivää. Lähin kosketus on Tullin ulkomaankauppatilasto, jonka mukaan vienti kasvoi tammi-heinäkuussa yli kymmenen prosenttia mutta kauppatase on yhä 1,7 miljardia alijäämäinen.

Suhde eiliseen. Jatkumoja on kahdeksan: Pisa-tulokset saivat kansainvälisen ja virolaisen vertailukerroksen, Oraksen tapaus laajeni ensihoitoon ja ministeritason lupauksiin, kauneudenhoitoalan valvontatilasto täydentyi, Fitburgin oikeudenkäynnistä julkaistiin ääniaineisto, Britannian lentokaaos jatkui toista päivää, Iranin ja Yhdysvaltain iskujen vaihto kiihtyi, Trumpin ja Putinin puhelusta kerrottiin lisää ja Kanadan kauppasota sai uuden kierroksen.

Merkittävin uusi teema on Googlen investointi. Toiseksi merkittävin on droonipäätös, joka muuttaa kevään tapahtumien tulkintaa.

2. Vuorokauden pääkehys

Jos lukee vain nämä uutiset, syntyy kuva maasta, jolle luvattiin tänään enemmän kuin koskaan ja joka samana päivänä sammutti suurimman voimalaitoksensa viideksikymmeneksi vuorokaudeksi.

Päivän kantava rakenne on lupauksen ja varautumisen samanaikaisuus. Pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa kaksi asiaa. Ensimmäinen kuului: ”Sähkö riittää. Suomalaisten ei pidä olla huolissaan tämän takia.” Toinen kuului: ”Valmistelemme tällä hetkellä Multalan johdolla hintakattoa tavallisille kodeille, jotta ei nähtäisi vastaavia kriisihetkiä kuin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.” Molemmat lauseet julkaistiin, molemmat siteerattiin, eikä yksikään juttu asettanut niitä vierekkäin.

Näiden ympärillä liikkuu viisi kertomusta.

Ensimmäinen on investointi kansallisena käännekohtana. Kolmentoista miljardin summa on niin suuri, ettei sitä voi kiistää eikä oikein käsittääkään. Poliitikot laidasta laitaan riemuitsivat. Valtiovarainministeri Purra kirjoitti X:ssä ”upea juttu”. Elinkeinoelämän keskusliiton Minna Helle kirjoitti, että datakeskuksen kutsuminen palvelinhalliksi on yhtä osuvaa kuin tehtaan kutsuminen rakennukseksi, jossa on koneita. Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Ervasti kertoi, että alueelle ajetaan marraskuun loppuun mennessä 30 000 murskekuormaa ympäri vuorokauden, viiden minuutin välein.

Toinen on sähkö, jonka riittävyydestä ei olla yhtä mieltä. Energiateollisuuden johtajat vakuuttivat, ettei huolta ole. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen sanoi, ettei kukaan tiedä, mistä sähkö saadaan, ja että Google ja energiantuottajat voittavat, kaikki muut kärsivät. Helsingin Sanomien analyysi huomautti, ettei Loviisan sähkön ostaminen lisää tuotantoa vaan nostaa markkinahintaa, ja että Googlen ilmoittamasta 629 megawatin tuulivoimasta lähes puolet on jo olemassa. Ylen analyysi kirjoitti, että lupauksessa riittää lunastettavaa.

Kolmas on valvonta, joka paljastuu vasta kuolemasta. Olivia Oraksen tapauksessa kerrottiin tänään, että klinikalta soitettiin hätänumeroon vasta anestesiologin saavuttua paikalle, että ambulanssi ei aluksi saanut lupaa siirtää potilasta ja että asiasta on tehty kantelu. Husin vastaus oli, että yksityiset sairaalat vastaavat itse hätätilanteidensa hoidosta. Yksi lause, joka on ollut voimassa vuosia ja jonka merkitys tuli näkyväksi vasta nyt.

Neljäs on uhkakuva, joka korjaantuu. Keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos kertoivat, että keväällä Suomeen pudonneet neljä droonia olivat ukrainalaisia eikä niitä ollut kohdennettu Suomeen. Kaikki seitsemän mediaa uutisoivat tästä. Samana päivänä Saksan liittokansleri kertoi, että Leipzigin drooni-isku valmisteltiin Venäjällä kuukausien ajan, ja Irlannissa tutkitaan droonihavaintoa ennen Trumpin vierailua. Kirjaan tämän toisena peräkkäisenä päivänä, jona uhkakuvaa korjaava tieto ja uhkakuvaa vahvistava tieto julkaistaan samana vuorokautena eri jutuissa.

Viides on hallituksen hajoava ulkopoliittinen ääni. Ulkoministeri allekirjoitti kahdentoista maan julkilausuman, kaksi hallituspuoluetta kutsui sitä sooloiluksi, kolmas puolusti sitä ja ulkoministeri ilmoitti seisovansa kannan takana vaikka yksin. Sama sana, sooloilu, esiintyi elokuussa sosiaali- ja terveysministerin kohdalla eri suunnasta esitettynä.

Lukijalle jäävä tunne on varovainen innostus. Suomeen tulee rahaa enemmän kuin koskaan. Emme tiedä, mistä sähkö tulee.

3. Teemat ja painotukset

1. Googlen investointi, sähkö ja Fortum. Kaikki seitsemän mediaa, vähintään 55 juttua. Investoinnin sisältö, pörssireaktio, sähkönostosopimus, uuden ydinvoiman selvitys, hintakattovalmistelu, työllisyysvaikutusten kritiikki, kuntien reaktiot, maakaupat, ympäristöministerin linjaus ja omistajaohjauksen rooli.

2. Kauneudenhoitoala, potilasturvallisuus ja ensihoito. Kaikki seitsemän. Ensihoidon viive ja kantelu, klinikan tausta, ministerin lupaukset, kansanedustajien vaatimukset, valvontatilasto, asiakkaiden kertomukset, kansainvälinen uutisointi ja alan taloustilanne.

3. Rikos, oikeus ja viranomaisvalvonta. Kaikki seitsemän. Nordmon oikeudenkäynnin päätös, Laukaan kaksoismurhan hovikäsittely, Turun tapposyyte, Fitburgin ääniaineisto, Oulun ja Kaskisten kaupunginjohtajien rikosepäilyt, Tampereen irtisanominen, Sinimustan liikkeen jäsenen asetutkinta ja Maaningan pullopommit.

4. Turvallisuus, droonit ja Venäjä. Kuusi seitsemästä. Droonitutkintojen päättyminen, Merzin lausunto Leipzigistä, Irlannin droonihavainto, Suomen ja Ruotsin raketinheitinyhteistyö, Häkkäsen kaksoiskansalaisuuslinjaus ja Bittiumin puolustustilaukset.

5. Norjan kuninkaan hautajaiset. Kaikki seitsemän, painottuneena Ilta-Sanomiin. Seremonia, arvovieraat, suruliputus Suomessa, kuninkaallisten pukeutuminen, Mette-Maritin terveystilanne ja Marius Borg Høibyn osallistuminen nilkkapannassa.

Mitä jää sivuun, ja kenen katveessa.

Poisjätöt on käsiteltävä kaksisuuntaisesti, koska sama aihe on katve eri syistä eri suunnille.

Datakeskusten sähkönkulutuksen numero jää kaikilta. Google ei kerro keskusten sähkötehoa. Helsingin Sanomat arvioi investointisumman perusteella, että kulutus voisi vastata reippaasti yli tuhatta megawattia. Yksikään juttu ei sisällä yhtiön omaa lukua, koska sitä ei annettu. Katve haittaa molempia suuntia yhtä paljon: se, joka pitää investointia hyvänä, ei saa perustetta väitteelleen sähkön riittävyydestä, ja se, joka pitää sitä ongelmana, ei saa perustetta väitteelleen sähköpulasta.

Sähkön verotus ja kunnallistalous jäävät lähes kaikilta. Datakeskusten sähkön veroluokka kiristyi heinäkuun alussa. Tämä mainitaan yhdessä jutussa yhdessä lauseessa. Sitä, millaisia verotuloja neljä datakeskusta tuottaa Haminalle, Kajaanille, Muhokselle ja Vaalalle, ei kerrota missään. Kuntajohtajat puhuvat verotuloista, mutta lukua ei ole.

