21. joulukuuta

Enkelten laulu paimenten yllä

Yö Beetlehemin kedoilla oli tavallinen yö. Paimenet vartioivat laumaansa, kuten he olivat tehneet lukemattomina öinä ennenkin. Sitten taivas avautui. Yhden enkelin sanoma kasvoi suureksi taivaalliseksi sotajoukoksi, joka ylisti Jumalaa: »Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!»

Laulu on lyhyt, sillä siinä on vain kolme liikettä: kunnia, rauha, hyvä tahto. Ne eivät ole erillisiä asioita, jotka enkelit sattumalta keräsivät yhteen lauseeseen. Ne kuuluvat yhteen kuin saman lähteen kolme virtaa. Korkeudessa Jumala saa kunnian, maan päällä ihminen saa rauhan, ja kaiken keskellä lepää Hänen hyvä tahtonsa, josta molemmat lähtevät.

Enkelit eivät julistaneet vain syntymää. He julistivat sen, mitä tämä syntymä merkitsee. Seimessä makaava lapsi oli Jesajan ennustama Rauhanruhtinas: »Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.» Profetia, joka oli odottanut yli seitsemänsataa vuotta, sai lihan ja veren yhdessä yössä.

Mistä rauhasta enkelit puhuvat

Rauha, jota enkelit julistivat, ei ollut Rooman rauha, ei poliittinen vakaus, ei sotien lakkaaminen. Sakarias oli kuukausia aiemmin profetoinut omasta pojastaan Johanneksesta, että tämä valmistaisi tien Hänelle, joka loistaa »meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle.» Rauha on tie, jolle ihminen ohjataan, ei vain tunne, joka ihmiseen valuu.

Paavali tiivisti tämän rauhan ytimen Roomalaiskirjeessä: »Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.» Rauhan ensimmäinen suunta on aina pystysuora. Se on rauha Jumalan kanssa, ennen kuin se voi olla rauha ihmisen kanssa tai rauha oman sydämen sisällä.

Kolossalaiskirje näyttää, miten kallis tämä rauha oli. »Tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta.» Enkelten laulu Beetlehemin yllä päättyi Golgatan ristille. Seimen olki ja ristin puu kuuluvat yhteen. Lapsi, jonka syntymää enkelit ylistivät, oli syntynyt kuolemaan, jotta ihminen saisi elää rauhassa Jumalan kanssa.

Hänen hyvä tahtonsa

Jakeen kolmas osa on usein ohitettu, vaikka se kantaa kahta edellistä. Rauha ei tule kaikille ihmisille yleisellä lupauksella, vaan niille, »joita kohtaan hänellä on hyvä tahto». Tämä hyvä tahto on Jumalan oma valinta, Hänen rakkautensa liike kohti ihmistä, joka ei sitä ansaitse eikä voi ansaita.

Psalmista lauloi tätä samaa salaisuutta: »Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu.» Kunnia ja rauha asettuvat sinne, missä Herraa pelätään, missä Hänen hyvä tahtonsa otetaan vastaan eikä sitä vastusteta. Maan päällä asuva kunnia ei ole ihmisen saavutus, se on Jumalan asumus niiden keskellä, jotka Hänet vastaanottavat.

Vuosikymmeniä myöhemmin Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin opetuslapset huusivat hämmästyttävän kaiun enkelten laulusta: »Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!» Enkelit lauloivat rauhasta maassa, opetuslapset rauhasta taivaassa. Kristuksen työ yhdisti molemmat. Taivas ja maa kohtaavat Hänessä, eikä niiden välillä ole enää vihollisuutta niille, jotka uskoivat.

Iankaikkinen kunnia

Enkelten ensimmäinen sana oli kunnia. Se on myös taivaan viimeinen sana. Johannes näki Ilmestyskirjassa, kuinka »kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain» ääni yhtyi yhteen huutoon: »Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!»

Paavali kirjoitti saman lupauksen seurakunnalle: »Hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen.» Seurakunta on paikka, jossa enkelten laulu jatkuu maan päällä. Joka kerta kun pelastettu sydän nostaa kunnian Jumalalle, Beetlehemin yön ääni kantaa eteenpäin.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä erota kunniaa ja rauhaa toisistaan. Niitä etsitään usein eri suunnista. Rauhaa haetaan olosuhteista, kunniaa annetaan toisille asioille. Enkelten laulu opettaa, että rauha sydämeen tulee silloin, kun Jumala saa kunnian elämässä. Kun korkeudessa istuu Herra valtaistuimellaan, maan päällä lepää rauha sen sydämessä, joka Hänet siellä tunnustaa.

Ota vastaan Hänen hyvä tahtonsa. Rauha Jumalan kanssa ei ole sinun saavutuksesi. Se on annettu Hänen Poikansa veren kautta. Heprealaiskirje rohkaisee: »Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään.» Rauhan Jumala tekee sinusta kykenevän, sinun ei tarvitse tehdä itseäsi kelvolliseksi.

Anna laulun jatkua. Enkelit lauloivat yhden yön. Lunastettujen on määrä laulaa iankaikkisesti. Tämä päivä on osa sitä laulua. Aseta tänään suusi siihen sävelmään, jonka taivas Beetlehemin yllä avasi. Kunnia korkeuksissa, rauha maassa, kiitos Hänen hyvästä tahdostaan, joka kohtasi sinut Kristuksessa.

Herra, sinulle kunnia korkeuksissa. Kiitos, että lähetit Poikasi maailmaan, jotta meillä olisi rauha sinun kanssasi. Kiitos hyvästä tahdostasi, joka tuli luoksemme silloin, kun emme osanneet sitä etsiä. Anna meidän tänään elää tämän rauhan tiellä ja kantaa enkelten laulua eteenpäin sinne, missä elämämme on. Jeesuksen Kristuksen, Rauhanruhtinaan, nimessä.

Aamen.