10. syyskuuta

Askel kerrallaan

Psalmi 37 on vanhan Daavidin opetuslaulu. Hän on nähnyt elämänsä aikana paljon. Hän on paennut Saulia vuorilla, hän on hallinnut kuninkaana, hän on langennut syvälle syntiin, hän on noussut katumuksen kautta uudelleen Jumalan eteen. Tästä kokemuksesta hän kirjoittaa: »Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa. Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.»

Jakeessa puhutaan askeleista, ei harppauksista. Vanhurskaan elämä ei ole suurten loikkien sarjaa, vaan päivittäistä kulkua Jumalan kanssa. Yksi askel kerrallaan. Yksi päivä kerrallaan. Tämä on rytmi, jonka Herra itse vahvistaa niiden jalkoihin, jotka kulkevat Hänen edessään.

Sananlaskut 16:9 avaa saman totuuden: »Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.» Ihminen suunnittelee, Herra ohjaa. Tämä ei ole ristiriita, vaan järjestys. Vanhurskas saa suunnitella, hänen ei tarvitse pelätä menettävänsä vapauttaan. Suunnitelman yllä lepää aina Herran käsi, joka kääntää askeleet sinne, missä ne kantavat.

Tie joka Herralle kelpaa

Jae puhuu miehestä, jonka tie Herralle kelpaa. Tämä ei tarkoita täydellistä ihmistä. Se tarkoittaa ihmistä, jonka sydän on suuntautunut Jumalan puoleen, jonka pyrkimys on kulkea Herran teitä. Job kuvaa tätä asennetta sanoin: »Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta. Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.»

Job ei puhu omasta virheettömyydestään, hän puhuu suuntautumisestaan. Hän on sitonut askeleensa Herran askeliin, hän on asettanut Jumalan sanat oman päätöksenteon yläpuolelle. Tämä on tie, joka Herralle kelpaa. Sananlaskut 4:26 vahvistaa saman ohjeen: »Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat.»

Daavid rukoili Psalmissa 119:133: »Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.» Askeleet vakavoituvat Sanan kautta. Ilman Sanaa jalka horjuu, ilman Sanaa polku kiertyy. Sana on lyhty, joka näyttää seuraavan askeleen, ei koko matkaa, vaan seuraavan askeleen. Tämä riittää.

Jos hän lankeaa

Jakeen toinen puolisko sisältää lupauksen, joka kantaa silloin, kun ensimmäinen ei näytä toteutuvan. »Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.» Daavid ei kirjoita: jos hän lankeaa, hän on hylätty. Hän kirjoittaa: jos hän lankeaa, Herra tukee hänen kättänsä.

Tämä on lupaus, joka erottaa vanhurskaan jumalattomasta. Sananlaskut 24:16 sanoo sen suoraan: »Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.» Vanhurskas ei ole ihminen, joka ei lankea. Vanhurskas on ihminen, joka nousee, joka palaa, jota Herran käsi tukee silloin, kun oma jalka on pettänyt.

Psalmi 40:2 kuvaa kokemuksen sisältäpäin: »Hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni.» Kuopassa oleva ei nouse omin voimin. Hänet nostetaan. Vasta sen jälkeen jalka asetetaan kalliolle, vasta sen jälkeen askel vahvistuu. Pelastus tulee aina ylhäältä, ei alhaalta.

Hanna lauloi 1. Samuelin kirjassa 2:9: »Hän varjelee hurskastensa jalat, mutta jumalattomat hukkuvat pimeyteen; sillä mies ei omalla voimallaan mitään voi.» Tässä on perustotuus, jonka tunnustamiseen koko vanhurskaan elämä perustuu. Mies ei omalla voimallaan mitään voi. Tämän tunnustaminen on alku, ei loppu.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä pelkää lankeamustasi enempää kuin Herran kättä. Lankeamus ei ole lopullinen, niin kauan kuin Herran käsi on lähellä. Jos olet langennut, älä jää maahan. Lupaus ei lue: jos hän lankeaa, hän jää. Lupaus lukee: jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru. Herra tukee kättäsi nytkin, ojenna se Hänelle.

Kulje yksi askel kerrallaan. Älä yritä nähdä koko tietä eteesi. Jeremia tunnusti: »Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.» Sinun tehtäväsi ei ole nähdä, vaan kulkea. Yksi askel tänään, yksi huomenna. Herra hoitaa loput.

Lepää Hänen varjeluksessaan. Psalmi 121:3 sanoo: »Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.» Sinä saat nukkua, sillä Hän valvoo. Sinä saat levätä, sillä Hän pitää. Lähtemisesi ja tulemisesi ovat Hänen kädessään, nyt ja iankaikkisesti.

Herra, vahvista askeleeni sanallasi. Ohjaa minua, kun en näe tietä, tue kättäni, kun jalka pettää. Anna minulle nöyryys tunnustaa, etten omalla voimallani mitään voi, anna minulle uskallus luottaa, että sinun voimasi riittää. Nosta minut, jos lankean, ja aseta jalkani kalliolle. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.