Palestiinalaisalueiden tilanne on katve, hallitusriita ei. Neljä mediaa käsittelee Israel-julkilausumaa laajasti hallituspoliittisena kysymyksenä. Yksikään ei kerro, mikä tilanne on Länsirannalla tai Gazassa. Katve haittaa molempia suuntia: se, joka pitää Valtosen linjaa oikeana, ei saa nähdä mitä vastaan se asettuu, ja se, joka pitää perussuomalaisten kritiikkiä oikeana, ei saa myöskään.

Ukrainan sodan sisältö jää sirpaleiseksi kaikilta. Ylen analyysi Ukrainan ilmatorjunnan pulasta on päivän perusteellisin sotajuttu. Sen rinnalla on Mikko Savolan Kiova-vierailun havainnot, MTV:n referaatti New York Timesin selvityksestä Ukrainan ylihinnoitelluista asehankinnoista ja Kremlin kertomus puhelusta. Neljä juttua, neljä eri kuvaa. Yksikään ei aseta niitä yhteen.

Kaikkien uutiskynnyksen alle jää sähköjärjestelmän kokonaiskuva. Aineistossa on tänään viisi erillistä sähköjuttua: Googlen kulutus, Fortumin sopimus, Orpon hintakattovalmistelu, Olkiluoto 3:n viidenkymmenen vuorokauden huoltoseisokki ja illan 25,5 sentin hintapiikki. Viisi juttua, kolme eri osastoa, ei yhtään joka sisältäisi kaikkia viittä.

4. Kehystysanalyysi

Arvio kehystystyyppien jakaumasta:

• Talous-, markkina- ja yritysanalyysikehys: noin 19 prosenttia
• Faktapohjainen, vähän kehystetty uutisointi ja sähkeet: noin 22 prosenttia
• Rikos-, onnettomuus- ja viranomaiskehys: noin 14 prosenttia
• Palvelu-, visa-, elämäntapa- ja viihdesisältö: noin 12 prosenttia
• Urheilun draama- ja tulosraportointi: noin 8 prosenttia
• Henkilökohtainen kokemus- ja tunnekehys: noin 7 prosenttia
• Seremonia- ja kuninkaallisuuskehys: noin 6 prosenttia
• Strateginen turvallisuus- ja geopolitiikkakehys: noin 6 prosenttia
• Koulutuksen kriisi- ja selityskehys: noin 4 prosenttia
• Poliittinen kilpailu- ja asetelmakehys: noin 2 prosenttia

Talouskehys nousi yhdeksääntoista prosenttiin eilisen kuudestatoista, koulutuskehys laski kymmenestä neljään. Seremoniakehys nousi nollasta kuuteen. Muutokset ovat kokonaan agendan rakenteellisia.

Googlen investointi: seitsemän mediaa, seitsemän eri Suomea.

Talouselämä otsikoi ”Nyt leviää Google-riemu Suomessa – JYSÄHTI!”. Kehys on kansallinen juhla. Isot kirjaimet ovat toimituksen valinta, ei kenenkään sitaatti. Implisiittinen oletus on, että uutinen on yksiselitteisen hyvä.

Kauppalehti otsikoi ”Googlen jättipotti Suomeen – Koostimme yhteen juttuun kaiken, mitä investoinnista pitää tietää”. Kehys on palvelujournalismi. Implisiittinen oletus on, että lukijan tehtävä on ymmärtää hanke, ei arvioida sitä.

Helsingin Sanomat otsikoi analyysinsä ”Googlen jätti-investointi tuo työtä mutta sähköjärjestelmän kannalta se on musertava”. Kehys on kaksijakoinen vaikutusarvio. Sana ”musertava” on päivän kovin yksittäinen sanavalinta.

Yle otsikoi ”Google lupasi tuoda datakeskuksensa sähkön tullessaan – siinä lupauksessa riittää lunastettavaa”. Kehys on lupaus ja sen todentaminen.

MTV otsikoi ”Nyt tuli karmea ennuste: Sähkölaskusi hinta nousee, sanovat Orpo ja Google mitä vain”. Kehys on kuluttajan lasku ja auktoriteettien epäluotettavuus. Otsikko asettaa pääministerin ja yhtiön samalle puolelle lukijaa vastaan.

Ilta-Sanomat otsikoi kommenttinsa ”Sähkö riittää – tämä Orpon lupaus kannattaa takoa rautanaulalla seinään”. Kehys on tilivelvollisuus tulevaisuudessa. Juttu itse on innostunut, mutta sen kärki on muistilappu.

Iltalehti otsikoi ”Googlen jättijysäys: Heti huoli sähkön hinnasta Suomessa”. Kehys on välitön huoli, jonka esittävät nimetyt poliitikot ja etujärjestöt.

Seitsemän lukijaa, seitsemän eri tapahtumaa: kansallinen riemu, ymmärrettävä hanke, kaksiteräinen investointi, todennettava lupaus, kuluttajan lisälasku, muistiin merkitty vakuutus ja välitön huoli. Kaikki perustuvat samoihin lukuihin 13 miljardia, 3,6 miljardia ja 37 000.

Fortumin sopimus: kaksi mediaa kysyy kenen päätös, viisi ei.

Kauppalehti otsikoi ”Ministeri Strand: Fortumin jättisopimus oli sisäpiirihanke, omistajaohjauksella ei roolia”. Juttu taustoittaa, että Loviisa tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä ja että sopimus vastaa suuruusluokaltaan viittä prosenttia maan kulutuksesta. Kehys on valtion omistajaohjauksen kysymys.

Yle otsikoi ”Pääministeri pitää Meri-Porin voimalaa tärkeänä reservinä – Fortum lopettaa laitoksen keväällä”. Juttu tarkistaa pääministerin lausunnon suoraan yhtiöltä, saa vastauksen tekstiviestillä ja kirjaa, ettei pääministeri tai hänen esikuntansa ole kommentoinut. Kehys on lausunnon todentaminen.

Talouselämä ja Kauppalehti otsikoivat myös ”Fortum ja Google selvittävät uuden ydinvoimalan rakentamista”. Kehys on tulevaisuuden mahdollisuus.

Ilta-Sanomat otsikoi ”Fortumin toimitusjohtaja varoittaa: Sähkön hinnan vaihteluihin on syytä varautua”. Kehys on toimitusjohtajan varoitus, joka jää muissa medioissa juhlapuheen alle.

Viisi lukijaa, viisi eri asiaa: hallinnollinen puute, tarkistettu lausunto, uusi ydinvoimala, riemastuttava sopimus ja varoitus. Kaikki perustuvat samaan pörssitiedotteeseen ja samaan tiedotustilaisuuteen.

Ministeri Rydman kauneudenhoitoalasta: kaksi mediaa, kaksi eri ministeriä.

Ilta-Sanomat otsikoi ”Puuttuuko hallitus kauneus­operaatioiden sääntelyyn? Näin vastaa Rydman”. Jutussa ministeri sanoo tekstiviestitse: ”Etenkin pistoshoitoihin tarvittaisiin luultavasti sääntelyä, mutta tälle hallituskaudelle sitä ei ehditä enää viedä läpi.” Lukijalle jää kuva ministeristä, joka toteaa, ettei ehditä.

Yle otsikoi ”Ministeri Rydman Svenska Ylelle: Kauneuskirurgisia toimenpiteitä säätelevää lakia tiukennettava”. Samassa jutussa ministeri sanoo tekstiviestitse: ”Syksyn aikana esitän eduskunnalle valvontalain muutosehdotuksen, jossa Lupa- ja valvontaviraston velvollisuuksia ja roolia selkeytettäisiin.” Lukijalle jää kuva ministeristä, joka toimii syksyllä.

