Vuorokauden uutiskatsaus ja analyysi

1A. Aineiston laadun arviointi

Aineisto on 410 artikkelia, mikä on hieman eilistä pienempi mutta edelleen tavanomaista suurempi vuorokausisaalis. Rakenne on tyypillinen perjantai: aamuyön ulkomaanuutiset, aamupäivän tulosjulkistukset ja poliisitiedotteet, iltapäivän oikeus- ja onnettomuussähkeet sekä läpi vuorokauden kulkeva runsas viikonloppupalvelusisältö.

Volyymijakauma jatkaa viikon kaavaa. Ilta-Sanomat on suurin, arviolta noin 29 prosenttia aineistosta, Yle toinen noin 22 prosentilla, Helsingin Sanomat kolmas noin 18 prosentilla, Iltalehti noin 16 ja MTV noin 15 prosentilla. Ilta-Sanomien yliedustus näkyy suoraan siinä, että horoskooppi, ristikko, Neloset, kaksi visaa, jäätelöäänestys, kotivaimojuttu, Tinder-neuvot ja valtaosa julkkismateriaalista on käytännössä kokonaan sen tuotantoa. MTV:n aineisto painottuu lyhyisiin sähkeisiin sekä Huomenta Suomen ja oman uutislähetyksen haastatteluihin.

Painotukset eroavat tunnistettavasti. Helsingin Sanomat tuottaa eniten omia asiapaljastuksia: HSL:n johdon bonukset irtisanomisten jälkeen, valtion harjoittelupaikkojen ikärajaus, tekaistu Heffring University, datakeskusten kunnille tarjoamat kylkiäiset sekä Räsäsen sakkoyritys. Yle tuottaa eniten hallinnon rakenteita avaavia juttuja: Carunan miljardikanne, poliisin kameravalvonnan laajeneminen, kansalaisuuskokeen aikataulu, opintosetelin käyttöönotto, Ruotsin marja-alan työluvat sekä talouskasvun ja työllisyyden välinen viive. Iltalehti painottaa politiikan kärjistystä, kolumneja ja henkilövetoisia kotimaanjuttuja, Ilta-Sanomat rikos- ja henkilöaineistoa.

Laadullisesti kuusi havaintoa on syytä nostaa esiin.

Ensinnäkin Thaimaan kouluampumisen kuolonuhrien määrä vaihtelee aineistossa yhdestä seitsemään sen mukaan, mihin kellonaikaan juttu on julkaistu. Helsingin Sanomat kertoo yhdestä kuolleesta opettajasta, Ilta-Sanomat ja Yle kahdesta, MTV yhdestä ja Iltalehti seitsemästä. Kaikki ovat julkaisuhetkellään oikein, mutta varhaisimmat jäävät elämään verkossa rinnakkain.

Toiseksi Ruokaviraston samasta päätöksestä syntyy kaksi vastakkaista otsikkosuuntaa. Yle otsikoi, että virasto liudensi rajoituksia viljan osalta, Ilta-Sanomat listaa uudet kiellot ja MTV kertoo molemmat. Päätös todella sisältää sekä tiukennuksia että lievennyksiä, joten kumpikaan ei ole virheellinen. Lukija saa silti täysin eri käsityksen siitä, mihin suuntaan viranomainen liikkui.

Kolmanneksi Metan New Mexicon tuomion summa esiintyy kolmena eri lukuna. Helsingin Sanomat kertoo 567 miljoonaa dollaria eli noin 492 miljoonaa euroa, MTV noin 570 miljoonaa dollaria ja Yle noin 530 miljoonaa euroa. Euromääräinen ero on lähes 40 miljoonaa, eikä eroa selitetä missään.

Neljänneksi Turkin, Saudi-Arabian ja Pakistanin puolustussopimuksen allekirjoituspaikka vaihtelee. Helsingin Sanomien mukaan sopimus allekirjoitettiin Mekassa, MTV:n ennakkojutun mukaan johtajat tapasivat Jeddassa ja Yle kertoo vain Saudi-Arabiasta. Kyse on tarkistettavissa olevasta faktasta.

Viidenneksi Mustasaaren tapauksessa toteamisen aste eroaa olennaisesti. Iltalehti otsikoi Vasabladetiin viitaten, että koulun pihalta löytyi itse tehty pommi, kun taas Yle kertoo ylikonstaapeli Pasi Sillanpään sanoneen, ettei poliisi vahvista tietoa pommista vaan puhuu epäilyttävästä esineestä. Ero on merkittävä, koska kyseessä on päiväkodin piha.

Kuudenneksi Lohjan hukkumispaikka on Ilta-Sanomilla ja Iltalehdellä Nummijärventie ja Karja-Lohja, Ylellä poliisin yleisjohtajan mukaan Puujärvi. Yle merkitsi oman uutisensa muokatuksi kellonaikaa myöten, kun poliisin tiedotteeseen tuli uusi tieto sivullisen havainnosta. Merkitsen tämän siksi, että avoin korjausmerkintä on käytäntö, jota kukaan ei yleensä huomaa.

Pieni artikkelimäärä ei tee minkään talon näkökulmasta oikeampaa tai väärempää. Se tarkoittaa vain, että sen havainnot painuvat kokonaiskuvassa hiljaisemmiksi. Tänään tämä koskee erityisesti Yleä, jonka Caruna-uutinen, kameravalvontajuttu ja marja-alan työlupavertailu eivät leviä yhteenkään toiseen mediaan, sekä Helsingin Sanomia, joka on ainoa HSL:n bonuksista ja datakeskusten kuntatarjouksista kertova.

1B. Metasijoittelu

Vuorokauden agenda on kolminapainen, ja navat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia.

Ensimmäinen napa on sikarutto, joka on kahdeksantena päivänä täysin reaktiivinen mutta muuttanut luonnettaan. Tauti ei enää ole eläinlääkinnällinen uutinen vaan taloudellinen. Aiheesta on tänään kymmenkunta juttua, ja niiden kärjet ovat viljelijän tulonmenetys, pörssiyhtiön tulosvaroitus, viennin osittainen avautuminen, rajan sulkeminen ja metsästysrajoitusten seuraukset riistakannoille. Aihe on siirtynyt maaseutusivuilta talous- ja turvallisuusosastoille yhdessä viikossa, eikä yksikään media nimeä tätä siirtymää.

Hyötyjää on tässä navassa vaikea nimetä, mikä on itsessään huomionarvoista. Ruokavirasto saa kertoa tekevänsä työtään, viljelijäjärjestöt saavat äänensä kuuluviin ja Rajavartiolaitos saa perustellun syyn sulkea itärajan riistaportit kokonaan. Häviäjä on selvästi tunnistettavissa: kaakkoissuomalainen kasvinviljelytila, jonka sato on korjattavissa mutta ei myytävissä. Yhtään juttua ei kirjoiteta siitä, kuka tämän tappion lopulta maksaa.

Toinen napa on perussuomalaisten kannatus, joka on tänään täysin proaktiivinen ja kokonaan tulkinta-aineistoa. Ylen eilinen mittaus tuottaa perjantaina Iltalehden pääkirjoituksen, MTV:n päätoimittajan kommentin, MTV:n Pöllöraadin, Iltalehden podcastin ja Ilta-Sanomien viiden syyn analyysin. Viisi tekstiä, ei yhtään uutta tietoa. Ylen oma mittaus ei tuota Ylelle itselleen enää mitään, mikä on rakenteellisesti kiinnostavaa: mittarin omistaja jää tulkintakilpailun ulkopuolelle.

Hyötyjä on jälleen perussuomalaiset, joka saa toisen peräkkäisen päivän, jolloin sen asema on koko politiikkakeskustelun lähtökohta. Merkillepantavaa on, että Iltalehden pääkirjoitus siirtää keskustelun askeleen eteenpäin normalisoimalla Rydmanin ehdotuksen vertaamalla sitä Ruotsin blokkijärjestelmään. Häviäjä on kokoomus, jonka eduskuntaryhmän puheenjohtaja joutuu vaihtamaan aiheen turvallisuuspolitiikkaan ja saa siitä välittömästi vastauksen, jossa häntä syytetään paniikista. Toinen häviäjä on koko oppositio pääministeripuoluetta lukuun ottamatta: keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto esiintyvät aineistossa käytännössä vain Päämajasymposiumin osallistujalistalla.

Kolmas napa on rikos ja oikeus, joka on tänään poikkeuksellisen tiheä ja jota kaikki viisi mediaa seuraavat. Moringin oikeudenkäynti, Turun sarjaseksuaalirikosepäily, Tampereen tuhopolttotuomio, Lapin palvelukodin opioidivarkaudet ja Lounais-Suomen ilmanvaihtopetokset muodostavat kokonaisuuden, jossa jokainen tapaus on yksin luettuna järkyttävä ja yhdessä luettuna kertomus siitä, että instituutioiden sisällä tapahtuu asioita, joita ei ole huomattu ajoissa. Palvelukodin johtaja laimensi opioidit vedellä puolentoista vuoden ajan. Turun epäilty oli vapautunut vankilasta ja jatkoi väitetysti heti. Ilmanvaihtopetosten uhreista osa ei tiedä joutuneensa huijatuksi. Yksikään juttu ei kokoa näitä.

