8. lokakuuta

Saarnaajan ääni

Saarnaajan kirja on viisaan miehen pohdintaa elämän alta auringon. Se ei kaihda elämän varjoja, ei peittele sen ristiriitoja. Se katsoo ihmistä silmiin, sellaisena kuin tämä todella on, kaiken ulkoisen kiillon alla. Juuri tällaisen rehellisen katseen keskeltä nousee päivän jae: »Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.»

Jakeessa on kaksi kutsua, jotka kulkevat rinnakkain. Ensimmäinen kuuluu hyvälle päivälle, toinen pahalle. Kummallakaan ei ole oikeutta jäädä yksin. Hyvä päivä ilman ymmärrystä lipsuu helposti välinpitämättömyyteen, paha päivä ilman luottamusta vajoaa epätoivoon. Saarnaaja asettaa molemmat saman Jumalan käteen, samaan suunnitelmaan, saman uskollisuuden alle.

Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin

Ensimmäinen kehotus on yllättävän yksinkertainen, silti monelle vaikea. Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin. Älä häpeä iloa, älä epäile sitä, älä lykkää sen vastaanottamista huomiseen. Ilo on osa Jumalan antia, ei sen vastakohta. Saarnaaja toistaa saman ajatuksen toisaalla: »ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa.» (Saarn. 3:22)

Aika hyvälle päivälle on todellinen aika. Saarnaaja oli kirjoittanut aiemmin: »Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.» (Saarn. 3:4) Nauru ja hyppiminen eivät ole hengellisen elämän vastakohta, ne kuuluvat siihen yhtä lailla kuin itku ja valitus. Hengellinen ihminen ei ole se, joka on koko ajan vakava, vaan se, joka osaa ottaa vastaan kullekin päivälle annetun.

Mooses muistutti Israelia siitä, mihin kiittämättömyys hyvinä päivinä johtaa: »Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla, kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea.» (5. Moos. 28:47) Yltäkylläisyys ilman iloa, ilman kiitollisuutta, kovettaa sydämen. Hyvänä päivänä otetaan vastaan, mikä on annettu, otetaan vastaan kiittäen, ei pidetä omanaan.

Pahana päivänä ymmärrä

Toinen kehotus ei pyydä iloitsemaan pahana päivänä. Se pyytää ymmärtämään. Saarnaaja sanoo, että »toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt.» Sama käsi, joka antaa hyvän päivän, sallii pahan päivän. Tämä ei ole kohtalouskoa, se on luottamusta siihen, että mikään ei tipahda ulos Jumalan suunnitelmasta.

Mooses opetti tämän Israelille erämaassa. »Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.» (5. Moos. 8:3)

Erämaan päivät olivat pahoja päiviä. Nälkä, jano, väsymys, epävarmuus. Niillä päivillä oli silti tarkoitus. Ne opettivat Israelia näkemään, että elämä ei pidä sisällään pelkkää leipää, vaan jokaisen sanan, joka Herran suusta lähtee. Pahana päivänä ihmisestä paljastuu se, mistä hän todella elää.

Saarnaaja lisää erikoisen huomion: »koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.» Ihminen ei näe huomista, ei tiedä, kääntyykö tämän päivän paha huomenna hyväksi, eikä päinvastoin. Tämä rajaa hänen näkökyvyttömyytensä, mutta avaa myös tilan luottamukselle. Hän, joka näkee huomisen, hallitsee myös tämän päivän.

Loppusana kaikesta

Saarnaajan kirja päättyy lauseeseen, joka kantaa koko sen viisauden tiivistettynä: »Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.» (Saarn. 12:13) Tämä on se kallio, jonka päälle hyvät ja pahat päivät asettuvat.

Pelätä Jumalaa ei tarkoita kauhistua Häntä, vaan kunnioittaa Häntä koko sydämellä. Sellainen ihminen ei nuku pois hyvinä päivinä, ei luhistu pahoina päivinä. Hän pysyy paikallaan, sillä Jumala pysyy paikallaan. Hänen ilonsa ja kipunsa lepäävät saman uskollisuuden päällä.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Ota hyvä päivä vastaan kiittäen. Älä kuluta hyvää päivääsi pelkäämällä huomista. Älä häpeä iloa, älä mittaa sitä sen perusteella, mitä muiden elämässä juuri nyt on. Hyvä päivä on Jumalan antama, se kuuluu otettavaksi vastaan avoimin käsin, ei säilöttäväksi pelolla.

Anna pahana päivänä ymmärryksen kantaa. Sinulta ei pyydetä iloa silloin, kun ilolle ei ole sijaa. Sinulta pyydetään ymmärrystä, että sama Jumala on tehnyt tämänkin päivän. Hän ei ole kadonnut, vaikka päivä on pimennyt. Pyhä Henki muistuttaa sinua siitä, mistä todella elät, juuri silloin, kun näkyvä leipä on vähissä.

Älä yritä nähdä huomista. Saarnaaja muistuttaa, että ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee. Tämä on armoa, ei rajoitus. Sinun ei tarvitse kantaa huomista tänään. Riittää, että käännyt tämän päivän kanssa Hänen puoleensa, joka näkee kaikki päivät kerralla.

Herra, opeta meidät iloitsemaan hyvinä päivinä, opeta meidät ymmärtämään pahoina. Saman käden alla me tahdomme pysyä molempina. Anna meidän pelätä sinua sydämen kunnioituksella, anna meidän pitää käskysi rakkauden tähden. Jeesuksen Kristuksen, Tien, Totuuden ja Elämän, nimessä.

Aamen.