Molemmat lauseet ovat totta ja ne koskevat eri asioita, pistoshoitojen sääntelyä ja valvontalakia. Sama ministeri, sama päivä, kaksi tekstiviestiä, kaksi vastakkaista vaikutelmaa. Kirjaan tämän päivän tarkimpana yksittäisenä kehystyserona, koska se ei synny toimitusten valinnasta vaan lähteen omasta viestinnästä ja jää molemmissa medioissa suhteuttamatta.

Olivia Oraksen ensihoitoviive: neljä mediaa, neljä eri syyllistä.

Helsingin Sanomat otsikoi ”HS:n tiedot: Ensihoito viivytteli tajuttoman Olivia Oraksen siirtämisessä kauneus­klinikalta sairaalaan”. Verbi ”viivytteli” asettaa toimijaksi ensihoidon. Jutussa kerrotaan lisäksi, että klinikalta soitettiin 112:een vasta anestesiologin saavuttua ja että ensihoito suostui ottamaan potilaan kyytiin vasta ”urputtamisen” jälkeen.

Yle MOT otsikoi ”MOT:n tiedot: Ambulanssi ei saanut aluksi lupaa siirtää Olivia Orasta sairaalaan”. Passiivinen muotoilu siirtää toimijan Husiin. Jutussa todetaan, että klinikalla koetaan siirron olleen liian hidas.

Iltalehti otsikoi ”Yle: Kohuklinikan ja Husin erimielisyys viivästytti Olivia Oraksen kuljetusta sairaalaan”. Kehys on kahden organisaation välinen kiista ilman syyllistä.

MTV otsikoi ”Yle: Ambulanssi ei saanut heti siirtää Olivia Orasta sairaalaan”. Kehys on lähdemerkitty referaatti.

Neljä lukijaa, neljä eri asiaa: viivyttelevä ensihoito, luvatta jäänyt ambulanssi, kahden organisaation erimielisyys ja toisen median tieto. Yksikään juttu ei kerro, kuinka pitkä viive oli minuutteina.

Droonipäätös: viisi mediaa, viisi eri painotusta.

Iltalehti otsikoi ”Tämä selvisi keväällä Suomeen pudonneista drooneista” ja kertoo heti alussa, että droonit olivat peräisin Ukrainasta ja tarkoitettu Ukrainan vastatoimiksi Venäjän hyökkäyssotaan.

Yle otsikoi ”Keväällä Suomeen putosi neljä ukrainalaista droonia – nyt tutkinnoille pantiin piste”. Kehys on prosessin päättyminen.

Helsingin Sanomat otsikoi ”Kova tuuli vaikutti ukrainalais­droonien harhautumiseen Suomeen”. Kehys on luonnonilmiö. Otsikossa syy on sää.

Ilta-Sanomat otsikoi ”Keväällä Suomeen pudonneet droonit olivat Ukrainasta – niiden reittiä häirittiin”. Kehys on ulkopuolinen häirintä. Otsikossa syy on GNSS-häirintä, jonka lähde ei ole otsikossa.

MTV otsikoi ”Keväällä Suomeen pudonneet droonit olivat Ukrainasta – nämä seikat tutkinnassa selvisivät”. Kehys on tutkinnan tulos.

Viisi lukijaa, kolme eri syytä samalle tapahtumalle: tuuli, häirintä ja tutkinnan lopputulos. Yksikään juttu ei kysy, kuka häiritsi.

Israel-julkilausuma: viisi mediaa, viisi eri konfliktia.

Iltalehti otsikoi ”Uusi riita repii hallitusta – Nyt puhuu Anders Adlercreutz”. Kehys on hallituskriisi.

Ilta-Sanomat otsikoi ”Israel repii hallitusta – ’Valtonen sooloilee taas kerran’”. Kehys on toistuva ongelma. Sana ”taas” on Mäkelän, mutta otsikon rakenne tekee siitä toimituksen väitteen.

Yle otsikoi ”Ulkoministeri Valtonen: Seison vaikka yksin Israelin siirtokuntia tuomitsevan julkilausuman takana”. Kehys on ministerin periaate.

Helsingin Sanomat otsikoi ”Hallitus kiistelee Israelin siirtokuntien pakotelinjauksesta”. Kehys on asiakysymys. Juttu on ainoa, joka kertoo, ettei Suomella ole kansallista pakotelainsäädäntöä ja että tuki koskee eurooppalaisia rajoituksia, joista EU:ssa ei ole yksimielisyyttä.

MTV otsikoi ”Ulkoministeri Valtonen: Seison vaikka yksin”. Kehys on sama kuin Ylellä.

Viisi lukijaa, viisi eri asiaa: uusi riita, toistuva sooloilu, periaatteellinen kanta, sisällöltään vaikutukseton linjaus ja rohkea ministeri.

Pisa-jälkipuinti: neljä mediaa, neljä eri syyllistä.

Yle otsikoi ”Arvovaltainen brittilehti nosti länsimaiden romahtaneille Pisa-tuloksille uuden syyn – Suomen”. Kehys on käänteinen: Suomen oma menestysmalli levisi maailmalle ja ohjasi muita väärään suuntaan.

Kauppalehti otsikoi ”Suomi teki virheen, myöntää ministeri – ’Soitellen sotaan’”. Kehys on ministerin tunnustus. Kyse on digitaalisiin oppimateriaaleihin siirtymisestä.

Iltalehti otsikoi ”Perus­suomalaisista vastataan Fatim Diarralle” ja antaa tilaa PS:n Sara Seppäselle, joka nimeää syiksi itseohjautuvuuden, inkluusion, tasoryhmien poistamisen ja maahanmuuton.

Helsingin Sanomat julkaisi mielipiteen otsikolla ”Pisa-itseruoskinnan voisi lopettaa”, jossa Sivistysala ry:n johtaja kirjoittaa: ”Tulokset laskevat, koska koulua ei ole uudistettu riittävästi.”

Neljä lukijaa, neljä eri selitystä: Suomen oma vientimalli, digiloikka, liiallinen uudistaminen ja liian vähäinen uudistaminen. Kaksi viimeistä ovat toistensa suoria vastakohtia, eivätkä ne kohtaa missään.

Norjan hautajaiset: kaksi eri tapahtumaa.

Yle ja Helsingin Sanomat kuvaavat seremonian, saattueen, arvovieraat ja norjalaisten surun. Kehys on kansallinen jäähyväistilaisuus.

Ilta-Sanomat julkaisi vähintään viisitoista juttua, joiden aiheita ovat helmikorujen symboliikka, Suzanne Innes-Stubbin pillerihattu, Alexander Stubbin liivi, kuningasperheen kosketuseleet, Ylen auki jäänyt mikrofoni, hiljaisen hetken aikana soinut puhelin, Marius Borg Høibyn nilkkapanta ja se, miksi arkkua veti auto eikä hevoset.

Kaksi lukijaa, kaksi eri tapahtumaa: valtiollinen seremonia ja yksityiskohtien sarja. Kirjaan tämän lajityyppierona, en arvostelmana.

5. Tunnelataus

Vuorokauden emotionaalinen suunta jakautuu kolmeen: instituution ja yksilön kohtaamiseen, menetykseen ja odottamattomaan iloon.

Voimakkain lataus on Olivia Oraksen tapaus ja sen laajeneminen. Voima syntyy neljästä yksityiskohdasta. Johanna Oras julkaisi Instagramissa kuvan tyttärestään soutuveneessä ilta-auringossa ja kirjoitti: ”Olivian äkillinen poismeno on järkyttänyt laajasti ja surutyötä on tehtävänä paljon.” Helsingin Sanomien lähde kuvaa, että ensihoito suostui ottamaan potilaan kyytiin vasta ”urputtamisen” jälkeen. Suvi Pitkänen, 39, kertoo Ilta-Sanomille käyneensä samalla klinikalla kahdesti rasvaimussa ja sanoo: ”Aikamoinen järkytys.” Husin linjajohtaja Markku Kuisma vastaa vain yleisellä tasolla ja muistuttaa, että sairaankuljetus ja ensihoito ovat eri asioita.

