20. joulukuuta

Yö, jossa taivas avautui

Paimenet vartioivat laumaansa Beetlehemin lähistöllä, kuten he olivat tehneet lukemattomina öinä ennen tätä. Pimeys oli tuttu, kylmä oli tuttu, hiljaisuus oli tuttu. Sitten taivas avautui. Herran enkeli seisoi heidän edessään, Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, pelko valtasi heidät niin kuin se valtaa jokaisen ihmisen, joka kohtaa pyhän äkkiarvaamatta.

Enkelin ensimmäiset sanat olivat: »Älkää peljätkö.» Tämä on Raamatun toistuva ääni, kun Jumala lähestyy ihmistä. Pelko on meidän luonnollinen vastauksemme pyhän edessä, Jumalan vastaus on aina rauhoittava. Hän ei tullut tuomitsemaan tätä yötä, vaan ilmoittamaan suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle.

Huomaa sanat kaikelle kansalle. Ilosanoma ei rajoittunut paimeniin, ei Juudaan, ei Israeliin. Jo Abrahamille annettu lupaus oli sama: »sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.» (1. Moos. 12:3) Beetlehemin yössä lupaus alkoi täyttyä lihaksi tulleena.

Vapahtaja, Kristus, Herra

Enkeli antoi syntyneelle lapselle kolme nimeä, jotka kantavat koko evankeliumin painon. Vapahtaja, Kristus, Herra. Jokainen näistä avaa oman ikkunan siihen, kuka tämä lapsi on, mitä Hän tuli tekemään, mille valtaistuimelle Hän on asetettu.

Vapahtaja on Hän, joka pelastaa. Enkeli oli puhunut saman Joosefille jo aikaisemmin: »sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.» (Matt. 1:21) Tämä lapsi ei tullut vapauttamaan kansaa Rooman ikeestä, vaan jokaisen ihmisen sydämen ikeestä. Tiitukselle Paavali kirjoitti tämän aukaisten: »Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi.» (Tit. 3:4) Hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyivät seimessä, eivät valtaistuimella.

Kristus tarkoittaa Voideltua, Messiasta, jota koko Vanha testamentti oli odottanut. Pietari tunnusti Hänet myöhemmin Filippuksen Kesarean lähellä: »Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.» (Matt. 16:16) Jesaja oli nähnyt tämän voitelun pitkän pimeyden läpi, kun hän kirjoitti: »Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä.» (Jes. 61:1)

Herra on nimi, joka kuuluu vain Jumalalle itselleen. Paimenten kuullen tämä nimi annettiin seimessä makaavalle lapselle. Helluntain jälkeen Pietari saarnasi saman totuuden Jerusalemissa: »Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.» (Apt. 2:36) Sama Herra puhui ylösnousemuksensa jälkeen omilleen: »Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.» (Matt. 28:18)

Ilosanoman tuojan jalat

Jesaja oli kuvannut tämän hetken kauan ennen kuin se tapahtui. »Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: Sinun Jumalasi on kuningas!» (Jes. 52:7) Beetlehemin yössä ilosanoman tuoja ei seisonut vuorella, vaan paimenten keskellä pellolla. Sanoma oli sama: teidän Jumalanne on tullut luoksenne.

Jesaja oli antanut tälle lapselle nimet jo seitsemänsataa vuotta aikaisemmin: »hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.» (Jes. 9:6) Seimessä makasi Väkevä Jumala lapsen hahmossa. Elisabet näki saman ihmeen, kun Maria tuli hänen luokseen: »kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?» (Luuk. 1:43)

Tähän iloon kätkeytyy koko pelastuksen syvyys. Tiitukselle Paavali kirjoitti, mihin tämä lapsen syntymä johtaa: »että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.» (Tit. 3:7) Beetlehemin seimi avaa tien tyhjän haudan kautta iankaikkiseen elämään.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Ilo on sinulle. Enkeli sanoi: »teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.» Sana teille on henkilökohtainen. Vapahtaja ei syntynyt vain historiaan, Hän syntyi sinun puolestasi. Jos kannat tänään pimeyttä, jos kannat tänään syntiä, jos kannat tänään pelkoa, kuule paimenten kanssa sama lupaus: tämä lapsi tuli sinun tähtesi.

Älä pelkää. Enkeli aloitti näillä sanoilla, koska tiesi, mitä pyhän kohtaaminen ihmisessä herättää. Sama Herra puhuu sinulle tänäänkin: älä pelkää. Sinä et lähesty tuomaria, sinä lähestyt Vapahtajaa. Hänen hyvyytensä ja ihmisrakkautensa on ilmestynyt, sinä saat tulla seimen ääreen niin kuin paimenet tulivat.

Hän on Herra. Tämä lapsi ei jää seimeen. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Kun tunnustat Hänet Vapahtajaksesi, tunnustat Hänet myös Herraksesi. Hänen herrautensa ei ole taakka, se on lepoa. Hän, joka pelasti sinut, johtaa sinua. Hän, joka kantoi sinun syntisi, kantaa myös sinun tiesi loppuun saakka.

Herra Jeesus, kiitos siitä, että synnyit Beetlehemissä minun tähteni. Kiitos siitä, että olet Vapahtajani, voideltu Kristukseni, Herrani. Anna minun tänään kuulla enkelin sana omalle sydämelleni, älä pelkää, suuri ilo on sinulle annettu. Hallitse minua rauhanruhtinaana, johda minua iankaikkisen elämän perilliseksi armosi kautta.

Aamen.