Neljäs, hiljainen napa koostuu jälleen erillisistä palasista. Tänään ne eivät ole drooneja vaan lääkitysvirheitä. Santahaminan terveysasema antoi varusmiehelle Cipralexia närästyslääkkeen sijaan, Lapin palvelukodin johtaja korvasi asukkaiden opioidit vedellä ja Norjan valtio määrättiin maksamaan 630 000 euroa miehelle, joka sai väärää syöpälääkettä 18 vuoden ajan. Kolme juttua, kolme osastoa, kaksi maata, yksi ilmiö. Yksikään media ei aseta niitä rinnakkain.

Suhde eiliseen on osittainen jatkumo. Rydman-keskustelu jatkuu tulkintavaiheessa, sikarutto siirtyy seitsemänneltä päivältä kahdeksannelle uudella talouskehyksellä, Ceuta jatkuu kolmella kulmalla. Vantaan ja Espoon yt-neuvottelut, jotka eilen olivat päivän toiseksi suurin aihe, ovat kadonneet aineistosta kokonaan yhdessä vuorokaudessa. Sama koskee valtiovarainministeriön budjettiehdotusta ja Talouspolitiikan arviointineuvoston vaatimusta. Kuntatalouden sopeutus ehti olla uutinen tasan yhden päivän.

2. Vuorokauden pääkehys

Jos lukee vain nämä uutiset, syntyy kuva maasta, jossa raja sulkeutuu, talous jakautuu kahtia ja yksilö jää yksin järjestelmän kanssa.

Rajakerroksessa liike on yksisuuntaista. Rajavartiolaitos sulkee kaikki itärajan riistaportit, mikä tarkoittaa, että villieläinten kulku rajan yli estetään koko rajan pituudelta. Sikaruttovyöhykkeeltä ei saa siirtää sikoja, lihaa eikä sivutuotteita edes omaan käyttöön. Suomalainen rajapartio on Tallinnassa avustamassa satunnaistarkastuksissa syyskuun alkuun asti. Espanja uhkaa Italiaa vastatoimilla Schengen-keskeytyksestä, ja Marokko lupaa auttaa alaikäisten palautuksessa. Kansalaisuuskoe tulee voimaan maaliskuussa. Trump rajaa syntymäkansalaisuutta kahdella asetuksella. Kuusi eri uutista, kuusi eri osastoa, sama liike.

Talouskerroksessa jakautuminen on tänään poikkeuksellisen näkyvä. Bittiumin osake nousee yli 30 prosenttia, ja lähes koko kasvu tulee puolustus- ja turvallisuuspuolelta, jonka liikevaihto kaksinkertaistui. Qt Group nousee lähes 27 prosenttia. Samana päivänä Tokmanni laskee lähes kahdeksan prosenttia kuluttajakysynnän takia ja porilainen tomaattitalo, joka työllistää 76 ihmistä, hakeutuu konkurssiin sähkön ja lämmön hinnan takia. Kasvava Suomi tekee tietoliikennelaitteita armeijoille, kutistuva Suomi kasvattaa tomaatteja ja myy halpatavaraa. Yksikään juttu ei aseta näitä rinnakkain, vaikka ne julkaistiin samana aamuna.

Instituutiokerros on tänään jännitteinen tavalla, joka on harvinaisen selkeästi luettavissa. Poliisi laajentaa kameravalvontaa noin kymmeneen uuteen kuntaan mutta ei kerro kameroiden tarkkaa määrää eikä sijaintia. Maavoimat myöntää, etteivät kutsuntakirjeet tavoittaneet ruotsinkielisiä kutsunnanalaisia Uudellamaalla. Verottaja lopetti paperiset kirjeet OmaVeron käyttäjiltä, ja 21 000 käyttäjää ei ole ilmoittanut yhteystietoja, joten he eivät saa ilmoitusta uudesta veropostista. Posti ja Matkahuolto kadottivat sarjakuvataiteilijan korvaamattomat alkuperäissivut. Hylätystä kehitysvammaisten laitoksesta Lapissa löytyi lattioilta avaamattomia kirjeitä ja pankkikirjoja, ja poliisi aloitti tutkinnan vasta Ylen uutisoinnin jälkeen. Valvonta lisääntyy, tiedonkulku vuotaa.

Yksilökerros on täynnä kertomuksia, joissa ihminen tekee kaiken oikein ja järjestelmä pettää silti. Oulun kauppakeskus Valkeassa puukotettu bangladeshilaismies Rakibul Hasan Ridoy sai vihdoin oleskeluluvan sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto oli yli puoli vuotta uhannut karkottaa hänet, koska hän ei enää käynyt töissä. Syy työn loppumiseen oli puukotus. Santahaminan terveysasemalta varusmies sai masennuslääkettä närästyslääkkeen sijaan ja huomasi virheen vasta vuosi myöhemmin googlaamalla. Hotelli Tallukan viisitoista työntekijää elää epävarmuudessa, koska puolustusministeriö tyrmäsi hotellin kaupan turvallisuussyistä. Ravintoloitsija Jaakko Hämäläinen kuvaa Woltin uutta automaattista tilauskäytäntöä täysin irralliseksi todellisuudesta.

Ulkomaankerros on tänään lähempänä avointa väkivaltaa kuin viikkoihin. Thaimaassa 14-vuotias tappoi kuusi ihmistä koulussaan. Iran uhkaa muuttaa naapurustonsa tulipalloksi. Kolme sunnimuslimimaata solmii Nato-tyyppisen puolustusliiton keskellä Iranin sotaa. Yhdysvaltain tiedustelu arvioi Venäjän voivan testata Natoa rajatulla hyökkäyksellä jo tämän syksyn aikana. Ukraina polttaa varastoja 2 000 kilometrin päässä rajasta, ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori sanoo suoraan, että otaksuma on kyseessä olevan sotarikos.

Lukijalle jäävä tunne on sulkeutuminen. Päivässä ei ole yhtä katastrofia eikä yhtä ratkaisua, vaan tunne siitä, että portit menevät kiinni yksi kerrallaan ja jokainen sulkeminen on erikseen perusteltu.

3. Teemat ja painotukset

1. Sikarutto talouskysymyksenä. Kaikki viisi mediaa, arviolta 12 juttua. Riistaporttien sulkeminen, Ruokaviraston rajoitusmuutokset, viljelijöiden markkinaongelma, Atrian tulosvaikutus, viennin osittainen palautuminen, metsästysrajoitusten vaikutus hirvikantaan sekä Etelä-Savon varautuminen.

2. Perussuomalaisten nousun tulkinta. Kaikki viisi. Iltalehden pääkirjoitus, MTV:n päätoimittajan kommentti, Pöllöraati, Politiikan puskaradio ja Ilta-Sanomien viiden syyn analyysi. Aiheeseen liittyy myös Kopran ja Tuppuraisen turvallisuuspoliittinen yhteenotto.

3. Rikos, oikeus ja viranomaisvirheet. Kaikki viisi. Moring, Turun sarjaseksuaalirikosepäily, Tampereen tuhopolttotuomio, Lapin palvelukoti, ilmanvaihtopetokset, kuolema poliisiautossa, Supo-tutkinnan päätös, Ekpan hovioikeuskäsittely.

4. Venäjä, Ukraina ja Naton koettelu. Kaikki viisi. Wildberries-iskut ja niiden oikeudellinen arviointi, WSJ:n tiedusteluraportit, Liettuan väärän lipun varoitus, Venäjän polttoainepäätös, Runetin katkot, vankien värväys, ISW:n tieto sotavankiprikaatista, Black Bird Groupin arvio Venäjän heikoimmasta kesästä.

5. Talouden kaksijakoisuus. Kaikki viisi. Bittium, Qt Group, Tokmanni, Agrifutura, Caruna, Yhdysvaltain työllisyysluvut, talouskasvun ja työllisyyden viive, brasilialaisen lihan tuontikielto.

Mitä jää sivuun, ja kenen katveessa.

Sikaruton kokonaiskustannusta ei laske kukaan. Aineistossa on tänään erikseen Atrian seitsemän miljoonaa, viljelijöiden markkinakelvoton sato 10 500 hehtaarilla, metsätaloustöiden pysäytys, marjastus- ja sienestyskiellot sekä kuntien tulonmenetykset, joista kerrottiin eilen. Se, joka pitää rajoituksia liian tiukkoina, ei saa tietää mitä ne yhteensä maksavat. Se, joka pitää niitä välttämättöminä, ei saa sitäkään. Yhteissumma on laskettavissa, eikä sitä lasketa.

Talouskasvua korostavan katve on kasvun rakenne. Bittiumin liikevaihdon kaksinkertaistuminen tulee puolustuksesta, terveyspuoli kasvoi kolme prosenttia. Tokmannin kuluttajakysyntä ei kasva vertailukelpoisesti lainkaan. Yle kertoo ainoana, että talouskasvu on jo noin kahden prosentin vuosivauhdissa mutta työllisyys ei ole seurannut perässä, ja Paltan Martti Pykäri arvioi kotimaisen kysynnän vasta nyt virkoavan. Se, joka haluaa uskoa käänteeseen, ja se, joka epäilee sitä, saavat molemmat tarvitsemansa aineiston vain jos lukevat kaikki viisi mediaa.

Turvallisuuspolitiikan katve on sisältö. Kopra sanoo, ettei SDP:llä ole turvallisuuspoliittista linjaa. Tuppurainen vastaa, että kokoomus politikoi turvallisuudella. Kumpikaan ei kerro, mitä mieltä he ovat ydinenergialaista, Ottawan miinakieltosopimuksesta tai rajaturvallisuuslain jatkosta, vaikka juuri nämä Kopra nimeää. Kolme konkreettista lainsäädäntökysymystä katoaa yhteen syytöskierrokseen. Se, joka pitää kokoomuksen kritiikkiä oikeutettuna, ja se, joka pitää sitä epätoivoisena, jäävät molemmat ilman perusteita.