Toinen on Katja ja Sergei Arapov. Ylen jutussa Kaskisissa asuva venäläispariskunta on käännytetty Suomesta neljän vuoden turvapaikkaprosessin jälkeen. Molemmat olivat työssä, Katja kaupungin varhaiskasvatuksessa ja Sergei rakennusliikkeessä. Työnteko-oikeus päättyi hallinto-oikeuden päätökseen välittömästi. Katja sanoo: ”Venäjällä oli pelottavaa jo ennen sotaa. Nyt heillä on entistä enemmän syytä etsiä minut. Pelkään vankilaa.” Voima syntyy siitä, että pariskunta odottaa koputusta oveen ja elää säästöillä, jotka on ansaittu Suomessa tehdystä työstä. Juttuun liittyy tilasto: 103 työperäistä oleskelulupahakemusta on jätetty tutkimatta lakimuutoksen jälkeen.

Kolmas on Muonion erämaa. Ylen jutussa poliisi epäilee, että helsinkiläisen Katja Miinalaisen jäänteet ovat Muonion metsissä. Paikallinen Anna-Leena Nordberg asuu etsintäalueen sisällä ja sanoo: ”Tuntuu todella ahdistavalta. Kyllä siinä yöunet menivät, kun kuulin asiasta.” Hirvijahtiin tullut Jouko Vuollo kertoo tarkkailevansa koiran liikkeitä, koska koirat saattavat pysähtyä luita kaluamaan. Voima syntyy siitä, että arkinen syysmaisema muuttuu etsintäalueeksi.

Neljäs on Nea, 19, Jyväskylässä. Iltalehden jutussa nuori nainen jäi lukkojen taakse Harjun stadionille iltalenkillä ennen ilmoitettua sulkemisaikaa. Hän oli ottanut unilääkkeen aikoessaan mennä suoraan kotiin nukkumaan. Palvelunumeroon ei vastattu. Hän soitti hätänumeroon. Voima syntyy siitä, että kaupungin verkkosivujen aukioloaika ja todellisuus eivät vastanneet toisiaan.

Viides on Aleksi Kivekkään perhe. Helsingin Sanomien jutussa kirkkonummelaisen perheen koti tyhjennettiin ja omaisuus murskattiin virheellisen huoneistonumeron takia. Yritys pyytää anteeksi mutta katsoo päävastuun olevan tilaajalla. Perhe ei ole saanut vielä senttiäkään.

Kuudes on New Yorkin asiakirjat. Pormestari Zohran Mamdani sanoi: ”Ihmiset sairastuivat, koska luotetut johtajat valehtelivat ja sanoivat heille, että myrkyllistä ilmaa oli turvallista hengittää.” Lähes 25 vuoden jälkeen iskuihin liittyviin sairauksiin on kuollut enemmän ihmisiä kuin itse iskupäivänä.

Seitsemäs on Sanna-Mari. Ilta-Sanomien jutussa nainen sai diagnoosin sairaudesta, jota ei voi parantaa ja joka yleensä tappaa parissa vuodessa. Sairaus on nyt aivoissa asti. Hän hakee töitä ja etsii rakkautta. Voima syntyy lauseesta, jonka mukaan hän ei halua olla kuoleman hetkellä yksin.

Kahdeksas on Perttu Mäkelä. Ylen jutussa musiikkituottaja DJPP sai ADHD-diagnoosin 45-vuotiaana, ajoi kahdessa kuukaudessa ajokortin ja palasi Kuvataideakatemiaan seitsemäntoista vuoden tauon jälkeen. Nyt hän maalaa kukkia ja valmistuu keväällä maisteriksi. Voima syntyy siitä, että juttu kuvaa muutoksen tarkkana ja arkisena.

Yhdeksäs on Kaisa Viitala. Ylen jutussa 52-vuotias seinäjokelainen kirjailija jäi vuodeksi toimivapaalle päivätyöstään ryhtyäkseen ensi kertaa päätoimiseksi kirjailijaksi lähes neljänkymmenen vuoden ja kymmenien kirjojen jälkeen. Hän allekirjoitti kerralla kustannussopimuksen 28 kirjasta.

Kymmenes on Tomas Wikblom, 57. Ilta-Sanomien jutussa mies keskeytti 800 kilometrin kävelyurakkansa 128 kilometrin jälkeen lääkärien kehotuksesta. Hän oli luvannut kävellä Inarista Uuteenkaarlepyyhyn hävittyään hiihtovedon. Hän kuvaa tunteitaan sanoilla ”pettynyt, mutta onnellinen”.

Tunnelataus keskittyy tänään instituutioiden ja yksilöiden kohtaamisissa Yleen, aggressiivisen kohtelun kertomuksissa Iltalehteen, henkilökohtaisessa menetyksessä ja kuninkaallisessa surussa Ilta-Sanomiin sekä hoitoketjun murtumisessa Helsingin Sanomiin. Kauppalehti ja Talouselämä ovat tunnelatauksen osalta lähes tyhjiä lukuun ottamatta Talouselämän kolumnia, jossa toimittaja kysyy, kuka ottaa hoitaakseen sote-järjestöjen tehtävät, kun rahat leikataan.

Emotionaalinen kehystys eroaa faktapohjasta tänään selvimmin mittasuhteissa. Norjan kuninkaan hautajaisista on aineistossa yli kolmekymmentä juttua. Bangladeshin tuhkarokkoepidemian tuhat kuollutta lasta saa yhden jutun yhdessä mediassa. Kirjaan tämän ilman arvostelmaa: se on uutisarvon lajityypillinen laki, ei toimituksellinen erehdys. Merkille pantavaa on kuitenkin, että Bangladeshin jutussa mainitaan viranomaisten myöntäneen epäonnistuneensa rokotuskampanjassa, joka olisi voinut pelastaa henkiä.

6. Rakenteellinen luenta

Kehystämisen ja vaikuttamisen tekniikat

Yrityksen julkistuksen ympärille rakennettu kansallinen tuotantolinja. Google-päivä on aineiston puhtain esimerkki siitä, miten hyvin valmisteltu tiedotustilaisuus tuottaa toimituksissa valmiin juttukokonaisuuden. Tilaisuudessa oli paikalla pääministeri, ympäristöministeri, Fortumin toimitusjohtaja, Nokian toimitusjohtaja, Elisan toimitusjohtaja, Googlen globaali investointijohtaja, Suomen maajohtaja ja neljän kunnan päättäjät. Yksi käynti tuotti kymmenen eri juttua. Tekniikka toimii, koska se poistaa toimituksilta tarpeen hankkia näkökulmia erikseen. Seuraus on, että kriittiset äänet, Etlan tutkijat ja Aalto-yliopiston professori, joutuvat reagoimaan valmiiseen kehykseen sen sijaan että olisivat sitä muodostamassa.

Numeron antaminen ilman sen tarkistuskeinoa. Google ilmoitti bkt-vaikutukseksi 3,6 miljardia euroa vuodessa ja työllisyysvaikutukseksi yli 37 000 työpaikkaa. Yhtiö ei kertonut datakeskusten sähkötehoa eikä laskelmiensa oletuksia. Etlan Sakari Lähdemäki totesi, että vaikutus riippuu siitä, kuinka suuri osa investoinnista menee tuontiin, mikä on juuri se luku, jota ei annettu. Tekniikka on tehokas, koska luku on suuri, konkreettinen ja siteerattavissa, eikä sen tarkistaminen ole mahdollista.

Yhtiön oman tekoälyn käyttäminen yhtiön väitteen arvioijana. Yle syötti Googlen luvut Googlen omalle Gemini-tekoälylle, joka vastasi väitteen olevan ”taloustieteellisesti ja mittakaavaltaan vahvasti paisuteltu sekä käsitteellisesti harhaanjohtava”. Yle vei tuloksen ihmisasiantuntijalle, joka sanoi: ”Minäkin olen kriittinen, mutta en noin kriittinen.” Tekniikka on uusi ja se toimii kahdella tasolla: se tuottaa uskottavan vastaäänen ilman haastateltavan hankkimista, ja se tekee näkyväksi, että kone ei ole omistajansa asianajaja. Kirjaan tämän neutraalisti sekä oivalluksena että retorisena valintana, koska tekoälyn arvio ei ole asiantuntijalausunto vaan tekstintuottoa.

