16. lokakuuta

Nimeltä kutsuttu kuningas

Jesajan 45. luku alkaa jollain Vanhan testamentin hämmästyttävimmistä sanoista. Herra puhuu pakanakuninkaalle, Persian Koorekselle, ja kutsuu häntä voidelluksensa. Tämä profetia on annettu yli sata vuotta ennen Kooreksen syntymää. Israel on yhä Juudan maassa, Baabel ei ole vielä noussut suurvallaksi, eikä Persia ole muuta kuin pieni heimokansa idässä. Silti Herra mainitsee miehen nimeltä.

Tähän asetelmaan tulee päivän jae: »Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä, tietääksesi, että minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin, minä, Israelin Jumala.» Lupaus ei ole satunnainen runollinen kuva. Se on profetia, joka täyttyi kirjaimellisesti, kun Koores valloitti Baabelin ja sen ammoin kerätyt aarrekammiot avautuivat hänelle. Esran kirjan ensimmäinen luku kertoo, miten tämä sama kuningas käski rakentaa Herran temppelin uudelleen Jerusalemiin: »Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa.»

Pimeyden kätköt Herran kädessä

Aarteet pimeän peitosta. Sanat kantavat kaksinkertaista merkitystä. Toisaalta ne tarkoittavat aivan konkreettista rikkautta, jonka itämaiset kuninkaat säilyttivät syvissä holveissa, salaisissa kammioissa, vuorten kätköissä. Toisaalta ne kuvaavat Jumalan tapaa toimia. Hän hallitsee senkin, mikä on ihmiseltä piilossa.

Jeremia kirjoitti samaan asetelmaan kuuluvat sanat Baabelista, jonka aarteet tuomittiin Herran tahdon mukaan ryöstettäviksi: »Miekka sen aarteiden kimppuun, ja ne ryöstetään!» (Jer. 50:37) Vaikka Baabel olisi vahvistanut linnansa taivaaseen asti, Herran tuomio tavoittaisi sen. »Vaikka Baabel astuisi ylös taivaaseen, vaikka se korkeuteen linnansa vahvistaisi, sittenkin tulevat sille minulta hävittäjät, sanoo Herra.»

Sama tapa kuninkaiden ja kansojen käsittelyssä toistuu Hesekielin kirjassa, jossa Herra antaa Nebukadressarille Egyptin maan: »Hän vie sen tavaran paljouden, saa sen saaliit, ryöstää sen ryöstökset: se on oleva hänen sotajoukkojensa palkka.» Jeremia 27:5 tiivistää tämän hallintatavan suoraan: »Minä olen tehnyt maan sekä ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat, suurella voimallani ja ojennetulla käsivarrellani, ja minä annan sen, kenelle hyväksi näen.»

Herra ei ole vain Israelin Jumala kapeasti rajatussa mielessä. Hän on kaikkien valtakuntien Herra, ja maan aarteet ovat Hänen kädessään. Hän jakaa ne sen tarkoituksen mukaan, jonka on sydämessään päättänyt.

Sinut nimeltä kutsuin

Jakeen sydän ei ole kuitenkaan aarteissa. Se on sanoissa tietääksesi, että minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin. Aarteet annetaan, jotta Koores tuntisi Hänet. Rikkaus ei ole tässä päämäärä, vaan tie, jonka kautta pakanakuningas saa nähdä, kuka oikeasti hallitsee.

Nimeltä kutsuminen on Raamatussa erityisen läheinen toiminta. Jesaja 43:1 puhuu Israelille saman sanoin: »Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.» Sama Herra, joka kutsuu nimeltä kansaansa Israelia, kutsuu nimeltä myös pakanakuninkaan, jonka kautta Israel pelastetaan kotiin. Hänen tuntemisensa ei rajoitu liiton kansan piiriin.

Mooses sai kuulla saman sanan oman elämänsä keskellä: »Minä tunnen sinut nimeltäsi, ja sinä olet myös saanut armon minun silmieni edessä.» (2. Moos. 33:12) Profeetta Jesaja itse sai todeta sen omasta kutsumuksestaan: »Herra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka, hamasta äitini helmasta minun nimeni maininnut.» (Jes. 49:1) Nimeltä kutsuminen ei ole symboli, se on todellisuus.

Jesaja 48:15 vahvistaa tämän kutsumisen voiman: »Minä, minä olen puhunut, minä olen hänet kutsunut, olen hänet tuonut, ja hän on menestynyt teillänsä.» Kun Herra kutsuu, Hän myös tuo. Kun Hän tuo, Hän myös menestyttää. Kutsu kantaa itsessään täyttymyksensä.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Herra hallitsee pimeyden kätköjä. Sinun elämässäsi voi olla asioita, jotka tuntuvat olevan pimeydessä piilossa. Tulevaisuus, jota et näe. Vastaukset, joita et ole löytänyt. Voimavarat, joita et osaa kuvitella saavasi. Aarteet pimeän peitosta ovat yhä Herran käden alla. Hän tietää, missä ne ovat, ja Hän tietää, kenelle ne annetaan.

Sinut on nimeltä kutsuttu. Tämä lupaus, joka kantoi pakanakuningasta, kantaa vielä paljon syvemmin niitä, jotka ovat Kristuksessa. Hän, joka tunsi Kooreksen nimeltä ennen kuin tämä oli syntynyt, tuntee sinut nimeltä. Hän ei tunne sinua roolisi tai saavutustesi mukaan, vaan nimeltä. Tämä on syvin turvallisuus, jota ihminen voi tuntea.

Aarteet annetaan, jotta tuntisit Hänet. Jokainen avautuva ovi, jokainen odottamaton siunaus, jokainen yllättävä apu sisältää saman kutsun kuin Kooreksen elämässä. Niitä ei anneta, jotta luulisit itseäsi suureksi. Ne annetaan, jotta tietäisit, kuka antaa. Kaikki polvet kumartuvat lopulta saman nimen edessä.

Herra, sinä hallitset pimeyden kätköjä, sinä avaat ovet joita kukaan ei voi sulkea. Anna meidän muistaa, että jokainen aarre, jonka annat, on kutsu tuntemaan sinut paremmin. Kiitos, että olet kutsunut meidät nimeltä Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen nimessään pyydämme.

Aamen.