15. elokuuta

Sana, joka kantaa alkuperänsä

Paavali kirjoitti toisen kirjeensä Timoteukselle vankilasta, lähellä elämänsä loppua. Hän tiesi, että hänen oma äänensä vaikenisi pian, hän tiesi myös, että seurakunta jäisi elämään aikaan, jossa monet äänet kilpailisivat totuuden paikasta. Juuri tähän asetelmaan Paavali antoi Timoteukselle lauseen, joka on kantanut seurakuntaa kaksituhatta vuotta.

»Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.» Lause alkaa alkuperästä. Ennen kuin Paavali puhuu siitä, mitä Sana tekee, hän puhuu siitä, mistä Sana tulee.

Pietari avaa saman alkuperän omin sanoin: »ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.» Kirjoitukset eivät ole syntyneet ihmisten viisaudesta, vaikka ihmiset ovat ne kirjoittaneet. Niiden takana on Henki, joka liikkui kirjoittajien yllä, niin kuin Hän liikkui alussa vetten yllä.

Neljä työtä, jotka Sana tekee

Paavali nimeää neljä asiaa, joihin Sana on hyödyllinen. Opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa. Tämä järjestys on tarkka. Ensin Sana opettaa, mikä on totta. Sitten Sana nuhtelee, missä olemme eksyneet. Sitten Sana ojentaa takaisin tielle. Lopulta Sana kasvattaa pysymään tiellä.

Daavid lauloi tämän totuuden Psalmissa 19:7: »Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan.» Sana ei ole pelkkä tiedon kokoelma. Se virvoittaa sielun, se kantaa elämää sinne, missä on kuivuutta. Sananlaskuissa luetaan: »käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie.»

Heprealaiskirje kuvaa Sanan voiman kaikkein selvimmin: »Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.» Sana ei lue meitä ulkoa, Sana lukee meitä sisältä. Se erottaa, mikä on lihasta ja mikä Hengestä, mikä on omaa tahtoa ja mikä Jumalan tahtoa.

Lamppu pimeässä paikassa

Pietari kuvaa Sanaa lampuksi, joka palaa pimeässä: »sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.» Maailma, jossa elämme, on pimeä paikka. Sana on lamppu, joka on annettu meille tätä yötä varten.

Psalmin 119 laulaja kysyy, kuinka nuorukainen voi pitää tiensä puhtaana, hän vastaa itse: »Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.» Hieman myöhemmin sama laulaja sanoo: »Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.» Sanan paikka ei ole vain hyllyllä, sen paikka on sydämessä. Sieltä käsin se vartioi tietä.

Saman psalmin 130. jae lupaa: »Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.» Sanaa ei ole annettu vain oppineille, se on annettu yksinkertaiselle. Lapsi voi avata sen ja saada valoa, jota viisas etsii turhaan oman ymmärryksensä keskeltä.

Kun Sanaa ei tunneta

Jeesus sanoi saddukeuksille: »Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?» Eksyminen alkaa siitä, ettei Sanaa tunneta. Ei siitä, että Sana olisi hämärä, vaan siitä, ettei sitä ole avattu, luettu, kätketty sydämeen. Saddukeukset olivat uskonnollisia miehiä, he olivat lukeneet rullat, he eivät silti tunteneet kirjoituksia. Tieto ei ole vielä tuntemista.

Paavali tiesi tämän vaaran. Siksi hän käski Timoteusta seuraavassa luvussa: »Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.» Sanaa ei saa hiljentää sen mukaan, mikä on aikalaisten mielestä sopivaa. Sopiva aika Sanalle on aina, sillä Sana ei vanhene maailman muuttuessa.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Luota Sanan alkuperään. Kun avaat Raamatun, et avaa ihmisten viisautta sinun arvioitavaksesi, vaan Jumalan Hengen vaikuttamaa kirjoitusta sinun kuultavaksesi. Tämä ei vähennä järkeäsi, se asettaa sen oikeaan paikkaan. Älä koeta Sanaa omilla mittapuillasi, anna Sanan koetella sinut omillaan.

Anna Sanan tehdä neljä työtään. Älä lue Sanaa vain saadaksesi lohtua, vaikka lohtu on sen yksi hedelmä. Anna Sanan myös nuhdella, missä se nuhtelee, ojentaa, missä se ojentaa, kasvattaa, missä se kasvattaa. Vain näin Jumalan ihminen valmistuu täydelliseksi, kaikkiin hyviin tekoihin valmistuneeksi.

Kätke Sana sydämeesi. Tieto Sanasta jää ulkokuoreksi, ellei se laskeudu syvemmälle. Lue, hiljene, lue uudestaan. Anna Sanan jäädä sinuun yli sen hetken, jonka olet sen ääressä. Päivä, joka alkaa Sanan kanssa, kantaa Sanan valoa tunteihin, joissa lamppu on välttämätön.

Herra, kiitos Sanastasi, joka on Hengen vaikuttama ja sielua virvoittava. Avaa silmäni näkemään, avaa korvani kuulemaan, avaa sydämeni vastaanottamaan. Anna Sanasi tehdä minussa työnsä, opettaa, nuhdella, ojentaa, kasvattaa, että olisin valmis kaikkiin hyviin tekoihin, jotka sinä olet edeltä valmistanut. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.