Pääministerin lausunnon tarkistaminen suoraan lähteeltä. Yle luki Kauppalehdestä, että Orpo pitää Meri-Porin voimalaitosta keskeisenä reservinä, soitti Fortumille ja sai tekstiviestivastauksen: sulkemispäätös keväällä 2027 on edelleen voimassa. Juttu päättyy lauseeseen, jonka mukaan pääministeri tai hänen esikuntansa ei ole vielä kommentoinut asiaa. Tekniikka on tavanomaista faktantarkistusta, ja se on tänään harvinaista, koska päivän muut jutut siteeraavat pääministeriä sellaisenaan.

Otsikon verbin valitseminen syyllisen osoittajaksi. Helsingin Sanomien otsikossa ensihoito ”viivytteli”, Ylen otsikossa ambulanssi ”ei saanut lupaa”. Ensimmäinen antaa toimijalle tahdon, toinen tekee siitä esteen kohteen. Sama tapahtumaketju, sama lähdemateriaali, kaksi eri vastuunjakoa. Tekniikka ei ole tässä tarkoituksellinen, vaan se on seurausta verbivalinnasta, jonka merkitystä ei kummassakaan jutussa avata.

Poliittisen ulostulon julkaiseminen somesitaattina. Jani Mäkelän ja Sari Essayahin X-julkaisut tuottivat tänään ainakin viisi juttua neljässä mediassa. Valtonen sai vastata tiedotustilaisuudessa, mikä on poikkeus eiliseen. Tekniikka on tehokas, koska somejulkaisu on siteerattavissa ilman haastattelupyyntöä. Se johtaa siihen, että hallituksen sisäinen keskustelu käydään julkisuudessa ennen kuin sitä on käyty hallituksessa. Adlercreutz totesi tämän suoraan: asiasta ei ole ehditty keskustella hallituksessa.

Vertailukohdan valitseminen niin, että se tekee päätöksestä poikkeuksellisen. Ilta-Sanomat ja Iltalehti otsikoivat suruliputuksen niin, että se asetetaan Donald Trumpin ja kuningas Charlesin rinnalle: heille ei liputettaisi. Sisäministeriön asiantuntija ei ottanut kantaa Trumpiin, vaan totesi, että ratkaisu tehdään tapauskohtaisesti. Tekniikka muuttaa rutiininomaisen pohjoismaisen käytännön arvovalinnaksi.

Kaksoisdynamiikka 1: sähkö riittää ja hintakattoa valmistellaan. Pääministeri esitti molemmat lauseet samassa tiedotustilaisuudessa. Ensimmäinen siteerattiin seitsemässä mediassa, toinen neljässä. Kolmessa mediassa ne ovat samassa jutussa, eikä yhdessäkään niitä aseteta suhteeseen. Jos sähkö riittää, hintakatolle ei ole tarvetta. Jos hintakatolle on tarvetta, huoli on perusteltu. Molemmat lauseet voivat olla tosia yhtä aikaa, koska ne koskevat eri riskejä, mutta tätä ei kerrota missään.

Kaksoisdynamiikka 2: sähkön riittävyys ja Olkiluoto 3:n alasajo. Samana päivänä, jona Suomelle luvattiin sähkön riittävän, Teollisuuden Voima ajoi alas Suomen suurimman voimalaitoksen viidenkymmenen vuorokauden huoltoseisokkiin. Laitos tuottaa normaalisti noin 1 600 megawattia. Illan pörssisähkön huippuhinta oli 25,5 senttiä kilowattitunnilta, mikä on noin kuusinkertainen tyypilliseen tuntihintaan verrattuna. Kolme juttua, kaksi mediaa, ei yhtään yhteyttä. Tämä on päivän tarkin rakenteellinen havainto, ja se on aineistossa olemassa kokonaan, vain eri jutuissa.

Kaksoisdynamiikka 3: rakennusalan kurssiralli ja kahdenkymmenenkolmen vuoden pohjalukema. YIT nousi pörssissä lähes kolmetoista prosenttia ja SRV kymmenen prosenttia datakeskusuutisen vuoksi. Samana päivänä Kiinteistövälitysalan Keskusliitto kertoi, että käytettyjä asuntoja myytiin elokuussa vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2003 ja uudisasuntoja puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Neljä mediaa uutisoi kurssinoususta, neljä asuntokaupasta, eikä yksikään molemmista samassa jutussa. Rakennusala on tänään yhtä aikaa kuolemassa ja nousemassa, riippuen siitä minkä osaston jutun lukee.

Kaksoisdynamiikka 4: ukrainalaiset droonit ja venäläinen drooni. Suomen viranomaiset kertoivat, että keväällä maahan pudonneet neljä droonia olivat ukrainalaisia eikä niitä ollut kohdennettu Suomeen. Saksan liittokansleri kertoi samana päivänä, että Leipzigin lentoasemalle suunniteltu drooni-isku valmisteltiin Venäjällä kuukausien ajan. Irlannissa tutkitaan droonihavaintoa ennen presidentin vierailua. Kolme juttukokonaisuutta, kaksi vastakkaista johtopäätöstä samasta laiteluokasta, ei yhtään joka asettaisi ne rinnakkain. Kirjaan tämän toisena peräkkäisenä päivänä, jona uhkakuvaa korjaava tieto julkaistaan erillään uhkakuvaa vahvistavasta tiedosta.

Kaksoisdynamiikka 5: valvonta tiukkenee ja valvonta ei ehdi. Sosiaali- ja terveysministeri lupasi Svenska Ylelle esittää valvontalain muutoksen syksyllä ja kertoi Ilta-Sanomille, ettei pistoshoitojen sääntelyä ehditä viedä läpi tällä kaudella. Lupa- ja valvontavirasto kertoi, että kaikki kolme tänä vuonna tehtyä tarkastusta johtivat toiminnan keskeyttämiseen. Plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja kutsui Suomea takapajulaksi. Kaksi kansanedustajaa vaati muutoksia. Kuusi juttua, kaksi vastakkaista aikataulua, ei yhtään joka kysyisi, mitä välissä tapahtuu.

Kaksoisdynamiikka 6: tekoälyinvestointi ja tekoälyn tuottama uutisointi. Päivän ykkösuutinen on tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen Suomeen. Samana päivänä Kauppalehti julkaisi vähintään viisitoista juttua merkinnällä ”Tekoälyn tuottama”, joista useat käsittelevät juuri tätä investointia. Kauppalehti julkaisi myös jutun otsikolla ”Toimitusjohtaja ei säästele – Nyt tuli kova arvio tekoälystä”, jonka ingressi kysyy, korvaako tekoäly ensin toimittajan vai toimitusjohtajan. Juttu on merkitty tekoälyn tuottamaksi. Kirjaan tämän ilman arvostelmaa: läpinäkyvyysmerkintä on olemassa ja se toimii, mutta kokonaisuus on aineiston tarkin kuva siitä, missä muutos on jo tapahtunut.

Kaksoisdynamiikka 7: omistajaohjaus ja strateginen omistus. Kauppalehti kirjoitti, että valtion enemmistöomistaman Fortumin strategista omistusta on perusteltu huoltovarmuudella ja energiaomavaraisuudella. Sopimus, joka sitoo enimmillään viisi prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta yhdelle ulkomaiselle asiakkaalle kahdeksikymmeneksikahdeksi vuodeksi, tehtiin ilman poliittista valmistelua. Omistajaohjausministeri vahvisti tämän itse. Yksi media, yksi juttu. Kuusi muuta mediaa uutisoi saman sopimuksen ilman että kysymystä esitetään.

Kaksoisdynamiikka 8: uusi tuotanto ja jo olemassa oleva tuotanto. Google esitteli periaatteensa ”bring your own power” ja kertoi rahoittavansa 629 megawattia tuulivoimaa. Helsingin Sanomien analyysi kirjaa, että tästä lähes puolet on jo olemassa, ja että Loviisan sähkön ostaminen ei lisää tuotantoa vaan nostaa markkinahintaa. Yksi media, yksi kappale. Sama tieto ei esiinny missään muualla, vaikka koko päivän keskeisin kiistakysymys nojaa siihen.

