20. syyskuuta

Pelto raunioiden jälkeen

Psalmi 107 on kiitoslaulu Herran armosta kaikille niille, jotka Hän on lunastanut. Psalmi käy läpi neljä erilaista ahdistuksen tilaa, eksyneet erämaassa, vangitut pimeydessä, sairaat, merenkulkijat myrskyssä. Jokaisen jakson jälkeen toistuu sama refrain, että he huusivat hädässään Herraa ja Hän pelasti heidät. Psalmin loppupuolella avautuu kuva siitä, mitä Herra tekee niille, joita Hän on auttanut.

Tähän kohtaan asettuu päivän jae: »Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.» Jakeen edellä psalmista lukee, kuinka Herra muutti erämaan vesilammikoiksi, kuivan maan vesilähteiksi, asetti nälkäiset asumaan sinne, jossa he saattoivat perustaa asuttavan kaupungin. Pelto ei syntynyt tyhjästä, vaan Herran työn jatkona.

Tämä on tärkeää huomata. Kylvö, istuttaminen, sato, kaikki nämä asettuvat sen jälkeen, mitä Herra on jo tehnyt. Ihminen ei aloita työtään tyhjästä, vaan vastaa siihen, mitä Jumala on hänen ympärilleen valmistanut. Maa, vesi, siemen, vuodenajat, kaikki nämä olivat olemassa ennen kuin yksikään käsi tarttui auraan.

Istuttaja ei ole mitään

Korinttilaisten ensimmäisessä kirjeessä Paavali avaa saman totuuden seurakunnan elämän kuvalla. Korintissa oli alkanut kahtiajako sen mukaan, kuka oli kenenkin opettaja, toiset olivat Paavalin, toiset Apolloksen. Paavali vastaa tähän erottamalla työn ja kasvun: »Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.»

Sanat ovat kovat omalle ihmisylpeydelle. Istuttaja ei ole mitään. Kastelija ei ole mitään. Tämä ei tarkoita, etteikö työtä tehtäisi, eikä etteivätkö työntekijät olisi arvokkaita. Paavali tarkoittaa sitä, että kasvu itsessään ei ole heidän kädessään. Pellon ihme tapahtuu siellä, missä silmä ei näe, maan alla, jyvän sisällä, juurissa, jotka venyvät kohti vettä.

Sama koskee jokaista työtä, johon ihminen on kutsuttu. Lapsen kasvattaminen, työn tekeminen, evankeliumin kantaminen, palveleminen perheessä ja seurakunnassa, näiden kaikkien hedelmä on Jumalan kädessä. Sinun tehtäväsi on kylvää uskollisesti. Hedelmän antaminen kuuluu Hänelle.

Hän antaa siemenen kylväjälle

Toisessa Korinttilaiskirjeessä Paavali laajentaa kuvaa vielä syvemmälle. Hän kirjoittaa antamisesta, siitä, kuinka seurakunta saa osallistua toisten tarpeiden täyttämiseen. Tämän opetuksen sydämessä on jae: »Ja hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin ja enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät.»

Tämä lause kantaa kolme lupausta peräkkäin. Ensimmäinen, Herra antaa siemenen. Ennen kuin kylväjä menee pellolle, hänelle on annettu, mitä kylvää. Toinen, Herra enentää kylvön. Mitä kädessäsi on, sitä Hän monistaa, kun sen kylvät. Kolmas, Herra kasvattaa hedelmät. Lopputulos on Hänen työtään, ei sinun.

Huomaa, että lupauksessa ei puhuta vain leivästä ruuaksi, vaan myös vanhurskauden hedelmistä. Pelto, jonka kylväjä viljelee, ei ole vain maatalouden kuva. Se on kuva siitä, kuinka uskovan elämässä kaikki, mitä hän jakaa, mitä hän tekee, mitä hän antaa, kasvaa Jumalan kädessä hedelmäksi, jolla on ikuisuusarvo.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Kylvä uskollisesti sitä, mitä sinulle on annettu. Sinun ei tarvitse keksiä siementä itse. Herra antaa sen, mitä sinun on määrä kylvää, ajatuksena, sanana, lahjana, työnä, palveluna. Älä mittaa omaa kättäsi sen mukaan, kuinka pieneltä tai vähäiseltä se näyttää. Pieni siemen pellossa on Jumalalle riittävä alku.

Älä kanna kasvun taakkaa. Sinä et ole se, joka antaa kasvun. Tämä on vapauttava totuus erityisesti silloin, kun et näe heti hedelmää. Pelto ei näytä satoiselta kylvöpäivänä, viinitarha ei tuota rypäleitä istutushetkellä. Jumala työskentelee maan alla, hiljaisuudessa, ajassa, jonka Hän on asettanut.

Luota siihen, että Hän kasvattaa myös vanhurskauden hedelmät. Ulkoinen sato, leipä ruuaksi, on osa lupausta. Sisäinen sato, vanhurskauden hedelmät, on toinen puoli samaa lupausta. Hän, joka antoi siemenen, ei jätä työtään kesken. Hän vie kylvön satoon asti, sekä näkyvässä että näkymättömässä.

Herra, kiitos siitä, että sinä annat siemenen kylväjälle ja kasvatat hedelmät. Vapauta meidät kantamasta sitä taakkaa, joka kuuluu sinulle. Anna meidän kylvää uskollisesti sitä, mitä olet käteemme antanut, ja luottaa siihen, että sinä teet työn loppuun asti. Anna kylvömme kasvaa sekä leiväksi tarvitseville että vanhurskauden hedelmiksi sinun kunniaksesi. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.