Maahanmuuttokriittisen ja maahanmuuttomyönteisen katveet ovat tänään eri suuntiin. Yle on ainoa, joka kertoo Oulun Valkeassa puukotetun bangladeshilaismiehen saaneen oleskeluluvan sen jälkeen, kun Migri oli uhannut karkottaa hänet työttömyyden takia, jonka syy oli puukotus. Yle on myös ainoa, joka kertoo Ruotsin myöntäneen 950 työlupaa thaimaalaisille marjanpoimijoille myös yrityksille, jotka on tuomittu tai joita epäillään rikoksista Suomessa, ja jonka apulaisjohtaja Hanna Geurtsen toteaa, etteivät Suomen tuomiot ole riittävä syy evätä työlupaa ruotsalaiselta työnantajalta. Toiseen suuntaan: Iltalehti ja Ilta-Sanomat nostavat Turun seksuaalirikosepäillyn aiemman tuomion ja vankilasta vapautumisen otsikkoon, kun Helsingin Sanomat ja MTV pitäytyvät poliisitiedotteessa. Neljä eri katvetta neljälle eri lukijalle.

Kaikkien uutiskynnyksen alle jää tänään kolme asiaa lähes kokonaan. Ensimmäinen on Carunan omistajien yli kahden miljardin euron korvauskanne Suomen valtiota vastaan, joka Ylen lähteiden mukaan jatkuu omistajanvaihdoksesta huolimatta ja jota käsitellään Maailmanpankin alaisessa sitovassa välimiesmenettelyssä. Kyse on päivän suurimmasta yksittäisestä valtiontaloudellisesta riskistä, ja sen kertoo yksi media. Toinen on poliisin kameravalvonnan laajeneminen noin kymmeneen uuteen kuntaan siten, että poliisi ei kerro kameroiden tarkkaa määrää eikä sijaintia. Yle kertoo siitä yksin. Kolmas on Helsingin Sanomien tutkiva juttu siitä, että kansainväliset datakeskusyhtiöt tarjoavat kunnille hankkeiden kylkiäisinä miljoonalahjoituksia korkeakouluille, hengityskoneita vastasyntyneiden teho-osastolle, uimaopetusta ja digiopetusta eläkeläisille. Helsingin Sanomat kertoo siitä yksin.

4. Kehystysanalyysi

Arvio kehystystyyppien jakaumasta tässä aineistossa:

• Faktapohjainen, vähän kehystetty uutisointi (sähkeet, tiedotteet, tulokset, sää): noin 28 prosenttia
• Palvelu-, elämäntapa- ja viihdekehys: noin 26 prosenttia
• Rikos-, onnettomuus- ja draamakehys: noin 19 prosenttia
• Henkilö- ja tunnekehys: noin 14 prosenttia
• Strateginen, valtaa ja peliä korostava kehys: noin 13 prosenttia

Ruokaviraston päätös: liudennus, kiristys vai palvelutieto. Tämä on päivän puhtain esimerkki siitä, miten yksi hallinnollinen päätös hajoaa vastakkaisiksi uutisiksi.

Yle otsikoi "Ruokavirasto liudensi sikaruton tartuntavyöhykkeen rajoituksia viljan osalta" ja rakentaa jutun sille, mitä jatkossa saa tehdä. Kehys on helpotus, ja sen logiikka on se, että viljelijöiden asema paranee.

Ilta-Sanomat otsikoi "Näin sikarutto vaikuttaa toimintaan tartuntavyöhykkeellä – tämä sallitaan tietyin ehdoin" ja luettelee ensin uudet kiellot: eläinperäisten tuotteiden siirto kielletty myös omaan käyttöön, sikojen siirto kielletty, sukusolujen ja alkioiden siirto kielletty. Kehys on tiukennus palvelutiedon muodossa.

MTV otsikoi "Ruokavirastolta muutoksia sikaruttorajoituksiin" ja kertoo neutraalisti, että sikojen siirto on nyt täysin kielletty ja että rehun käyttö on nyt sallittua. Kehys on hallinnollinen muutos.

Kolme kehystä. Helpotuskehys olettaa, että olennaisinta on viljelijän toimintamahdollisuus. Kiristyskehys olettaa, että olennaisinta on kieltojen laajuus. Muutoskehys olettaa, että olennaisinta on päätöksen tekninen sisältö. Kaikki kolme perustuvat samaan Ruokaviraston tiedotteeseen ja saman komission täytäntöönpanopäätökseen. Merkille pantavaa on, että Ylen ja Ilta-Sanomien otsikot antavat vastakkaisen käsityksen viranomaisen liikesuunnasta, eikä kummankaan lukija saa tietää, että päätös liikkui molempiin suuntiin yhtaikaa.

Sikaruton talousvaikutus: rakenne, henkilö vai pörssiluku. Yle otsikoi "Sikarutto ajoi sadat viljelijät ahtaalle – viljan ostajat kieltäytyvät vastaanottamasta satoa" ja rakentaa jutun tilamäärille, hehtaareille ja MTK:n toiminnanjohtajan arviolle. Kehys on rakenteellinen.

Iltalehti otsikoi "Viljelijä Juhaa kurittavat rajut tautirajoitukset – Jättitappiot uhkaavat" ja rakentaa jutun yhden nimetyn viljelijän tilanteelle. Kehys on henkilökohtainen uhka.

Ilta-Sanomat otsikoi "Nyt tuli Atrialta arvio – näin sikarutto iskee tulokseen" ja rakentaa jutun pörssiyhtiön tiedotteeseen ja vientitilastoihin. Kehys on sijoittajanäkökulma.

Yle otsikoi toisessa jutussaan "Afrikkalainen sikarutto rajoittaa metsästystä – hirvikanta voi kasvaa roimasti". Kehys on ekologinen seurannaisvaikutus.

Neljä kehystä. Rakennekehys olettaa, että olennaisinta on kärsijöiden määrä. Henkilökehys olettaa, että olennaisinta on yksittäisen ihmisen kohtalo. Pörssikehys olettaa, että olennaisinta on mitattava euromäärä. Ekologinen kehys olettaa, että olennaisinta on ketju, joka jatkuu rajoitusten jälkeenkin. Kaikki neljä ovat sisäisesti johdonmukaisia, eikä yksikään mainitse toista.

Rydmanin ehdotus: julkeus, normaalius, hämmennys vai pelko. Iltalehden pääkirjoitus otsikoi "Onko perussuomalaisten julkea ehdotus sittenkään niin julkea?" ja perustelee vastauksensa Ruotsin blokkijärjestelmällä sekä toteamalla, että vuoden 1987 poikkeuksen aikaan presidentillä oli vielä näppinsä pelissä. Kehys on normalisointi vertailun kautta.

MTV:n päätoimittaja Ilkka Ahtiainen otsikoi "Tässä on Suomen sisäpolitiikan hämmentäjä numero yksi" ja kutsuu heittoa härskiksi mutta toteaa, että sekä toimittajien että yleisön on syytä olla kiitollisia Rydmanille, koska ilman häntä kesä olisi ollut puheenaiheiltaan köyhempi. Kehys on viihdyttävä provokaatio.

MTV:n Pöllöraadissa Ilta-Sanomien Timo Haapala sanoo, että demarit ovat aidosti peloissaan pääministerivaaliperinteen katkeamisesta, koska eduskunnassa on vaalien jälkeenkin porvarienemmistö. Kehys on aritmetiikka.

Ilta-Sanomien viiden syyn analyysi ei käsittele ehdotusta lainkaan vaan selittää kannatusnousun henkilövalinnoilla ja keskustan heikkoudella. Kehys on puoluetekninen.

Neljä kehystä. Normalisointikehys olettaa, että olennaisinta on kansainvälinen vertailu. Provokaatiokehys olettaa, että olennaisinta on keskustelun syntyminen. Aritmetiikkakehys olettaa, että olennaisinta on eduskunnan enemmistösuhde. Puoluetekninen kehys olettaa, että olennaisinta ovat kannatusluvun syyt. Yhdessäkään ei kysytä, mitä keskusta tai kristillisdemokraatit ehdotuksesta ajattelevat, vaikka ilman niitä keskustaoikeistolaista enemmistöä ei ole olemassa.

Turun seksuaalirikosepäily: prosessi, tausta vai estetty rikos. Helsingin Sanomat ja MTV otsikoivat poliisitiedotteen mukaisesti viidestä tutkittavasta rikoksesta ja 21-vuotiaasta epäillystä. Kehys on prosessi.

Iltalehti otsikoi "Hyytävistä seksuaalirikoksista epäilty mies, 21, vapautui juuri vankilasta – Taustalla karmea teko" ja kertoo aiemmasta neljän ja puolen vuoden tuomiosta törkeän raiskauksen yrityksestä sekä siteeraa hovioikeuden kuvausta teosta häikäilemättömäksi ja raa'aksi. Kehys on rikoksenuusijan tausta.

Yle otsikoi vangitsemisen jälkeen "Turussa useista seksuaalirikoksista epäilty mies vangittiin – yritti raiskata naisen puistossa jo kaksi vuotta sitten" ja lisää yksityiskohdan, jota muut eivät kerro: postinjakajan puuttuminen tilanteeseen esti raiskauksen vuonna 2024. Kehys on aiempi tapahtumakulku sivullisen näkökulmasta.