Kaksoisdynamiikka 9: valtion vastuu ja kunnan vastuu. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi Ylelle, että päävastuu datakeskusrakentamisen kestävyydestä on kunnilla ja että valtion keinot ovat rajalliset. Samana päivänä neljä kuntaa juhli investointia, joka on niiden vuosibudjetteihin nähden mittaamattoman suuri. Muhoksen kunnanjohtaja toivoi, että sijoittajat alkavat rakentaa kuntaan vuokra-asuntoja. Kirjaan tämän vastuunjaon kysymyksenä, jota ei esitetä missään: kunta, joka saa investoinnin, on samalla se joka arvioi sen kestävyyden.

Kaksoisdynamiikka 10: lapset instituutioiden päätöksissä. Helsingissä tehtiin samana päivänä kolme päätöstä pienistä lapsista. Kaupunki luopuu kaappisängyistä 99 päiväkodissa sen jälkeen, kun kaksivuotias kuoli Vantaalla. Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti lakkauttaa kolmetoista päiväkotia. Sama lautakunta päätti, ettei alle yksivuotiaiden kotihoidon tuen kuntalisää poisteta. Kolme päätöstä, kolme juttua, neljä mediaa, ei yhtään kokoavaa lausetta.

Kilpailevat kokonaissuunnat

Suunta 1: Suomi on voittanut investointikilpailun ja tulevaisuus aukeaa. Mekanismi on suuren luvun toisto ja reaktioiden kertyminen. Kolmetoista miljardia toistuu aineistossa satoja kertoja, ja sen ympärille kertyy poliitikkojen riemu, kuntajohtajien liikutus, pörssikurssit, etujärjestöjen kiitokset ja rakennusalan suhdanne-ennuste. Seuraus on, että lukija saa tunteen käännekohdasta, jonka jälkeen asiat menevät paremmin. Lukija tulee hyväksyneeksi, että yksittäisen ulkomaisen yhtiön investointipäätös on kansallinen menestys, jonka ehdoista ei tarvitse tietää. Tämän suunnan vastavoima on aineistossa olemassa ja se on tänään poikkeuksellisen vahva: Etlan kaksi tutkijaa, Aalto-yliopiston professori, Helsingin Sanomien analyysi ja Ylen analyysi asettuvat kaikki kriittiselle puolelle. Vastavoima ei kuitenkaan pääse samoihin otsikoihin kuin luku.

Suunta 2: sähkö on kuluttajan ongelma ja siitä puhutaan laskuna. Mekanismi on kehystäminen kotitalouden näkökulmasta. MTV otsikoi sähkölaskun nousevan, Iltalehti otsikoi huolen heräävän heti, pääministeri lupaa hintakattoa ”tavallisille kodeille”. Seuraus on, että sähköjärjestelmän kysymys kääntyy järjestelmäkysymyksestä hintakysymykseksi, ja ratkaisuksi tarjotaan tukea eikä tuotantoa. Lukija tulee hyväksyneeksi, että valtion tehtävä on suojata häntä hinnalta eikä huolehtia siitä, ettei hinta nouse. Tämän suunnan vastavoima on Kauppalehden ja Talouselämän kehys, jossa sama asia on investointimahdollisuus ja uuden ydinvoiman perustelu. Kaksi suuntaa eivät kohtaa, koska ne on kirjoitettu eri lukijakunnille.

Suunta 3: turvallisuusuhka on kasvava mutta sen yksityiskohdat liikkuvat. Mekanismi on samansuuntaisten yksittäistapausten kertyminen eri osastoilla ja niiden satunnainen korjaantuminen. Tänään uhkakuvaa vahvistavat Merzin lausunto Leipzigistä, Irlannin droonihavainto, Suomen ja Ruotsin raketinheitinsopimus, Häkkäsen kaksoiskansalaisuuslinjaus ja Venäjän propagandamedian syytökset Suomea kohtaan. Uhkakuvaa rajoittavat droonipäätös, EU:n tilintarkastustuomioistuimen arvio energiariippumattomuuden hitaudesta ja Ushakovin kuvaus Putinin vakuutuksesta. Seuraus on, että lukijalle syntyy vahva mutta epätarkka uhkatuntuma, jonka yksittäiset osat voivat muuttua ilman että kokonaiskuva muuttuu. Lukija tulee hyväksyneeksi, että uhkakuvan yksityiskohdat eivät ole olennaisia.

Suunta 4: instituutiot toimivat, mutta niiden rajapinnoilla ihminen jää yksin. Mekanismi on yksittäistapausten toistuminen eri osastoilla saman rakenteen ympärillä. Ambulanssi ei saanut siirtää potilasta yksityiseltä klinikalta. Turvapaikanhakija menetti työnteko-oikeutensa päätöksen hetkellä. Nea jäi lukittujen porttien taakse ilmoitetun aukioloajan sisällä. Kivekkään perheen koti tyhjennettiin väärän huoneistonumeron takia. Kaskisten ja Oulun kaupunginjohtajien toimista on käynnistetty rikosepäilyt. New Yorkissa viranomaiset tiesivät ilman olevan myrkyllistä ja vaikenivat. Kuusi juttua, kuusi osastoa. Seuraus on, että lukija saa tarkan kuvan jokaisesta tapauksesta ja hämärän kuvan siitä, onko kyseessä ilmiö. Lukija tulee hyväksyneeksi, että järjestelmän rajapinnat ovat yksittäisiä epäonnistumisia eivätkä rakenteita.

Miten suunnat suhtautuvat toisiinsa. Suunnat 1 ja 2 ovat saman aiheen kaksi lukutapaa, ja ne kilpailevat suoraan. Ensimmäinen kertoo, että Suomi saa jotain, toinen kertoo, että suomalainen maksaa jostakin. Kumpikin on aineistossa vahva, ja lukijan päätyminen jompaankumpaan riippuu lähes kokonaan siitä, mitä mediaa hän lukee. Suunta 3 kulkee omaa rataansa eikä kosketa muita, vaikka droonipäätös on vuoden merkittävimpiä turvallisuuskorjauksia. Suunta 4 on ainoa, jossa lukija kohtaa yksittäisen ihmisen, ja se on samalla ainoa, jossa vastuu ei kohdistu keneenkään.

Kokonaisuutena vuorokausi vetää lukijaa tilaan, jossa hänellä on tarkka käsitys siitä, että Suomeen tulee kolmetoista miljardia euroa, epätarkka käsitys siitä mistä sähkö tulee, tarkka käsitys siitä että keväällä pudonneet droonit eivät olleet venäläisiä, hämärä käsitys siitä mitä se tarkoittaa, ja lähes olematon käsitys siitä, mitä saman vuorokauden aikana tapahtui Olkiluodossa.

7. Uskomusmuutos

1. Suomeen on tulossa historian suurin yksittäinen investointi, 13 miljardia euroa (faktapohjainen, vaikutusarviot kiistanalaisia). Faktaa on Googlen ilmoitus, sen kohdistuminen vuosiin 2027–2028 ja neljään paikkakuntaan sekä Fortumin pörssitiedote 22 vuoden sähkönostosopimuksesta. Faktaa on pörssireaktio: Fortum noin 13,5 prosenttia, YIT lähes 13, SRV noin 10. Kiistanalaista on bkt-vaikutus 3,6 miljardia vuodessa ja työllisyysvaikutus 37 000, koska Googlen laskelmien oletuksia ei ole julkaistu ja koska merkittävä osa investoinnista on tuontitavaraa. Etlan Ali-Yrkkö ja Lähdemäki suhtautuvat lukuihin varauksella, Googlen oma tekoäly vielä varauksellisemmin. Siirtymä on faktapohjainen investoinnin osalta ja kehystyspohjainen sen vaikutusten osalta.

