12. elokuuta

Daavidin rukous oppia

Psalmi 25 on Daavidin akrostinen rukous, jossa jokainen säe alkaa heprean aakkosten kirjaimella järjestyksessä. Tämä ei ole sattuma. Daavid asettaa koko tunteidensa kirjon, kaikki aakkoset alusta loppuun, Herran eteen ja pyytää opastusta. Keskellä tätä rukousta nousee päivän jae: »Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.»

Jakeen kaksi puoliskoa kantavat saman totuuden eri puolilta. Ensimmäinen lupaa johdatuksen, toinen opetuksen. Ehto kummassakin on sama, nöyryys. Herra ei johdata niitä, jotka kulkevat varmoina omilla teillään, vaan niitä, jotka tunnustavat tarvitsevansa opastusta. Hän ei opeta niitä, jotka pitävät itseään jo viisaina, vaan niitä, joiden sydän on auki kuulemaan.

Nöyryys ei ole jakeessa tunne vaan asento. Heprean sana, joka tässä käännetään nöyräksi, tarkoittaa kumartunutta, alasvedettyä, sellaista joka on antanut omat suunnitelmansa pois käsistään. Tämä asento avaa korvat ja silmät sille, mitä Herra haluaa näyttää.

Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi

Sananlasku 3:5 avaa saman totuuden Salomon suulla: »Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.» Tässä on nöyryyden konkreettinen muoto. Omasta ymmärryksestä luopuminen ei tarkoita ajattelun lopettamista, se tarkoittaa sen tunnustamista, että oma ymmärrys ei riitä koko tien näkemiseen.

Lupaus jatkuu seuraavassa jakeessa: »Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.» Tasoitettu polku ei tarkoita esteetöntä polkua, se tarkoittaa polkua, jolla askeleet kantavat. Daavid lauloi saman 23. psalmissa: »Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.» Ohjaaminen tapahtuu Hänen nimensä tähden, ei meidän ansiomme tähden.

Sefanja kutsuu samaan asentoon: »Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.» (Sef. 2:3) Nöyryyttä etsitään, sitä ei oleteta. Se on jotain, mihin kasvetaan, ei jotain, mitä omistetaan.

Jeesus, tie itse

Vanhan testamentin lupaus opetetusta tiestä saa lopullisen muotonsa Jeesuksessa. Hän ei vain näyttänyt tietä, Hän on tie. »Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.» (Joh. 14:6) Kun Herra opettaa nöyrille tiensä, Hän johdattaa heidät Poikansa luo.

Vuorisaarnassa Jeesus toisti psalmin lupauksen omin sanoin: »Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.» (Matt. 5:5) Hiljaisuus tässä ei ole äänettömyyttä vaan sisäistä asentoa, joka ei tarvitse puolustaa itseään. Se on sama nöyryys, jonka psalmi nostaa esiin.

Tämä asento ei jää ulkoiseksi, vaan Herra muokkaa sitä sisältä käsin. Hesekiel sai profetoida: »Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan.» (Hes. 36:27) Nöyryyteen ei nousta omin voimin, siihen päästään Pyhän Hengen työstämänä. Hän vaihtaa kivisydämen lihasydämeen, kovuuden hellävaraisuuteen.

Sävyisyydellä ja pelolla

Pietari kantaa saman opetuksen seurakunnalle: »pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla.» (1. Piet. 3:15) Nöyrä ei vaikene totuudesta, hän puhuu sen oikealla tavalla. Sävyisyys ei poista vakaumusta, se kantaa sitä lukijaa palvellen.

Paavali liittää Galatalaiskirjeessä sävyisyyden Hengen hedelmäksi, jota vastaan ei ole laki (Gal. 5:23). Tämä on tärkeä havainto. Nöyryys ei ole heikkoutta, se on Hengen työtä uskovassa. Se ei jää ulkoiseksi käytökseksi, vaan kasvaa sisältä päin uudessa sydämessä, jonka Herra on antanut.

Psalmi 149:4 sulkee tämän kaaren yhdellä lauseella: »Sillä Herra on mielistynyt kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella.» Nöyrät kaunistetaan, heitä ei nöyryytetä. Pelastus itse on koriste, jolla Herra pukee ne, jotka tunnustavat tarvitsevansa Häntä.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Tunnusta ettet näe koko tietä. Nöyryys alkaa siitä, että lakkaat teeskentelemästä tietäväsi enemmän kuin tiedät. Herra ei pidä tätä tunnustusta heikkoutena, vaan ovena, jonka kautta Hän voi tulla opettamaan. Niin kauan kuin pidät itse opettajan paikkaa, oppilaan paikka jää tyhjäksi.

Anna Hengen tehdä työtään sisimmässäsi. Nöyryyttä ei tuoteta yrittämällä, se kasvaa Pyhän Hengen työstämänä. Pyydä Häntä vaihtamaan kivisydän lihasydämeen niissä kohdissa, joissa olet kovettunut. Herra on luvannut tehdä tämän työn niissä, jotka avaavat ovensa.

Luota Hänen johdatukseensa myös silloin, kun et näe seuraavaa askelta. Opettava Herra ei näytä koko karttaa kerralla. Hän johdattaa nöyriä yksi askel kerrallaan, riittävän pitkälle nähdäksesi seuraavan kohdan, mutta ei niin pitkälle, että lakkaisit tarvitsemasta Häntä huomenna.

Herra, opeta minulle tiesi. Tee sydämeni nöyräksi sen edessä, mitä en näe enkä ymmärrä. Vaihda kovuus hellävaraisuuteen, varmuus kuulevaksi mieleksi. Johdata askeleeni Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa, joka on tie ja totuus ja elämä. Hänen nimessään.

Aamen.