Kolme kehystä. Prosessikehys olettaa, että olennaisinta on tutkinnan vaihe. Taustakehys olettaa, että olennaisinta on epäillyn historia. Ylen kehys tuo mukaan kolmannen osapuolen, joka esti rikoksen, mikä muuttaa kertomuksen tyystin: se ei ole vain kertomus epäonnistuneesta järjestelmästä vaan myös kertomus siitä, että joku puuttui. Vain yhden median lukija saa tämän tiedon.

Wall Street Journalin Venäjä-arvio: muutos, kysymys vai varaus. MTV otsikoi "USA muutti radikaalisti arviota Putinista – WSJ: Nato-maahan 'rajattu hyökkäys' jo syksyllä?" ja rakentaa jutun sille, että aiemmat arviot ovat vanhentuneet. Kehys on käänne, ja kysymysmerkki tekee otsikosta väitteen, jota ei tarvitse todistaa.

Iltalehti otsikoi "USA:n arvio Putinista muuttui" ja kertoo saman uutisen mutta lisää olennaisen varauman: skenaarioista äärimmäisin eli rajoitettu maahyökkäys on viranomaisten mukaan epätodennäköinen, koska se laukaisisi Naton viidennen artiklan varmemmin kuin kyber- tai hybridihyökkäys. Kehys on riskiskaala.

Kaksi kehystä. Käännekehys olettaa, että olennaisinta on arvion muuttuminen. Riskiskaalakehys olettaa, että olennaisinta on eri skenaarioiden todennäköisyys. Sama WSJ-juttu, kaksi eri uhkatasoa. Se, kuinka pelokkaana lukija sulkee selaimensa, riippuu siitä, kumman version hän luki.

Bideesuihkut: varkausaalto, huumeselitys vai mittasuhde. Ilta-Sanomat kertoi ilmiöstä ensin varkausuutisena. Yle julkaisi tänään taustoittavan jutun "Bidee-suihkujen anastelu voi liittyä alfa-PVP:n polttoon – kolme kysymystä ja vastausta" ja tekee kaksi asiaa: esittää huumeselityksen asiantuntijan varauksellisena arviona ja suhteuttaa ilmiön toteamalla, että anastettujen suihkujen määrä on kymmeniä eikä satoja ja että Motonetin taustayhtiö ei tunne ilmiötä lainkaan. Iltalehti otsikoi "Puuilossa erikoinen varkausaalto – Yle: Tähän tuotetta saatetaan käyttää" ja Ilta-Sanomat "Yle: Tästä syystä bideesuihkuja saatetaan varastaa Puuilosta". Kumpikaan ei toista Ylen mittasuhdehuomiota.

Kolme kehystä. Varkausaaltokehys olettaa, että olennaisinta on ilmiön kasvu. Selityskehys olettaa, että olennaisinta on syy. Mittasuhdekehys olettaa, että olennaisinta on se, kuinka suuresta asiasta puhutaan. Kiinnostavinta on kiertokulku: Ilta-Sanomat synnytti aiheen, Yle taustoitti ja suhteutti sen, ja Iltalehti sekä Ilta-Sanomat poimivat Ylen selityksen mutta jättivät suhteutuksen. Ilmiö kasvoi kierroksella, jonka piti kutistaa se.

Eppu Normaalin liput: hinta, käytäntö vai vastuu. Helsingin Sanomat kertoo, että kenttälipuista pyydetään Viagogossa jopa 289 euroa alkuperäisen 89,90 euron sijaan, ja siteeraa Lippupisteen toimitusjohtajaa Juhana Stenbäckiä, jonka mukaan resurssit ovat rajalliset ja Viagogon kaltaiset vetävät mielettömät summat välistä. Kehys on markkinaongelma.

Yle otsikoi "Eppu Normaali -lippuja myydään jopa nelinkertaiseen hintaan" ja kertoo lisäksi, että virallinen Fansale-jälleenmyynti sulkeutui jo alkuviikosta rannekkeenvaihdon käynnistyttyä, joten viime hetken myyjille ei ole enää laillista väylää. Kehys on rakenteellinen aukko.

Helsingin Sanomat julkaisee toisen jutun jonokaaoksesta, jossa järjestäjän tiedottaja Taija Holm selittää jonot sillä, että moni asiakas tuli paikalle selvästi myöhässä. Kehys on asiakkaan vastuu.

Kolme kehystä. Ylen huomio virallisen jälleenmyyntikanavan sulkeutumisesta on ainoa, joka selittää, miksi harmaa markkina täytti tilan juuri nyt. Se ei ole muita reilumpi kehys, se on tarkempi havainto, joka tavoittaa yhden median lukijat.

5. Tunnelataus

Vuorokauden emotionaalinen suunta on tumma, ja päivän raskaimmat kertomukset koskevat ihmisiä, jotka eivät saaneet apua ajoissa.

Päivän voimakkaimman latauksen kantaa Iltalehden juttu Saara Arvan omaisille lähetetyistä viesteistä. Arvan isä ja sisko kyselivät kadonneen perään numerosta, joka kuului Mika Moringille. Isä sai vastaukseksi viestejä, joissa häntä nimitettiin vasikaksi ja uhattiin väkivallalla, koska hän oli antanut numeron poliisille. Ilta-Sanomat rakentaa saman aineiston omaan juttuunsa ja huomauttaa, että esitutkinnan mukaan Moring oli viestittelyn aikaan Arvan seurassa. Isä oli tuolloin iäkäs mies, joka etsi tytärtään.

Toinen on Ylen juttu Rakibul Hasan Ridoysta. Bangladeshilaismies puukotettiin Oulun kauppakeskus Valkeassa kesällä 2024. Hän joutui lopettamaan työnsä vammojen takia, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto lähetti kirjeen, jossa kerrottiin, että hänen oleskelulupansa saatetaan perua ja hänet voidaan karkottaa, koska hän ei enää käy töissä. Karkotusuhka väistyi tällä viikolla. Ridoy sanoo: "Jouduin luopumaan työstäni, jouduin luopumaan kotikaupungistani. Kamppailen joka päivä toipuakseni. Pelkään ja kärsin terveysongelmista." Hän sanoo pitävänsä Suomea silti edelleen hyvänä maana.

Kolmas on Lapin palvelukotitapaus. Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Tuomo Seikkula sanoo, että näin isojen määrien anastaminen näin pitkäkestoisesti vastuuhenkilön toimesta on poikkeuksellista. Konkreettinen yksityiskohta kantaa koko jutun: lääkepulloihin lisättiin vettä, jotta jäljet peittyisivät, minkä vuoksi vaikeasta kivusta kärsivät vanhukset saivat laimennettua kipulääkettä.

Neljäs on Ilta-Sanomien juttu Santahaminan varusmiehestä, joka sai närästyslääkkeen sijaan Cipralexia ja söi 28 tabletin pakkauksesta noin 20. Virhe paljastui vuosi myöhemmin, kun mies googlasi lääkkeen nimen. Sotilaslääketieteen keskus myönsi virheen ja kutsui sitä kenttäsairaanhoitajan inhimilliseksi erehdykseksi.

Viides on Ylen juttu kiskobussista Keuruun ja Tampereen välillä. Henrietta Koskisen tyttären vieressä tapahtui pahoinpitely, verta lensi tytön vaatteille ja uhrin kuulokkeet lensivät hänen kasvoilleen. Apua ei voinut hälyttää, koska bussi kulki katvealueella eivätkä kännykät toimineet. Matkustajat käskivät epäillyn ulos junasta Oriveden asemalla.

Kuudes on Ilta-Sanomien ja Iltalehden juttu Urjalan yli 80-vuotiaasta marjastajasta, joka vietti yön metsässä, koska ei halunnut vaivata viranomaisia. Kertomus kulkee tänään toista päivää, ja poliisikoira Röllin virkaikä, viisi kuukautta, on säilynyt kaikissa versioissa.

Seitsemäs on Ilta-Sanomien juttu Sanna Stellanista, jonka vatsan alueelta löytyi iso kasvain kesäkuun alussa hierojakäynnin jälkeen. "Leukani loksahti, se oli valtava hetki. Kaikki tuli niin nopeasti."

Kahdeksas on Iltalehden juttu kokoomusnuorten kesäleiristä Karjalohjalla, jossa kaksi osallistujaa kertoo kiusaamiskokemuksista: osallistujat riviin kuvaa varten, jääkylmää vettä päälle, pellenenä väärästä tervehtimisjärjestyksestä. Pääsihteeri Antti Järvensivu ja puheenjohtaja Binga Tupamäki kertovat, etteivät ole saaneet tietoa kokemuksista.

Emotionaalinen kehystys eroaa faktapohjasta useissa kohdissa. Iltalehden otsikko "'Räjähtävä' ripuli riivaa Meksikon lomakohteita" kuvaa 33 vahvistettua syklosporiaasitapausta koko maassa. Iltalehden otsikko "Tilanne taas päällä Valko-Venäjän rajalla – Suomi lähettää apua" kuvaa yhtä partiota Tallinnassa. Iltalehden otsikko "Suomeen iskee pian lihamoukari" kuvaa brasilialaisen naudanlihan tuontikieltoa, jonka vaikutuksen kolme suurinta kauppaketjua arvioi omissa vastauksissaan vähäiseksi. Ilta-Sanomien otsikko "Parikymppisen naisen älyttömällä päähänpistolla karmeat seuraukset Tampereella – kerrostalossa helvetti irti" kuvaa tekoa, jonka tuomioistuin katsoi syyntakeisen ihmisen tekemäksi ja jonka taustalla oli oikeuden mukaan huumeiden aiheuttama vainoharhaisuus.