2. Sähkön riittävyydestä ja hinnasta ei ole asiantuntijayksimielisyyttä (kehystyspohjainen eriytyminen). Faktaa on, että Energiateollisuuden johtajat Jukka Leskelä ja Pekka Salomaa vakuuttavat, ettei huolta ole. Faktaa on, että Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen sanoo, ettei kukaan tiedä mistä sähkö saadaan. Faktaa on, että Fortumin toimitusjohtaja kehottaa varautumaan suuriin hintavaihteluihin. Faktaa on, että pääministeri sanoo sähkön riittävän ja että hallitus valmistelee hintakattoa. Siirtymä menee vastakkaisiin suuntiin sen mukaan, minkä median lukija luki, ja merkitsen tämän päivän selkeimpänä kehystyspohjaisena eriytymisenä.

3. Keväällä Suomeen pudonneet neljä droonia olivat ukrainalaisia eikä niitä ollut kohdennettu Suomeen (faktapohjainen). Faktaa on keskusrikospoliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen tiedote, esitutkintojen päättäminen, droonien sotilaskäyttöön valmistettu tyyppi ja niissä olleet räjähteet. Faktaa on, että harhautumiseen vaikuttivat Suomenlahden itäosien GNSS-häirintä ja etelänpuoleinen tuuli, ja että droonit olivat osa Ukrainan vastatoimia. Faktaa on, että esitutkintojen päättäminen ei tarkoita, etteivätkö alukset olisi luvattomasti tulleet Suomen ilmatilaan. Siirtymä on faktapohjainen ja se koskee kaikkia lukijoita. Merkitsen erikseen, että tieto rajoittaa aiempaa oletusta, jonka mukaan kevään droonihavainnot liittyisivät Venäjän toimintaan, eikä yhdessäkään jutussa palata siihen, mitä keväällä oletettiin.

4. Yksityisen klinikan hätätilanteessa vastuunjako julkisen ensihoidon kanssa on epäselvä (faktapohjainen, vastuu kiistanalainen). Faktaa on, että Oraksen siirto viivästyi, että asiasta on tehty kantelu Lupa- ja valvontavirastoon ja että Hus vastaa yleisellä tasolla yksityisten sairaaloiden vastaavan itse hätätilanteidensa hoidosta. Faktaa on Helsingin Sanomien tieto, jonka mukaan klinikalta soitettiin hätänumeroon vasta anestesiologin saavuttua. Kiistanalaista on, kenen toiminta viivytti siirtoa, koska tieto on kahden median lähteiden varassa eikä Hus kommentoi yksittäistapausta. Siirtymä on faktapohjainen sen osalta että viive tapahtui ja kehystyspohjainen sen osalta kenen syy se oli.

5. Kauneudenhoitoalan sääntelyä aiotaan tiukentaa, mutta aikataulusta annetaan kaksi eri kuvaa (kehystyspohjainen). Faktaa on, että sosiaali- ja terveysministeri kertoo esittävänsä valvontalain muutosta syksyllä. Faktaa on, että sama ministeri kertoo, ettei pistoshoitojen sääntelyä ehditä viedä läpi tällä kaudella. Faktaa on, että Lupa- ja valvontaviraston kaikki kolme tarkastusta tänä vuonna johtivat toiminnan keskeyttämiseen ja että kansanedustaja Mia Laiho on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen. Siirtymä menee eri suuntiin sen mukaan, luettiinko Ilta-Sanomat vai Yle, ja merkitsen tämän erikseen, koska ero syntyy lähteen omasta viestinnästä eikä toimitusten valinnasta.

6. Hallituksen ulkopoliittinen yhtenäisyys Israel-kysymyksessä on julkisesti rikki (faktapohjainen). Faktaa on, että ulkoministeri allekirjoitti kahdentoista maan julkilausuman, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja arvostelivat sitä julkisesti, että RKP:n puheenjohtaja puolusti sitä ja että asiasta ei ollut ehditty keskustella hallituksessa. Faktaa on, että Suomella ei ole kansallista pakotelainsäädäntöä ja että tuki koskee eurooppalaisia rajoituksia, joista EU:ssa ei ole yksimielisyyttä. Siirtymä on faktapohjainen, mutta merkitsen erikseen, että jälkimmäinen tieto esiintyy vain yhdessä mediassa, minkä vuoksi useimmille lukijoille kiista näyttää sisällöllisesti suuremmalta kuin sen käytännön vaikutus on.

8. Yhteenveto

Tänään suomalainen media kertoo lukijalleen, että Google investoi Suomeen vähintään 13 miljardia euroa datakeskuksiin ja että Fortum myi yhtiölle enimmillään puolet Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista kahdeksikymmeneksikahdeksi vuodeksi, mikä nosti Fortumin osakkeen yli kolmentoista ja rakennusyhtiöiden kurssit kymmenen prosentin nousuun. Kehystysvalinnoista terävimmät koskevat sähkön riittävyyttä, josta pääministeri antoi samassa tiedotustilaisuudessa kaksi vastakkaiseen suuntaan osoittavaa lausetta, sekä sosiaali- ja terveysministerin kauneudenhoitoalan sääntelyä koskevia viestejä, joissa sama ministeri kertoi samana päivänä kahdelle medialle sekä ehtivänsä että olevansa ehtimättä. Turvallisuuskuvassa tapahtui merkittävä korjaus, kun keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos vahvistivat keväällä Suomeen pudonneiden neljän droonin olleen ukrainalaisia eikä Suomeen kohdennettuja, ja tämä julkaistiin samana päivänä kun Saksan liittokansleri kertoi Leipzigin drooni-iskun valmistelun tapahtuneen Venäjällä. Poliittisesti päivä oli kaksijakoinen: hallituspuolueet juhlivat yhdessä investointia ja riitelivät julkisesti Israel-julkilausumasta, jota kaksi puoluetta kutsui sooloiluksi ja jonka takana ulkoministeri ilmoitti seisovansa vaikka yksin. Merkittävimmät hiljaiset signaalit ovat kolme: Olkiluoto 3 ajettiin alas viidenkymmenen vuorokauden huoltoseisokkiin samana päivänä kun sähkön riittävyys luvattiin, valtion enemmistöomistaman Fortumin kahdenkymmenenkahden vuoden sopimus tehtiin omistajaohjausministerin oman kertoman mukaan ilman poliittista valmistelua, ja Olivia Oraksen tapauksessa paljastui, että ambulanssi ei aluksi saanut lupaa siirtää tajutonta potilasta yksityiseltä klinikalta julkiseen sairaalaan.

9. Lopuksi

Kaksi lausetta samasta suusta, samasta huoneesta, saman tunnin sisällä.

Ensimmäinen: ”Sähkö riittää. Suomalaisten ei pidä olla huolissaan tämän takia.”

Toinen: ”Valmistelemme tällä hetkellä Multalan johdolla hintakattoa tavallisille kodeille, jotta ei nähtäisi vastaavia kriisihetkiä kuin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.”

Molemmat sanoi pääministeri Petteri Orpo. Molemmat julkaistiin. Ensimmäinen siteerattiin seitsemässä mediassa, toinen neljässä. Kolmessa jutussa ne ovat rinnakkain, eikä yhdessäkään niitä lueta yhdessä.

Kirjaan tämän ylös, koska se on päivän tarkin kohta, eikä siitä tehty yhtäkään omaa juttua.

Lauseet eivät ole ristiriidassa. Ne koskevat eri asioita, riittävyyttä ja hintapiikkejä. Silti ne kertovat yhdessä jotain, mitä kumpikaan ei kerro yksin: sama hallitus, joka kehottaa olemaan huolestumatta, valmistelee vakuutusta huolen varalta.

Ja päivä jatkuu.

Kirjaan ylös vielä yhdeksän asiaa.

Ensimmäinen on kellonaika torstaina kello 1.00. Sinä hetkenä Olkiluoto 3 irrotetaan sähköverkosta viidenkymmenen vuorokauden huoltoseisokkiin. Laitos tuottaa normaalisti noin 1 600 megawattia, mikä on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantoyksikkö. Alasajo alkoi keskiviikkona, samana päivänä jona koko maa keskusteli sähkön riittävyydestä. Huollossa tehdään noin 6 000 työvaihetta, ja siihen osallistuu tuhat ulkopuolista työntekijää. Keskiviikkoillan pörssisähkön hinta kello 21 oli 25,5 senttiä kilowattitunnilta, noin kuusinkertainen tyypilliseen tuntihintaan verrattuna. Kaksi juttua, yksi media, ei yhtään joka mainitsisi molempia samassa lauseessa muun päivän kanssa.

