7. syyskuuta

Mielen aivoitukset

Sananlaskujen kirja kantaa kokoelmaa Salomon viisaudesta, jossa elämän käytännön ja Jumalan ikuisen järjestyksen välinen suhde tulee toistuvasti esiin. Päivän jae asettaa kaksi todellisuutta vierekkäin: »Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.»

Ihmisen mieli on tehokas tuottamaan suunnitelmia. Se tekee niitä päivin ja öin, herätessä ja nukahtaessa, työssä ja levossa. Aivoituksia on monta, ne vaihtuvat, ne kasautuvat, ne korvautuvat uusilla. Tämä ei ole synti sinänsä, se on osa ihmisyyttä. Ongelma syntyy silloin, kun ihminen pitää omia aivoituksiaan järkkymättöminä ja Herran neuvoa vaihtoehtoisena.

Sananlaskut palaa tähän aiheeseen monesta kulmasta. Luvussa 16:9 sanotaan: »Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.» Saman luvun ensimmäisessä jakeessa kuvataan vielä tarkemmin: »Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.» Ihminen suunnittelee, Herra ohjaa askeleet. Ihminen valmistelee sanansa, Herra antaa lopullisen vastauksen.

Pysyväinen neuvo

Jakeen jälkimmäinen puolisko avaa sen, mihin lukija saa nojata. Herran neuvo on pysyväinen. Heprean sana, joka käännetään »pysyväinen», tarkoittaa seisovaa, kestävää, paikallaan pysyvää. Psalmissa 33:11 sama sana saa laulun muodon: »Mutta Herran neuvo pysyy iankaikkisesti, hänen sydämensä aivoitukset suvusta sukuun.»

Edellinen jae samassa psalmissa asettaa vastakohdan kirkkaasti: »Herra särkee pakanain neuvon, tekee turhiksi kansojen aikeet.» Kansat suunnittelevat, valtakunnat asettavat tavoitteensa, sotapäälliköt laativat strategioitaan. Niiden yllä pysyy yksi neuvo, joka ei taivu ihmisen aivoitusten alle. Se on Herran neuvo, jonka edessä kaikki muu mittautuu.

Jesaja kuuli tämän äänen oman aikansa keskellä, kun Assur uhkasi ja Babylon nousi: »Herra Sebaot on vannonut sanoen: Totisesti, mitä minä olen ajatellut, se tapahtuu, mitä minä olen päättänyt, se toteutuu.» Tämä ei ole valtaapitävän mielivaltaa, vaan Luojan järkkymättömyyttä. Hänen päätöksensä on kuin ojennettu käsi, jota mikään ei käännä syrjään: »Sillä Herra Sebaot on päättänyt, kuka sen tyhjäksi tekee? Hänen kätensä on ojennettu, kuka sen torjuu?»

Mitä Hän tahtoo, sen Hän tekee

Job, joka oli kulkenut syvimmän tuskan läpi, päätyi tähän samaan tunnustukseen: »Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.» Tämä ei ollut Jobille filosofiaa, se oli koeteltua tietoa. Mies, joka oli menettänyt kaiken, lepäsi siinä, mitä mikään menetys ei voinut horjuttaa.

Jesaja toistaa saman lupauksen vielä laajemmin: »Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.» Tässä on Jumala, jolla on alku ja loppu samassa katseessa. Hänen neuvonsa ei ole reaktio tapahtumiin, se on tapahtumien yllä lepäävä päätös.

Sananlaskut 21:30 vetää johtopäätöksen, joka koskee kaikkea ihmisviisautta: »Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.» Tämä on samalla kertaa varoitus ja vapautus. Varoitus niille, jotka rakentavat Herraa vastaan. Vapautus niille, jotka pelkäävät, että ihmisten juonet kumoaisivat Jumalan suunnitelman heidän elämässään.

Apostolien teoissa Gamaliel sanoi neuvostolle saman totuuden eri sanoin: »pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa.» Herran neuvon pysyvyys on testi, joka ajan myötä erottaa todellisen valheellisesta. Mikä on Hänestä, kestää. Mikä on vain ihmisestä, raukeaa.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Tee suunnitelmia, mutta avoimin käsin. Aivoitukset eivät ole kielletty. Päivän jae ei tuomitse suunnittelua, se asettaa sen oikealle paikalleen. Saat suunnitella huomistasi, vuottasi, työtäsi, perhettäsi. Pidä kuitenkin kätesi avoimina, sillä Herran neuvo on pysyväinen, ja Hänen ohjauksensa on parempi kuin oma näkösi.

Lepää siinä, että Hänen neuvonsa pysyy. Maailma muuttuu nopeasti. Suunnitelmat kaatuvat, hankkeet pysähtyvät, ovet sulkeutuvat odottamatta. Tämän kaiken keskellä Herran neuvo pysyy. Efesolaiskirje 1:11 muistuttaa, että uskova on saanut perintöosan »hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan.» Sinun elämäsi ei lepää sattuman varassa, vaan Hänen aivoituksensa kannattelemana.

Älä pelkää sitä, mikä on Herraa vastaan. Ympärilläsi voi kohota suunnitelmia, joiden alle tunnet jääväsi. Sananlaskut sanoo selvästi, ettei mikään neuvo Herraa vastaan auta. Jos sinun tiesi on Hänen tiensä, sitä ei kumota ihmisten juonilla. Hänen kätensä on ojennettu, kukaan ei sitä torju.

Herra, kiitos siitä, että neuvosi on pysyväinen, vaikka oma mieleni tuottaa aivoituksia päivästä toiseen. Opeta minua suunnittelemaan kätesi alla, en kätesi ohi. Anna minun levätä siinä, että mitä sinä tahdot, sen sinä teet, ja se on hyvä. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.