Vastakkaiseen suuntaan toimii MTV:n otsikko "Ruokavirastolta muutoksia sikaruttorajoituksiin", joka esittää vientikieltoja ja siirtokieltoja rutiinitiedotteena, sekä useiden medioiden otsikko "Mies kuoli poliisiautoon", joka kuvaa poliisin huostassa tapahtunutta kuolemaa neutraalilla verbillä ja jonka jälkeen todetaan, ettei poliisi tiedota asiasta enempää.

Kevyt vastapaino on tänään runsas ja osin aidosti hyväntuulinen. Jalasjärveläinen maidontuottaja Seppo Korpi istutti puolen hehtaarin perunapellon ja ilmoitti, että kuka tahansa saa käydä kuokkimassa perunat omaan kattilaansa, ja sato hupeni vajaassa viikossa. Kurikan Närvijoen kyläyhdistys pitää yllä ilmaista maauimalaa, jonka altaan ympärille on rakennettu tekonurmi ja savusauna talkoovoimin. Rauman Vanhassa Raumassa käydään kukkakapinaa uusia suojelumääräyksiä vastaan, ja Vanha Rauma -yhdistyksen Kari Kallonen tiivistää: "Meillä olohuoneen tapetin valitsee edelleen vaimo eikä viranomainen." Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa nähtiin rantakäärme. Italiassa nainen heitti miljoonan arvoisen arvontakupongin roskiin ja sai sen takaisin, kun jätehuollon työntekijät kävivät läpi kuorma-autonsa kuorman. Ilman näitä perjantai olisi selvästi synkempi kuin se on.

6. Rakenteellinen luenta

Kehystämisen ja vaikuttamisen tekniikat

Tulkinnan tuotanto ilman uutta tietoa. Ylen eilinen gallup tuottaa tänään viisi tekstiä, joista yksikään ei sisällä yhtään uutta lukua. Iltalehden pääkirjoitus, MTV:n päätoimittajan kommentti, Pöllöraati, Politiikan puskaradio ja Ilta-Sanomien viiden syyn analyysi rakentuvat kaikki samalle 2 125 vastaajan otokselle. Tekniikka on tehokas, koska se ei vaadi keneltäkään epärehellisyyttä. Kaikki viisi tekstiä ovat perusteltavissa, mutta niiden yhteisvaikutus on, että yhden mediatalon yhdestä mittauksesta tulee kahden vuorokauden agenda. Kaksoisvaikutus on selvä: keskustelu poliittisista voimasuhteista syvenee ja samalla kaikki muut poliittiset kysymykset katoavat vuorokaudeksi.

Vertailu normalisoinnin välineenä. Iltalehden pääkirjoitus siirtää Rydmanin ehdotuksen tutusta suomalaisesta kehyksestä ruotsalaiseen. Kun ehdotusta verrataan Ruotsin vakiintuneeseen blokkijärjestelmään, siitä tulee normaalin poliittisen järjestelmän muunnelma eikä poikkeus. Vertailu on aito ja tarkistettavissa. Sen retorinen teho perustuu siihen, että vertailukohta valitaan, ei siihen, että se olisi väärä. Vastakkainen vertailukohta, vuoden 1987 Holkerin hallitus, esiintyy samassa tekstissä mutta varustettuna varaumalla presidentin roolista, mikä heikentää sen painoarvoa.

Kysymysmerkki väitteen kantajana. MTV:n otsikko "Nato-maahan 'rajattu hyökkäys' jo syksyllä?" esittää väitteen muodossa, jota ei tarvitse todistaa. Sama tekniikka toistuu Ilta-Sanomien otsikossa "Nyt sataa ja ukkostaa – palaavatko helteet ensi viikolla?" ja Iltalehden otsikossa "Ovatko he Putinin salaiset kaksoisolennot?". Kysymysmuoto sallii voimakkaamman väitteen kuin toteamus, koska sen voi aina perääntyä kysymykseksi.

Auktoriteetin siirto kolmannelle. Yle hankkii Wildberries-iskuihin kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemen, joka sanoo suoraan, että otaksuma on kyseessä olevan sotarikos. Iltalehti hankkii Ukrainan ilmatorjuntaan everstiluutnantti evp Esa Kelloniemen, joka toteaa Venäjän voivan laukoa kiekkoja tyhjään maaliin. Helsingin Sanomat hankkii saman Kelloniemen ja rakentaa hänen varaansa varoituksen Venäjän voimistuvasta maahyökkäyksestä. MTV hankkii kansanedustaja Jarno Limnellin toteamaan, että Geneven sopimus on sotavankien käytön suhteen yksiselitteinen. Tekniikka tuo keskusteluun väitteitä, joita toimitus ei itse esitä. Se toimii kaikkiin suuntiin ja on tänään useimmissa tapauksissa journalistisesti perusteltua, koska asiantuntijat nimetään ja heidän asemansa kerrotaan.

Presuppositio otsikossa. Iltalehden otsikko "Suomeen iskee pian lihamoukari" sisältää oletuksen, että vaikutus on väistämätön ja suuri. Ilta-Sanomien otsikko "Uusi keino 'shopata' lapselle parempi koulu – takaa ison edun" sisältää oletuksen, että jotkin koulut ovat parempia ja että etu on taattu. Iltalehden otsikko "Palkka jopa 6 000 euroa – Tällaisen opiskelupaikan voi saada vielä elokuussakin" sisältää oletuksen, että tutkinnon mediaanipalkka on saatavissa oleva palkka. Nämä eivät ole väitteitä, joita voisi kiistää, koska niitä ei esitetä väitteinä.

Vaikenemisen normalisointi. Sisä-Suomen poliisi kertoo miehen kuolemasta poliisiautossa ja päättää tiedotteensa lauseeseen, ettei asiasta tiedoteta enempää. Pohjanmaan poliisi kertoo Teuvan kuolonkolarista ja päättää samalla lauseella. Lounais-Suomen poliisi kertoo Turun seksuaalirikosepäilystä ja vetoaa tutkinnan keskeneräisyyteen. Neljä mediaa toistaa nämä lauseet sellaisenaan eikä yksikään esitä jatkokysymystä. Tekniikka ei ole median vaan viranomaisen, mutta sen tehon ratkaisee se, hyväksytäänkö se sellaisenaan. Tänään hyväksytään.

Kaksoisdynamiikka 1: Sama päätös liudentaa ja kiristää. Ruokaviraston muutos poistaa yhden kiellon ja lisää kolme. Yle otsikoi liudennuksesta, Ilta-Sanomat kielloista. Kumpikaan ei kerro, että molemmat pitävät paikkansa. Lukija saa saman vuorokauden aikana kaksi yhteensopimatonta käsitystä siitä, mihin suuntaan viranomainen liikkuu, ja ratkaisevaa on, että markkina ei liikkunut kumpaankaan suuntaan: viljan ostajat eivät muuttaneet kantaansa lievennyksen jälkeen. Sääntelyn suunta ja markkinan käyttäytyminen ovat eri asioita, eikä yksikään juttu sano tätä ääneen.

Kaksoisdynamiikka 2: Kasvava talous ja kutistuva talous samana aamuna. Bittium raportoi 60 prosentin liikevaihdon kasvusta, jonka lähes koko voima tulee puolustuksesta, ja osake nousee yli 30 prosenttia. Qt Group nousee lähes 27 prosenttia. Tokmanni laskee lähes kahdeksan prosenttia, koska kuluttajakysyntä ei kasva vertailukelpoisesti. Porilainen 76 ihmistä työllistävä tomaattitalo hakeutuu konkurssiin energian hinnan takia. Kansainvälisesti Yhdysvalloista tulee tieto 23 000 työpaikan katoamisesta. Ylen erillinen juttu kertoo, että Suomen talous kasvaa kahden prosentin vauhtia mutta työllisyys ei ole seurannut perässä. Kaikki tarvittavat palaset ovat aineistossa. Kokoavaa juttua ei tehdä.

Kaksoisdynamiikka 3: Portit sulkeutuvat ja tieto vuotaa. Rajavartiolaitos sulkee kaikki itärajan riistaportit. Poliisi laajentaa kameravalvontaa noin kymmeneen uuteen kuntaan mutta ei kerro kameroiden määrää eikä sijaintia. Samana päivänä Maavoimat kertoo, etteivät kutsuntakirjeet tavoittaneet ruotsinkielisiä Uudellamaalla, Verohallinto lopetti paperipostin 21 000 käyttäjältä, joilla ei ole yhteystietoja järjestelmässä, Posti ja Matkahuolto kadottivat korvaamattomat sarjakuva-alkuperäiset ja Lapin hylätystä laitoksesta löytyi lattioilta henkilötunnuksia sisältäviä kirjeitä, joista poliisi aloitti tutkinnan vasta Ylen jutun jälkeen. Valvonta kasvaa ja tiedon perillemeno pettää samassa vuorokaudessa.

Kaksoisdynamiikka 4: Lääke parantaa ja lääke vahingoittaa. Santahaminan terveysasema antoi varusmiehelle masennuslääkettä närästyslääkkeen sijaan, ja virhe paljastui vuosi myöhemmin. Lapin palvelukodin johtaja korvasi asukkaiden opioidit vedellä puolentoista vuoden ajan. Norjan valtio määrättiin maksamaan 630 000 euroa miehelle, joka sai väärää kilpirauhassyöpälääkettä 18 vuoden ajan ja menetti työkykynsä. Samana päivänä Helsingin Sanomat kertoo, että potenssilääke sildenafiili saattaa hillitä syöpäsolujen leviämistä, ja Yle kertoo tekoälyn suunnittelemista viruksista, joilla toivotaan hoidettavan antibiooteille vastustuskykyisiä infektioita. Sama vuorokausi sisältää lääketieteen lupauksen ja lääkitysturvallisuuden pettämisen kolmessa maassa. Kumpaakaan ei tarkastella samana ilmiönä.