Toinen on lause, jonka Googlen oma kone kirjoitti. Yle syötti yhtiön bkt-laskelman Googlen Gemini-tekoälylle. Vastaus kuului: ”Väite on taloustieteellisesti ja mittakaavaltaan vahvasti paisuteltu sekä käsitteellisesti harhaanjohtava.” Yle vei tuloksen Etlan vanhemmalle tutkijalle Sakari Lähdemäelle, joka sanoi: ”Minäkin olen kriittinen, mutta en noin kriittinen.” Kirjaan tämän ylös, koska se on ensimmäinen kerta, jona suomalaisessa aineistossa yhtiön oma tekoäly esiintyy yhtiön oman tiedotteen vastapuheenvuorona, ja koska sen tuottama väite on samalla juuri se tuote, jonka infrastruktuuria yhtiö on Suomeen rakentamassa.

Kolmas on 300 hehtaaria Loviisassa ja 2 500 hehtaaria pohjoisessa. Fortum kertoi hankkineensa Loviisasta 300 hehtaaria maata, jolle mahtuu useampikin reaktori. Kauppalehden Maanmittauslaitoksen tiedoista tekemän selvityksen mukaan Google on ostanut Pohjois-Suomesta maata datakeskuksia varten yli 2 500 hehtaaria ja yli 50 miljoonalla eurolla, poikkeuksellisen korkeaan hintaan. Kaksi maakauppaa, kaksi eri toimijaa, yksi juttu kummastakin. Kirjaan tämän ylös, koska maa on ainoa osa tästä investoinnista, jota ei voi siirtää pois.

Neljäs on päivämäärä kevät 2027. Pääministeri sanoi Kauppalehdelle, että säätövoiman osalta keskeistä on Meri-Porin voimalaitoksen pitäminen reservissä. Yle soitti Fortumille. Vastaus tuli tekstiviestillä: ”Laitoksen osalta tehty päätös laitoksen sulkemisesta keväällä 2027 on edelleen voimassa. Eli asiaan ei ole tullut muutoksia.” Juttu päättyy lauseeseen, jonka mukaan pääministeri tai hänen esikuntansa ei ole vielä kommentoinut asiaa. Yksi media, yksi puhelu, yksi tekstiviesti. Kirjaan tämän ylös, koska se on päivän ainoa kohta, jossa toimitus tarkisti pääministerin lausunnon lähteeltä.

Viides on lause Husista. Kysyttäessä Olivia Oraksen siirrosta Hus vastasi vain yleisellä tasolla: yksityiset sairaalat vastaavat itse hätätilanteidensa hoidosta ja siirtävät potilaan tarvittaessa jatkohoitoon käyttäen yksityisiä yrityksiä tai Husin sairaankuljetusta. Linjajohtaja Markku Kuisma tarkensi, että sairaankuljetus ja ensihoito ovat eri asioita. Kirjaan tämän ylös, koska lause on ollut voimassa vuosia, se on julkinen, se on todennäköisesti oikein, ja sen merkitys tuli näkyväksi vasta sinä hetkenä, jona 27-vuotias nainen makasi tajuttomana lattialla.

Kuudes on 103 hakemusta. Maahanmuuttoviraston Ylelle toimittamien tilastojen mukaan 103 työperäistä oleskelulupahakemusta on jätetty suoraan tutkimatta syyskuun 2024 jälkeen turvapaikkataustan vuoksi. Yksi näistä on Kaskisissa asuvan Katja Arapovan, joka työskenteli kaupungin varhaiskasvatuksessa. Toinen on hänen miehensä Sergein, joka työskenteli rakennusliikkeessä Kristiinankaupungissa. Molemmat menettivät työnteko-oikeutensa hallinto-oikeuden päätöksen hetkellä. Kirjaan tämän ylös, koska samana päivänä Suomelle luvattiin 37 000 uutta työpaikkaa ja Etlan tutkimusjohtajalta kysyttiin, mistä 16 000 rakennusalan työntekijää löytyy. Googlen Suomen maajohtaja vastasi: ”Meillä on rakentamisessa hyvät ja luotettavat suomalaiset kumppanit, jotka varmasti pystyvät tämänkin kysymyksen ratkaisemaan.”

Seitsemäs on 4 088 asuntoa. Käytettyjä asuntoja myytiin elokuussa 4 088 kappaletta, vähemmän kuin kertaakaan elokuussa sitten vuoden 2003. Uudisasuntoja myytiin 68 kappaletta, puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Samana päivänä YIT:n osake nousi lähes kolmetoista prosenttia ja SRV:n kymmenen. Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi selvää kasvua vuosille 2026 ja 2027, ja syyksi nimetään datakeskusten määrän vahva kasvu. Kirjaan tämän ylös, koska kaksi lukua kuvaa samaa toimialaa samana päivänä ja koska ne kertovat päinvastaista.

Kahdeksas on Nea, 19, Jyväskylässä. Hän meni juoksemaan Harjun stadionille puoli kymmenen aikaan illalla. Kentän ilmoitettu sulkemisaika oli kymmenen. Ennen kymmentä portit oli lukittu. Hän oli ottanut unilääkkeen aikoessaan mennä treenin jälkeen suoraan kotiin, joka on muutaman minuutin päässä. Palvelunumeroon ei vastattu. Hän soitti hätänumeroon. Kirjaan tämän ylös, koska se on aineiston pienin tapaus ja koska se sisältää saman rakenteen kuin päivän suurimmat: julkinen lupaus, jonka toteutumista kukaan ei tarkistanut ennen kuin joku jäi sen sisään.

Yhdeksäs on Bangladeshin tuhat lasta. Maan terveydenhuollon pääosasto kertoi, että tuhkarokkoepidemiassa on kuollut 1 002 lasta ja todettu 187 484 tartuntaa maaliskuun jälkeen. Kyseessä on maan tappavin epidemia vuosikymmeniin. Viranomaiset myöntävät epäonnistuneensa rokotuskampanjassa, joka olisi voinut pelastaa henkiä. Yksi juttu, yksi media, kolme kappaletta. Samana päivänä Norjan kuninkaan hautajaisista julkaistiin yli kolmekymmentä juttua, joista useissa käsiteltiin helmikaulakorujen symboliikkaa.

Kun tätä päivää joskus luetaan taaksepäin, siitä muistetaan luultavasti Google. Se on ymmärrettävä muisto. Summa on suurin, jonka Suomi on koskaan yhdeltä toimijalta saanut, ja päivä oli kalenterissa.

Aineisto kertoo kuitenkin jotain muuta.

Keskiviikko 9. syyskuuta oli päivä, jona Suomelle luvattiin kolmetoista miljardia euroa ja jona Suomen suurin voimalaitos ajettiin alas viideksikymmeneksi vuorokaudeksi. Ensimmäisestä kirjoitettiin viisikymmentäviisi juttua. Jälkimmäisestä yksi.

Molemmat ovat totta. Molemmat julkaistiin. Kummastakaan ei tehty juttua, joka sisältäisi toisen.

Investoinnista kerrottiin tiedotustilaisuudessa, jossa oli paikalla pääministeri, kaksi ministeriä, kolmen pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja neljän kunnan päättäjät. Huoltoseisokista kerrottiin pörssitiedotteessa.

Toinen on lupaus, joka lunastetaan vuosina 2027 ja 2028. Toinen on tosiasia, joka alkaa torstaina kello yksi yöllä.

Me osaamme laskea, kuinka monta miljardia meille luvataan.

Emme laske, kuinka monta megawattia meiltä samalla viikolla poistuu.

Kolmetoista miljardia oli päivän suurin luku.

Tuhat kuusisataa megawattia ei ollut kenenkään otsikko.