11. joulukuuta

Lupaus pimeyden keskellä

Jeremia profetoi aikana, jolloin Juudan kuningashuone oli rappiolla. Daavidin sukupuun oksat olivat lahonneet, viimeiset kuninkaat olivat pettäneet kansansa, Babylonian armeija lähestyi Jerusalemia. Profeetan edellisessä luvussa Jumala langettaa raskaan tuomion paimenten yli, jotka olivat hajottaneet laumansa. Kaikki näytti loppuvan.

Juuri tähän pimeyteen lausutaan päivän jae: »Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.» Lupaus ei tule silloin, kun kaikki on hyvin. Se tulee silloin, kun ihmisen toivo on lopussa.

Sana vesa on tärkeä. Heprean tsemach tarkoittaa versoa, joka nousee maasta esiin pienenä ja huomaamattomana. Lahonneesta kannosta voi vielä versoa elämä. Jumala ei lupaa Daavidille uutta puuta, hän lupaa vesan, joka nousee vanhasta juuresta, joka näytti kuolleelta.

Vesa monen profeetan suussa

Jeremia ei ole tämän kuvan kanssa yksin. Jesaja oli nähnyt saman näyn jo aiemmin: »Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.» (Jes. 11:1) Iisai oli Daavidin isä, kanto viittasi siihen aikaan, jolloin kuningassuvun puu olisi hakattu maahan. Siitäkin nousee vielä elämä, sillä juuri elää.

Sakarjan kirjassa Vesa saa nimensä lähes nimikilvellisesti. Profeetta sanoo ylimmäiselle papille Joosualle: »katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan.» (Sak. 3:8) Hieman myöhemmin sama profetia syvenee: »Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin.» (Sak. 6:12)

Jesaja näkee saman vesan toisesta kulmasta: »Sinä päivänä on Herran vesa oleva Israelin pelastuneille kaunistus ja kunnia ja maan hedelmä heille korkeus ja loisto.» (Jes. 4:2) Kuninkaallinen vesa, profeetallinen vesa, papillinen vesa, kaikki osoittavat yhteen mieheen, joka oli vielä tuleva.

Kuningas, joka tekee oikeuden

Jeremian jae ei pysähdy Vesan syntymään, se kuvaa hänen hallintaansa. Hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. Tätä Israelin kuninkaat olivat luvanneet, mutta tämän he olivat pettäneet. Vesa ei petä.

Jesaja kuvaa samaa hallintaa: »Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat vallitsevat oikeuden mukaan.» (Jes. 32:1) Hänen kupeillaan ei ole miekkaa vain, vaan vyö: »Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.» (Jes. 11:5) Hänen luonteensa on hänen aseensa, hänen olemuksensa on hänen valtikkansa.

Jesaja 9:7 antaa hallinnalle laajuuden, joka ylittää maalliset rajat: »Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti.» Rauha ei lopu, oikeus ei väsy, vanhurskaus ei murru.

Lupaus täyttyy nimessä Jeesus

Enkeli Gabriel saapuu Marian luokse vuosisatoja myöhemmin sanat, jotka kantavat Jeremian jakeen sisällään: »Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.» (Luuk. 1:32–33)

Vesa nousi Daavidin sukupuusta Beetlehemissä. Hän ei näyttänyt kuninkaalta, hän näytti seimessä makaavalta lapselta. Jesaja oli ennustanut: »Katso, minun palvelijani menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva.» (Jes. 52:13) Sakarja näki, että tämä Vesa ei ole vain kuningas, vaan myös pappi: »hän on oleva pappi valtaistuimellansa, ja rauhan neuvo on vallitseva niitten molempien välillä.» (Sak. 6:13)

Tämä yhdistelmä, kuningas ja pappi, ei kuulunut yhdellekään ihmiselle ennen Häntä. Kuningas hallitsee, pappi sovittaa. Jeesus tekee molemmat. Hän tuomitsee synnin ja hän kantaa sen. Hän asettuu valtaistuimelle ja hän laskeutuu ristille. Vanhurskas Vesa on koko evankeliumi yhden henkilön muodossa.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä tuomitse Jumalan työtä keskeneräisenä. Daavidin sukupuu näytti kuolleelta kannolta vuosisatojen ajan. Lupaus ei kuitenkaan unohtunut, vesa nousi ajallaan. Jos sinun elämässäsi jokin näyttää tällä hetkellä lahonneelta kannolta, älä tee siitä lopullista päätelmää. Herra herättää vesoja sellaisesta, mitä ihminen pitää jo päättyneenä.

Etsi turvaa Vesasta, älä omasta vanhurskaudestasi. Jeremian jae lupaa kuninkaan, joka tekee oikeuden ja vanhurskauden maassa. Jesaja avaa, mitä tämä merkitsee niille, jotka Häneen turvaavat: »jokainen heistä oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, oleva kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.» (Jes. 32:2) Hänen vanhurskautensa on sinun suojasi, ei sinun omasi.

Lepää valtakunnan kestävyyden päällä. Maan kuninkaat tulevat ja menevät. Valtakunnat nousevat ja kaatuvat. Hänen valtakunnallaan ei pidä loppua oleman. Jos olet liittynyt tähän Kuninkaaseen, sinä kuulut valtakuntaan, jota mikään ei kaada. Joulun lähestyessä tämä lupaus saa erityisen sävyn, sillä Vesa, jota Jeremia odotti, on jo tullut, ja Hän tulee vielä uudestaan.

Herra Jeesus Kristus, vanhurskas Vesa Daavidin juuresta, kiitämme sinua siitä, että et jättänyt lupausta täyttämättä. Sinä tulit pimeyden keskelle, sinä hallitset oikeudessa ja vanhurskaudessa, sinä olet pappi ja kuningas seurakunnallesi. Anna meidän turvata sinun varjoosi, kun maan myrskyt kulkevat ylitsemme. Sinun nimessäsi rukoilemme.

Aamen.