Kaksoisdynamiikka 5: Nuori tekijänä, nuori uhrina, nuori löytäjänä. Thaimaassa 14-vuotias tappoi kuusi ihmistä koulussaan. Lahden Karistossa 13–16-vuotiaat ampuivat raketteja asuintalojen pihoille. Länsi-Uudellamaalla mopoilijat pakenevat poliisia. Lahden satamassa 15-vuotias Eemeli Huhtaranta magneettikalasti pistoolin, kesän toisen. Kontiolahdella 16-vuotias poika katosi. Iisalmessa lähes täysi-ikäinen nuori hukkui. Samana päivänä laillisuusvalvojat tyrmäsivät esityksen alle 15-vuotiaiden kolmen vuorokauden säilöönotosta ja 12-vuotias Sara Mutanen löysi Suomelle uuden perhoslajin, jota aikuiset harrastajat olivat kävelleet ohi vuosikymmeniä. Sama ikäryhmä on samana päivänä väkivallan tekijä, häiriön aiheuttaja, kadonnut, hukkunut, lainsäädännön kohde ja tieteen tekijä. Yksikään kehys ei tunnista toista.

Kaksoisdynamiikka 6: Venäjä rapistuu ja Venäjä valmistautuu. Venäjän sisäinen internet kaatuu laajasti, energiaministeriö sallii Euro-2-tason bensiinin, jonka rikkipitoisuus on 50-kertainen nykystandardiin verrattuna, vankiloista värvätään rintamalle jengirikollisia ja huumesalakuljettajia, Wildberries menettää yli neljänneksen varastokapasiteetistaan ja Black Bird Groupin Emil Kastehelmi arvioi kesää Venäjän heikoimmaksi koko täysimittaisen sodan aikana. Samana päivänä Yhdysvaltain tiedustelu arvioi Putinin voivan koetella Natoa rajatulla hyökkäyksellä jo tämän syksyn aikana, Liettua varoittaa väärän lipun operaatiosta ja Venäjä kokoaa prikaatin ukrainalaisista sotavangeista. Heikkeneminen ja riskinoton kasvu ovat toistensa selitys, ja tämän sanoo ääneen ainoastaan Iltalehti yhdessä lauseessa: Putinin riskinottovalmiuden uskotaan kasvavan Ukrainan kasvattaessa sodan hintaa.

Kaksoisdynamiikka 7: Työ ei löydä tekijää eikä tekijä työtä. Ylen mukaan Ruotsi myönsi 950 työlupaa thaimaalaisille marjanpoimijoille myös yrityksille, jotka Suomi torjui, ja apulaisjohtaja Hanna Geurtsen perustelee tätä sillä, etteivät tuomiot Suomessa ole riittävä syy evätä lupaa ruotsalaiselta työnantajalta. Samana päivänä Yle kertoo, että uusi opintoseteli keräsi ensimmäisenä päivänä yli tuhat hakemusta, Iltalehti kertoo 230 täyttämättömästä korkeakoulupaikasta, joista tekniikan alan mediaanipalkka on 5 915 euroa, ja Helsingin Sanomat kertoo, että valtion 500 nuoren harjoitteluohjelma sulkee ulos kaikki yli 25-vuotiaat. Neljä juttua, kolme mediaa, yksi kohtaanto-ongelma, ei yhtään kokoavaa lausetta.

Kaksoisdynamiikka 8: Tiedon nopea ja hidas kierto. Ruokaviraston tiedote leviää neljään mediaan tunnissa. Poliisitiedotteet Turusta, Lapista ja Lahdesta leviävät lähes identtisinä. Sanna Antikaisen raskausilmoitus Instagramissa leviää kaikkiin viiteen. Samalla Ylen uutinen Carunan miljardikanteesta, Ylen uutinen kameravalvonnan laajenemisesta, Ylen uutinen Ruotsin marja-alan työluvista, Helsingin Sanomien tutkiva juttu datakeskusten kuntakylkiäisistä, Helsingin Sanomien uutinen HSL:n bonuksista ja Iltalehden uutinen laillisuusvalvojien tyrmäyksestä eivät leviä minnekään. Nopeimmin liikkuu se, mikä on lyhyin ja kiistattomin. Hitaimmin se, mikä vaatisi jatkokysymyksiä tai omaa laskentaa.

Kilpailevat kokonaissuunnat

Suunta 1: Rajan sulkeminen on hallinnollinen rutiini. Mekanismi on toisto eri osastoilla ilman kokoavaa tekstiä. Riistaportit menevät kiinni koko itärajalta eläintaudin takia, ja uutinen on neljässä mediassa kolmen kappaleen mittainen sähke. Sikaruttovyöhykkeeltä ei saa siirtää lihaa omaan käyttöönkään. Kansalaisuuskoe tulee voimaan maaliskuussa. Suomalainen rajapartio on Tallinnassa. Espanja uhkaa Italiaa vastatoimilla Schengen-keskeytyksestä, ja Trump rajaa syntymäkansalaisuutta. Seuraus on, että lukijan käsitys liikkumisen vapaudesta muuttuu asteittain ilman että hän missään vaiheessa lukee tekstiä, jossa asiaa käsiteltäisiin kokonaisuutena. Lukija tulee hyväksyneeksi, että jokainen sulkeminen on erikseen perusteltu ja siksi kokonaisuuskin on perusteltu, koska kukaan ei laske sulkemisia yhteen. Vastavoimana toimii Ylen Marokon-reportaasi, joka kertoo lähtijöiden motiiveista nuorisotyöttömyytenä ja näköalattomuutena, sekä Ylen verifiointijuttu Ceuta-videoiden vääristelystä. Molemmat tavoittavat yhden median lukijat.

Suunta 2: Talouden käänne on totta, mutta se ei koske sinua. Mekanismi on tason vaihto. Pörssiuutiset kertovat 30 prosentin noususta, Ylen taloustoimitus kertoo kahden prosentin kasvusta ja työllisyyden viiveestä, ja samaan aikaan 76 ihmistä menettää työpaikkansa Porissa. Bittiumin kasvu tulee puolustuksesta, mikä tarkoittaa, että kasvun moottori on turvallisuustilanne. Seuraus on, että lukijan käsitys omasta taloudellisesta asemastaan irtoaa kansantalouden luvuista. Lukija tulee hyväksyneeksi, että makrotalouden käänne ja hänen oma tilanteensa ovat eri asioita, koska yksikään juttu ei väitä muuta. Vastavoimana toimii Ylen juttu talouskasvun ja työllisyyden viiveestä, joka on päivän ainoa teksti, jossa yhteys yritetään rakentaa, sekä Helsingin Sanomien verotusvertailu, joka kertoo, kenelle miljardin veronkevennys on osunut.

Suunta 3: Väkivalta on yksittäistapaus, ei rakenne. Mekanismi on tapauskohtainen käsittely. Turun sarjaseksuaalirikosepäily, Tampereen tuhopoltto, Lapin palvelukodin opioidivarkaudet, kiskobussin pahoinpitely, Lahden nuorisohäiriköinti, Thaimaan kouluampuminen ja Moringin oikeudenkäynti käsitellään kukin omana kertomuksenaan, jossa on nimetty tekijä, nimetty uhri ja nimetty seuraamus. Seuraus on, että lukija saa vuorokauden aikana seitsemän kertomusta väkivallasta ilman yhtäkään kysymystä siitä, mikä niitä yhdistää. Lukija tulee hyväksyneeksi, että väkivalta on yksilöiden ominaisuus, koska mikään teksti ei tarjoa muuta luentaa. Vastavoimana toimii Iltalehden juttu laillisuusvalvojien tyrmäyksestä alle 15-vuotiaiden säilöönotosta, joka on päivän ainoa teksti, jossa väkivaltaan reagoimista käsitellään järjestelmäkysymyksenä eikä yksittäistapauksena. Toinen vastavoima on Iltalehden pitkä juttu siitä, miten väkivaltaisesta parisuhteesta pääsee turvallisesti pois, ja se on ainoa teksti, joka käsittelee väkivaltaa ennaltaehkäisyn kannalta.

Suunta 4: Instituutio toimii, kunnes se ei toimi, ja silloinkin se pyytää anteeksi. Mekanismi on rinnakkaisuus. Poliisikoira Rölli löytää eksyneen vanhuksen, Rajavartiolaitos tarkastaa 2 600 laivatyöntekijän asiakirjat viidessä päivässä, Ruokaviraston vapaaehtoisketju kävelee metsää neliö kerrallaan, ja Sotilaslääketieteen keskus myöntää avoimesti lääkitysvirheensä. Samana päivänä mies kuolee poliisiautoon, Migri uhkaa karkottaa puukotuksen uhrin, Verohallinto lopettaa paperipostin ilmoittamatta 21 000 ihmiselle, kutsuntakirjeet eivät tule perille ja hylätyn laitoksen lattialla makaa henkilötunnuksia. Seuraus on, että lukijan luottamus instituutioihin ei romahda vaan hajoaa: hän oppii luottamaan yksittäisiin ihmisiin ja epäilemään järjestelmiä. Lukija tulee hyväksyneeksi, että viranomaisen virhe on inhimillinen erehdys silloin kun se myönnetään ja rakenteellinen ongelma silloin kun sitä ei myönnetä, ilman että hänellä on keinoa erottaa näitä toisistaan.

