11. marraskuuta

Rukous maanpaossa

Psalmi 43 on rukous sellaisen ihmisen huulilta, joka on erotettu siitä paikasta, jossa hänen sydämensä lepäsi. Edellisessä psalmissa laulaja muistelee, kuinka hän kerran kulki juhlivan kansan keskellä Jumalan huoneeseen, nyt hän istuu kaukana, vihollistensa keskellä, omassa sisäisessä pimeydessään. Tästä paikasta nousee päivän jae: »Lähetä valkeutesi ja totuutesi. Ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi.»

Laulaja ei pyydä Jumalaa poistamaan vihollisia. Hän ei pyydä myöskään selitystä siihen, miksi pimeys on tullut. Hän pyytää kahta asiaa, joiden ympärille koko hänen toivonsa kietoutuu, valkeutta ja totuutta. Näiden kahden on määrä tehdä se, mihin laulaja itse ei pysty, johdattaa hänet kotiin.

Kaksi lähettilästä

Valkeus ja totuus eivät ole psalmissa abstrakteja käsitteitä. Ne kuvataan kuin kahtena lähettiläänä, jotka Jumala itse asettaa liikkeelle. Heprean kielikuva on rikas, lähetä ne, niin että ne tulevat eteeni, ottavat minua kädestä, kuljettavat sinne missä sinä asut. Laulaja ei nouse omin voimin, hän odottaa sitä, mikä lähetetään.

Tämä on syvempää kuin ohjeen pyytäminen. Daavid huutaa samaa toisaalla: »Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala.» Vanhurskas ei luota omaan suuntavaistoonsa, vaikka hän olisi vaeltanut Herran tiellä vuosikausia. Sananlaskut tiivistää saman lupauksen: »Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.»

Valkeus ilman totuutta voi olla harhakuva. Totuus ilman valkeutta voi olla armoton tuomio. Psalmissa nämä kaksi kulkevat aina yhdessä, niin kuin armo ja totuus kulkevat yhdessä Kristuksessa. Daavid rukoilee toisessa psalmissa: »Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi, sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.»

Valkeuden lähde

Mistä valkeus tulee, kun laulaja pyytää sitä lähetettäväksi? Psalmi 36 vastaa yhdellä lauseella, joka on yksi koko Vanhan testamentin kirkkaimmista: »Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.» Valkeus ei ole jotakin, jonka ihminen itse tuottaa. Sitä nähdään vain Hänen valkeudessaan. Vanhurskaan tielle se koittaa lupauksena, jota Daavid laulaa: »Vanhurskaalle koittaa valkeus ja oikeamielisille ilo.»

Vanhassa liitossa tämä valkeus tuli Sanan kautta. »Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni», sanoo psalmin 119 laulaja. Sana valaisi askel kerrallaan, juuri sen verran kuin matkaa varten tarvittiin. Sama Sana on edelleen lamppu uskovan jalkojen edessä.

Uusi liitto avaa, kuka tämä Valkeus lopulta on. Johannes kirjoittaa evankeliuminsa alkuun: »Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.» Sama lähettiläs, jota psalmin laulaja huusi tulemaan, tuli ihmiseksi. Johannes jatkaa: »Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.» Valkeus ja totuus, kaksi psalmin lähettilästä, ovat saman Persoonan kasvoissa.

Pyhälle vuorelle

Lähettilästen tehtävänä ei ole vain valaista hetkeä. Niiden on määrä viedä laulaja perille, sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi. Tämä on kotiinpaluun rukous. Saman kotikaipuun kuulemme korahilaisten virrestä: »Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!» Pyhä vuori ei tarkoita pelkkää rakennusta, se tarkoittaa Jumalan läsnäoloa, paikkaa jossa Hänen kasvojensa edessä saa hengittää.

Johdattaminen vie aina jonnekin. Pyhä Henki ei johdata sokeasti vaan päämäärää kohti. Daavid rukoilee psalmissa 143: »Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata.» Hyvä Henki, joka tasoittaa polut, johdattaa juuri sinne, missä Isän asunnot ovat.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä yritä valaista itse omaa tietäsi. Psalmin laulaja ei sytyttänyt taskulamppua, hän pyysi Jumalaa lähettämään valkeuden. Oma järki, oma kokemus, omat tunteet, kaikki ne voivat olla apuna, ne eivät kuitenkaan riitä johdattajiksi. Pyydä se, mitä et itse voi tuottaa. Lähetä, Herra, valkeutesi ja totuutesi.

Anna lähettiläiden tehdä työnsä. Valkeus ja totuus tulevat usein hitaammin kuin haluaisit. Ne valaisevat seuraavan askeleen, eivät koko matkaa. Tämä on Jumalan tapa, lampun valo jalkojen edessä, ei valonheitin koko horisonttiin. Kulje sen valossa, mikä sinulle on annettu, älä vaadi enempää kuin tämän päivän kirkkautta.

Muista määränpää. Johdatus ei ole päämäärä, vaan tie kotiin. Pyhä vuori, Isän asunnot, Karitsan kasvojen edessä oleminen, sinne tämä matka kulkee. Jeesus itse on Tie, Totuus ja Elämä. Häneen turvautuessasi olet jo lähettiläiden seurassa, jotka vievät sinut perille.

Herra, lähetä valkeutesi ja totuutesi. Anna niiden tulla eteeni tänään, ottaa minua kädestä ja johdattaa askel askeleelta. En pyydä koko tien kirkastumista kerralla, pyydän sen valon, jolla voin kulkea tämän päivän. Vie minut, Jeesus, sinun asuntoihisi, sinne missä kasvosi loistavat. Sinun nimessäsi.

Aamen.