14. syyskuuta

Psalmien portti

Psalmi 1 on koko Psalttarin avausovi. Se asettaa heti alkuun kaksi tietä, autuaan miehen tien ja jumalattomien tien. Kolmannessa jakeessa autuas saa kuvansa: »Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.» Tämä kuva ei ole runollinen koriste, vaan kestävä totuus siitä, mitä Jumalan sanaan juurtunut elämä kantaa.

Edellisissä jakeissa autuasta kuvataan ihmiseksi, jonka halu on Herran laissa, jota hän tutkistelee päivät ja yöt. Vasta tämän juuren jälkeen tulee hedelmä. Puu ei ponnistele kasvaakseen, se vain pysyy paikassa, johon se on istutettu. Sen kasvu nousee siitä, mistä se juo.

Veden ääreen istutettu

Jeremia näki saman kuvan ja avasi sen vielä laajemmin. »Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen, helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä.» Profeetta puhuu kuumuudesta ja kuivuudesta, sellaisista ajoista, jolloin maa halkeilee, eikä taivaalta tipu sadetta.

Veden ääreen istutettu puu ei elä sateesta, se elää purosta. Sen elämä ei riipu sääoloista vaan siitä lähteestä, johon sen juuret ovat ulottuneet. Tämä on kuva uskovasta, jonka elämä on juurtunut Kristukseen. Olosuhteet voivat polttaa, ihmiset voivat pettyä toisiinsa, vuosia voi kulua kuivuudessa, juuret juovat silti.

Hesekiel näki näyn temppelistä lähtevästä virrasta, jonka rannoille kasvoi puita. »Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät, joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset.» Sama kuva päättää koko Raamatun Ilmestyskirjan loppuluvuissa, joissa elämän puu kasvaa virran rannalla, ja sen lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

Hedelmä ajallaan

Jakeessa on hieno tarkkuus: »antaa hedelmänsä ajallaan». Puu ei kanna hedelmää koko ajan, se kantaa sen ajallaan. Tämä on lupaus niille, jotka ovat istuttaneet eivätkä vielä ole nähneet satoa. Kasvu on aikaansa sidottua, hedelmäkin on. Jumala ei kiirehdi puutaan.

Psalmi 92:14 vahvistaa, että hedelmä ei lopu vuosien myötä. »Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat.» Maailma sanoo voiman olevan nuoruudessa, Raamattu sanoo hedelmän kestävän vanhuuteen asti, kun juuri on oikeassa paikassa. Vanhuus ei ole hedelmän loppu, se voi olla sen kypsin aika.

Jeesus puhui samasta totuudesta toisella kuvalla, viinipuusta ja oksista. »Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu.» Pysyminen on kaikki kaikessa. Pysyminen Kristuksessa on sama asia kuin juurten ulottuminen puroon. Ilman tätä pysymistä ei ole hedelmää, on vain irrallista oksaa.

Kaikki, mitä hän tekee, menestyy

Jakeen viimeinen lause kuulostaa aluksi kohtuuttomalta lupaukselta. Onko todella niin, että kaikki, mitä juurtunut tekee, menestyy? Raamatun oma todistus vahvistaa sen toisilla sanoilla. Joosefista sanotaan, kun hän oli vankilassa: »Herra oli Joosefin kanssa, ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.» Hänen menestyksensä ei näkynyt vapautena vaan Herran läsnäolona keskellä vankeutta.

Joosualle Herra sanoi rajan ja edellytyksen samassa lauseessa. »Älköön tämä lain kirja sinun suustasi poistuko, vaan tutkiskele sitä päivät ja yöt, että tarkoin noudattaisit kaikkea, mitä siihen on kirjoitettu, sillä silloin sinä onnistut teilläsi ja silloin sinä menestyt.» Sama kaiku kuin psalmin alussa, sama kuva kuin puusta vesiojain tykönä.

Hiskian poika Hiskia teki kaiken, mihin ryhtyi, kaikesta sydämestään etsien Jumalaansa, ja hän menestyi. Menestys Raamatussa ei ole maailman menestystä, se on sitä, että teko kantaa Jumalan tarkoittaman hedelmän. Toisinaan se näkyy ulospäin, toisinaan se näkyy vasta iankaikkisuudessa, hedelmä se on aina.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Tarkista juurtesi suunta. Puu ei valitse kasvuaan, se valitsee paikkansa. Ihminen ei pysty käskemään itseään hedelmälle, hän voi laskea juurensa siihen lähteeseen, jossa elämä virtaa. Sana ja Pyhä Henki ovat se puro, jonka äärelle Herra istuttaa omansa. Kysy itseltäsi tänään, mistä juuresi todella juovat.

Älä pelkää helteen aikaa. Jeremian sanat ovat lupaus juuri sinulle, joka tunnet kuivuuden polttavan elämääsi. Veden ääreen istutettu puu ei lakkaa kantamasta poutavuonnakaan. Olosuhteet eivät määrää hedelmääsi, lähde määrää. Pysy siinä, vaikka kaikki ympärilläsi näyttäisi kuivuvan.

Anna hedelmän kypsyä ajallaan. Älä mittaa elämääsi sen mukaan, mitä tänään näet, vaan sen mukaan, missä olet juurtunut. Hedelmä tulee ajallaan, ei silloin kun sinä sitä vaadit. Pysy paikassasi, juo lähteestä, anna Herran tehdä työnsä rauhassa. Hän, joka on istuttanut, kantaa myös vastuun kasvusta.

Herra, istuta minut sanasi vesiojain tykönä, jotta juureni juovat sinusta enkä olosuhteistani. Anna minun pysyä sinussa, niin kuin oksa pysyy viinipuussa. Kasvata hedelmä ajallaan, kanna minua kuivuuden läpi, anna lehteni pysyä vihantana ja työni kantaa sinun tarkoituksesi mukainen sato. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.