Miten suunnat suhtautuvat toisiinsa. Suunnat 1 ja 3 vahvistavat toisiaan, koska molemmissa uhka on jotakin, mikä tulee ulkopuolelta tai yksilöstä eikä rakenteesta. Niiden yhteisvaikutus on, että ratkaisu näyttäytyy hallinnollisena: lisää rajoja, lisää kameroita, ankarammat rangaistukset. Suunnat 2 ja 4 vetävät toiseen suuntaan, koska molemmissa ongelma on nimenomaan rakenteellinen: kasvu ei valu työpaikoiksi, järjestelmä ei tavoita ihmistä. Näiden kahden ryhmän välillä ei ole aineistossa yhtään keskustelua. Ylen jutut Carunan kanteesta, kameravalvonnasta, marja-alan työluvista ja työllisyyden viiveestä sekä Helsingin Sanomien datakeskusjuttu ja HSL-paljastus ovat päivän ainoat tekstit, joissa politiikan seuraukset kuvataan sekä rakenteena että päätöksinä, joilla on tekijä. Ne ovat kaikki yksinäisiä.

Aineistossa on lisäksi vastavoima, joka ei ole toimituksellinen vaan inhimillinen. Australialainen lentomiehistö haki sairaan amerikkalaisen Etelämantereelta keskitalvella 43 asteen pakkasessa lähes täydellisessä pimeydessä. Kiskobussin matkustajat käskivät pahoinpitelijän ulos junasta ja tekivät rikosilmoituksen Tampereella. Postinjakaja esti raiskauksen Turussa vuonna 2024, ja tämä tieto tuli julki vasta nyt. Jalasjärveläinen maidontuottaja istutti puolen hehtaarin perunapellon vieraille. Sivullinen havaitsi hukkuneen Lohjalla ja hälytti apua. Ilman näitä perjantai olisi kylmempi kuin se on.

7. Uskomusmuutos

1. Sikarutto ei ole enää eläintauti vaan elinkeinokriisi (faktapohjainen ydin, kehystetty laajuus). Ostajien kieltäytyminen, 10 500 hehtaarin markkinakelvoton sato ja Atrian seitsemän miljoonan euron arvio ovat kaikki tarkistettavissa. Merkitys jakautuu: Ylen lukija siirtyy uskomaan, että satojen viljelijöiden tulot ovat vaarassa rakenteellisesti, Iltalehden lukija siirtyy uskomaan, että yksittäistä viljelijää uhkaa jättitappio, Ilta-Sanomien lukija siirtyy uskomaan, että pörssiyhtiö menettää seitsemän miljoonaa, ja MTV:n lukija siirtyy uskomaan, että viranomainen teki teknisen muutoksen rajoituksiin. Kaikki neljä perustuvat samaan päivään ja samoihin tiedotteisiin.

2. Perussuomalaisten johtama hallitus ilman vaalivoittoa on käsiteltävissä oleva vaihtoehto (kehystyksestä syntyvä). Iltalehden pääkirjoituksen vertaus Ruotsin blokkijärjestelmään siirtää ehdotuksen kahdessa vuorokaudessa julkeasta poikkeuksesta järjestelmävertailun kohteeksi. MTV:n päätoimittajan kommentti pitää heittoa härskinä mutta kiittää sen tuomasta keskustelusta. Kumpikaan ei ole epärehellinen, ja yhdessä ne tuottavat siirtymän, jota kumpikaan ei yksin tuottaisi. Se, joka luki eilen SDP:n reaktion ja tänään Iltalehden pääkirjoituksen, siirtyy eri paikkaan kuin se, joka luki vain toisen.

3. Venäjä voi testata Natoa jo tämän syksyn aikana (faktapohjainen lähde, kehystetty todennäköisyys). Wall Street Journalin tieto Yhdysvaltain tiedusteluraporteista on nimetty ja jäljitettävissä. MTV:n lukija siirtyy uskomaan, että arvio on radikaalisti muuttunut ja rajattu hyökkäys on syksyn skenaario. Iltalehden lukija siirtyy uskomaan, että aikaikkuna ulottuu vuoteen 2029 ja että maahyökkäys on skenaarioista epätodennäköisin, koska se laukaisisi viidennen artiklan varmimmin. Sama lähde, kaksi eri uhkatasoa, ja ero syntyy yhdestä kappaleesta, jonka toinen media jätti pois.

4. Suomen talous kasvaa mutta työpaikat eivät tule (faktapohjainen, tavoittaa vain osan lukijoista). Ylen juttu on ainoa, joka kertoo, että talouskasvu on jo noin kahden prosentin vuosivauhdissa mutta työllisyys ei ole seurannut ja että kasvu on tullut aloilta, joissa se heijastuu työllisyyteen hitaasti. Se, joka luki tämän jutun, siirtyy uskomaan, että käänne on todellinen mutta hidas. Se, joka luki vain pörssiuutiset Bittiumista ja Tokmannista, siirtyy uskomaan joko että Suomi menestyy tai että Suomi kutistuu, riippuen siitä kumman uutisen hän avasi.

5. Viranomainen voi kohdella väkivallan uhria kuin sääntörikkojaa (faktapohjainen, valikoiva näkyvyys). Rakibul Hasan Ridoyn tapaus on julkinen ja Migrin päätökset dokumentoituja. Yle kertoo yksin, että puukotettu mies eli yli puoli vuotta karkotusuhan alla, koska hän ei enää käynyt töissä, ja että syy työn loppumiseen oli puukotus. Se, joka pitää maahanmuuttohallintoa liian tiukkana, ja se, joka pitää sitä liian löysänä, saisivat tästä molemmat aineistoa, mutta neljän median lukijat eivät saa sitä lainkaan.

6. Sähkön ja lämmön hinta kaataa suomalaista alkutuotantoa (faktapohjainen yksittäistapaus, yleistettävissä oleva merkitys). Agrifuturan toimitusjohtaja Juha Falck nimeää konkurssin syiksi lämmön hinnan yli 80 prosentin nousun ja sähkön hintapiikit suojauksesta huolimatta. Tieto on yhdessä jutussa, jonka Iltalehti referoi Satakunnan Kansasta. Eilinen aineisto kertoi sähkön futuurihintojen nousevan syksyllä yli 70 prosenttia viime vuodesta. Kaksi tietoa, kaksi päivää, yksi johtopäätös, jota ei tehdä. Lukija, joka muistaa molemmat, siirtyy eri paikkaan kuin lukija, joka muistaa vain toisen.

8. Yhteenveto

Tänään suomalainen media kertoo lukijalleen, että afrikkalainen sikarutto on muuttunut eläintaudista elinkeinokriisiksi: Rajavartiolaitos sulki kaikki itärajan riistaportit, Ruokavirasto sekä tiukensi että liudensi tartuntavyöhykkeen rajoituksia komission päätöksen mukaisesti, keskeisimmät viljan ostajat kieltäytyvät ostamasta 10 500 hehtaarin alueelta korjattua satoa ja Atria arvioi menetetyn vientimyynnin laskevan tulostaan noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Politiikassa vuorokausi kului kokonaan edellispäivän kannatusmittauksen ja Wille Rydmanin hallituspohjaehdotuksen tulkitsemiseen viidessä eri tekstissä ilman yhtään uutta lukua, ja rinnalla käytiin kokoomuksen Jukka Kopran sekä SDP:n Tytti Tuppuraisen yhteenotto siitä, onko SDP:llä turvallisuuspoliittista linjaa vai politikoiko kokoomus turvallisuudella. Talouden kaksijakoisuus näkyi samana aamuna Bittiumin yli 30 prosentin ja Qt Groupin lähes 27 prosentin noususta Tokmannin lähes kahdeksan prosentin laskuun ja porilaisen 76 ihmistä työllistävän tomaattitalon konkurssiin, ja Ylen laskelman mukaan noin kahden prosentin talouskasvu ei ole vielä siirtynyt työllisyyteen. Merkittävimmät kehystysvalinnat koskivat sitä, kerrottiinko Ruokaviraston päätös rajoitusten liudennuksena vai kiristyksenä, luettiinko Wall Street Journalin tiedusteluraportti Venäjän syksyn hyökkäysskenaariona vai epätodennäköisimpänä vaihtoehtona, sekä sitä, esitettiinkö Turun seksuaalirikosepäily tutkinnan vaiheena, epäillyn taustana vai kertomuksena postinjakajasta, joka esti raiskauksen kaksi vuotta sitten. Hiljaisina signaaleina kulkevat Ylen yksin kertoma tieto siitä, että Carunan omistajien yli kahden miljardin euron korvauskanne Suomen valtiota vastaan jatkuu omistajanvaihdoksesta huolimatta, Ylen yksin kertoma poliisin kameravalvonnan laajeneminen noin kymmeneen uuteen kuntaan ilman tietoa kameroiden määrästä tai sijainnista, Ylen yksin kertoma tieto siitä että Ruotsi myönsi 950 työlupaa marjayrityksille jotka Suomi torjui, Helsingin Sanomien yksin kertomat datakeskusyhtiöiden kunnille tarjoamat lahjoitukset sairaaloille ja korkeakouluille sekä se, että lääkitysvirhe esiintyi samana päivänä kolmessa erillisessä uutisessa kolmessa eri maassa ilman että yksikään media asetti niitä rinnakkain.

