28. lokakuuta

Ruoho ja Sana

Pietari kirjoittaa hajaannuksessa eläville uskoville, jotka kärsivät vainoa, jotka ovat menettäneet kotinsa, asemansa, turvansa. Heille hän muistuttaa siitä, mistä uusi syntymä on lähtenyt: »katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.» Tähän väitteeseen Pietari liittää lainauksen profeetta Jesajalta, jonka kautta Herra puhui jo seitsemän vuosisataa aiemmin.

Päivän jae on suora lainaus: »kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti.» Pietari ottaa Vanhan testamentin profetian, jonka kautta Israelia lohdutettiin pakkosiirtolaisuudessa, ja asettaa sen uuden liiton seurakunnan eteen. Sama Sana, joka kantoi Jesajan kuulijat, kantaa myös meidät.

Kaikki liha on kuin ruoho

Jesajan 40. luku alkaa lohdutuksella: »Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani.» Sen keskellä nousee kysymys, johon koko Raamattu vastaa: mikä kestää, mikä katoaa? Profeetalle annetaan käsky julistaa, ja hän kysyy: »Mitä minun pitää julistaman? Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen.» (Jes. 40:6)

Tässä on totuus, jota maailma välttelee. Ihmisen voima, kauneus, saavutukset, asema, kaikki tämä on ruohoa. Daavid lauloi 103. psalmissa: »Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.» Jaakob kysyi suoraan niiltä, jotka suunnittelivat tulevaisuuttaan ilman Jumalaa: »mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu.»

Jaakob meni vielä syvemmälle: »Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.» (Jaak. 1:11) Tämä ei ole katkeruutta vaan armoa. Jumala kertoo sen, mitä ihminen ei tahtoisi kuulla, jotta hän kääntyisi sen puoleen, mikä todella kestää.

Mutta Herran sana pysyy

Jakeen sydän on yhdessä sanassa: mutta. Kaikki katoaa, mutta yksi pysyy. »Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.» (Jes. 40:8) Tämä ei ole kirjallinen vastakkainasettelu, se on todellisuuden kaksi tasoa. On se, mikä näkyy silmälle, on se, mikä kestää ajan tuolle puolen.

Johannes vahvistaa saman ensimmäisessä kirjeessään: »maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.» Sanan pysyvyys siirtyy ihmiseen, joka ottaa Sanan vastaan ja elää sen mukaan. Katoavasta tulee kestävä, ei oman voimansa kautta vaan sen Sanan kautta, johon hän on sidottu.

Pietari tekee tämän yhteyden nimenomaiseksi: »tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.» Pysyvä Sana ei ole kaukainen filosofinen periaate, se on evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta. Sama Sana, joka oli alussa, sama Sana, joka tuli lihaksi, sama Sana, joka pysyy iankaikkisesti, on sinulle julistettu ilosanomana.

Ilosanoma keskellä katoavaa

Paavali muistuttaa korinttolaisia: »minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte.» (1. Kor. 15:1) Evankeliumissa on paikka, jossa pysytään. Tämä paikka ei horju, vaikka kaikki muu horjuisi. Se ei lakastu, vaikka oma ruumis lakastuisi.

Tämä on syy, miksi Pietari liittää Jesajan sanat juuri evankeliumiin. Hän ei halua ainoastaan muistuttaa elämän lyhyydestä, vaan kantaa lukijan sen lähteen luo, joka ei lopu. Maailma tarjoaa kukkasia, jotka varisevat. Jumala tarjoaa Sanan, joka pysyy. Ja tämä Sana on tarjottu sinulle, ei pelkkänä tietona vaan ilosanomana, joka kantaa läpi elämän ja sen tuolle puolen.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä rakenna katoavalle. Kaikki, mihin tämä maailma kutsuu sinua kiinnittämään sydämesi, on ruohoa. Kauneus haalistuu, terveys heikkenee, saavutukset unohtuvat, valta vaihtuu toisille. Tämä ei ole synkkä totuus vaan vapauttava. Sinun ei tarvitse panna painoa sen päälle, mikä ei kantanut painoa alun perinkään.

Rakenna pysyvälle. Herran sana pysyy iankaikkisesti. Jokainen hetki, jonka annat Sanalle sydämessäsi, on hetki, jota mikään ei voi sinulta riistää. Lue Sanaa, ota se vastaan, anna sen muokata ajatuksiasi. Sinä elät katoavan ruumiin sisällä, sinun sisäinen ihmisesi kuitenkin ruokkii itseään siitä, mikä ei katoa.

Lepää ilosanomassa. Evankeliumi on sinulle julistettu, ei ansaittu. Se on lahja, ei suoritus. Tämän päivän ruoho kuivuu vielä ennen iltaa, tämän päivän ilosanoma kantaa sinua iankaikkisuuteen. Pidä kiinni siitä, mikä pitää sinusta kiinni, kun kaikki muu irtoaa.

Herra, kiitos siitä, että sanasi pysyy, vaikka kaikki muu katoaa. Anna minun nähdä oma katoavuuteni ilman pelkoa, sillä sinä olet asettanut elämäni iankaikkisen Sanasi varaan. Kasvata minussa sitä, mikä kestää, vähennä minussa sitä, mikä lakastuu. Auta minua pitämään kiinni siitä ilosanomasta, jonka olet minulle julistanut Pojassasi. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.