9. Lopuksi

Yksitoista asiaa jäi mieleen tästä päivästä.

Ensimmäinen on sata ihmistä. Ceutan aluejohtaja Juan Jesús Vivas kertoi Euroopan parlamentille, että viimeviikkoisen rajanylitysryntäyksen myötä sata ihmistä menetti henkensä. Luku esiintyy tässä aineistossa yhden kerran, yhdessä lyhyessä uutisessa, yhdessä mediassa. Yhdeksän päivän ajan suomalainen media on kirjoittanut Ceutasta Schengen-kysymyksenä, hallituskiistana, hybridioperaationa ja nyt myös sosiaalisen median disinformaationa. Kaikki nämä kehykset ovat perusteltuja. Kuolleiden määrä ei ole yhdenkään kehyksen sisällä. Se on aluejohtajan lause, joka mahtui yhteen kappaleeseen.

Toinen on kaksi miljardia euroa. Yle kertoo lähteisiinsä nojaten, että Carunan omistajien korvauskanne Suomen valtiota vastaan jatkuu, vaikka enemmistöomistus siirtyy espanjalaiselle Iberdrolalle. Kanne käsitellään Maailmanpankin alaisessa välimiesmenettelyssä, jonka ratkaisut ovat sitovia, ja sen taustalla on Energiaviraston päätös siitä, kuinka paljon sähkönjakeluyhtiöt saavat tuottaa. Mukana omistajissa on suomalainen eläkeyhtiö Elo, jonka osakesijoitusjohtaja Jukka Vähäpesola toteaa, ettei Elolla ole aktiivista roolia kanteessa. Kaksi miljardia euroa on enemmän kuin koko päivän muut euromäärät yhteensä. Uutinen ei levinnyt mihinkään.

Kolmas on lause Ruotsin maahanmuuttovirastosta. Apulaisjohtaja Hanna Geurtsen sanoo, etteivät tuomiot tai rikosepäilyt Suomessa ole riittävä syy evätä työlupaa ruotsalaiselta työnantajalta. Suomi epäsi tänä kesänä liki kaikki thaipoimijoiden maahantuloluvat vedoten tuomioihin ja rikosepäilyihin. Ruotsi myönsi 950. Yhdeksän suomalaista marja-alan yritystä on syytteessä thaimaalaisten työviranomaisten lahjonnasta, ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt neljälle miljoonien eurojen seuraamusmaksuja hintakartellista. Kaksi Pohjoismaata, sama ala, sama ilmiö, vastakkaiset päätökset. Riippumatta siitä, kumman linjan katsoo oikeaksi, tämä on vertailu, jonka olisi pitänyt levitä.

Neljäs on kaksi otsikkoa samasta päätöksestä. Yle: "Ruokavirasto liudensi sikaruton tartuntavyöhykkeen rajoituksia viljan osalta." Ilta-Sanomat: sikojen siirtäminen kielletty, lihan siirto kielletty, sukusolujen siirto kielletty. Sama tiedote, sama tunti. Kumpikaan ei valehtele. Kumpikaan ei kerro, että toinenkin on totta. Tämä on tarkin esimerkki siitä, mitä kehystys käytännössä on: ei valhetta vaan valintaa siitä, kumpi puoli päätöksestä nostetaan otsikkoon.

Viides on Cipralex. Santahaminan terveysasemalta varusmies sai masennuslääkettä, kun hänelle oli määrätty närästyslääkettä. Hän söi noin 20 tablettia. Virhe paljastui vuosi myöhemmin, kun närästys palasi ja hän googlasi lääkkeen nimen selvittääkseen, mistä sitä saisi lisää. Sotilaslääketieteen keskus myönsi virheen ja kutsui sitä kenttäsairaanhoitajan inhimilliseksi erehdykseksi. Merkitsen tämän tänne siksi, että instituutio myönsi virheensä ilman kiertelyä. Se on harvinaisempaa kuin virhe itse.

Kuudes on vettä lääkepullossa. Lapin palvelukodin johtajaa epäillään siitä, että hän anasti asukkaiden OxyNorm-oraaliliuosta puolentoista vuoden ajan ja lisäsi pulloihin vettä peittääkseen jäljet. Lääkettä käytetään vaikean kivun hoitoon silloin, kun muut kipulääkkeet eivät riitä. Tämä tarkoittaa, että joukko ikäihmisiä kärsi kipua, jota heidän piti olla kärsimättä, eikä kukaan huomannut puoleentoista vuoteen. Tutkinnanjohtaja Tuomo Seikkula sanoo, että lääkkeiden anastukset eivät itsessään ole epätavallisia, mutta näin isojen määrien anastaminen näin pitkäkestoisesti vastuuhenkilön toimesta on poikkeuksellista. Sana "vastuuhenkilön" kantaa koko jutun.

Seitsemäs on kirje, jota ei lähetetty. Maahanmuuttovirasto lähetti Oulussa puukotetulle bangladeshilaismiehelle kirjeen, jossa kerrottiin, että hänen oleskelulupansa saatetaan perua ja hänet voidaan karkottaa, koska hän ei enää käy töissä. Hän ei käynyt töissä, koska hänet oli puukotettu kauppakeskuksessa. Prosessi kesti reilusti yli puoli vuotta, ja sen aikana hän hankki lakimiehen ja toimitti useita selvityksiä. Hän sanoo edelleen pitävänsä Suomea hyvänä maana ja hyvänä yhteiskuntana. Merkitsen tämän tänne, koska hän sanoo sen itse eikä kukaan pyytänyt.

Kahdeksas on perhonen. Kaksitoistavuotias Sara Mutanen löysi tänä kesänä Suomelle uuden perhoslajin, jota ei ole aiemmin havaittu Pohjois-Euroopassa. Kun tieto levisi, kokeneet harrastajat lähtivät tutkimaan omia tuttuja paikkojaan, ja lajia löytyi nopeasti ainakin kymmenestä paikasta pitkin Etelä-Suomea. Biologi Jaakko Kullberg kertoo, ettei hänen tarvinnut kymmentä kertaa iskeä haavia puskaan ennen kuin haavissa oli kymmeniä yksilöitä. Hänen lauseensa on päivän paras: "Se on vähän kuin keskisormen näyttö tietyllä terveellä tavalla, luulitte tietävänne lajistonne, mutta täällä me ollaan vaan eletty teidän takapihalla." En keksi tälle raportille parempaa metaforaa. Kaikki tämän päivän merkittävimmät hiljaiset uutiset olivat julkisia, tarkistettavia ja kenen tahansa saatavilla. Ne olivat takapihalla.

Yhdeksäs on pistooli. Viisitoistavuotias Eemeli Huhtaranta nosti Lahden satamasta magneetilla ruostuneen käsiaseen, kesän toisen. Hän soitti hätäkeskukseen, jossa häntä pyydettiin olemaan koskematta aseeseen, ja poliisi otti aseen talteen. Hämeen poliisista kerrottiin Ylelle, ettei sillä ollut kirjausta tapauksen kuvaukseen liittyvästä tehtävästä. Kaksi asetta yhdestä satamasta yhden kesän aikana, ja jälkimmäisestä ei ole merkintää. En osaa sanoa, mitä tämä tarkoittaa. Merkitsen sen tänne, koska joku voisi selvittää.

Kymmenes on ostoskori. K-Supermarket Lempolan kauppias Teemu Tuononen kertoo, että asiakkaat jättävät päivittäin lämpimään tuotteita ja viikoittain kokonaisia koreja ruokaa käytäville, ja että ilmiö tarkoittaa vuosittain tuhansien eurojen menetystä. Hän sanoo veikkaavansa, ettei nuorten kohdalla ymmärretä, että hyllyssä oleva tavara on jonkun omaisuutta ja siitä on maksettu. Samana päivänä Ilta-Sanomat julkaisi lukijoiden kertomuksia huoltoasemien törkeimmästä käytöksestä ja Pieksämäellä maalattiin hakaristi kahteenkymmeneen koivuun, joiden korvaushinta olisi 2 000 euroa kappaleelta. Kolme juttua siitä, että yhteinen omaisuus ei tunnu kenenkään omaisuudelta. Yksikään ei mainitse toista.

Yhdestoista on peruna. Jalasjärveläinen maidontuottaja Seppo Korpi istutti nelivuotiaan poikansa Urhon kanssa puolen hehtaarin perunapellon ja ilmoitti sosiaalisessa mediassa, että kuka tahansa saa käydä kuokkimassa perunat omaan kattilaansa. Hän kertoo tehneensä sen huumorilla ja piruuttaan ja pohtineensa, kehtaako edes ilmoittaa. Sato hupeni vajaassa viikossa, ja perunanhakureissuista tuli perhetapahtumia. Eräs mummo soitti ja iloitsi siitä, että lapsenlapsi pääsi ensimmäistä kertaa kaivamaan maasta perunoita.

Tässä on tämän päivän tarkin havainto. Samana vuorokautena, jolloin kaakkoissuomalaisilta viljelijöiltä katosi sadan tilan ja 10 500 hehtaarin markkina, kun Atria laski seitsemän miljoonan menetyksen ja porilainen tomaattitalo kaatui sähkön hintaan, eteläpohjalainen maidontuottaja antoi puolen hehtaarin perunasadon pois ilmaiseksi ja hämmästyi, kun ihmiset tulivat hakemaan sen. Molemmat ovat suomalaista maataloutta samana päivänä. Vain toinen niistä oli talousuutinen.