22. heinäkuuta

Siunaus, joka ei kulu

Sananlaskujen kirja kokoaa Israelin viisaustradition tiiviiksi opetukseksi elämän järjestyksestä. Salomon sananlaskuissa ei ole runollista kaartelua, vaan suoraa puhetta siitä, miten asiat todella ovat. Päivän jae on yksi näistä suorista lauseista: »Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.»

Lause asettaa kaksi asiaa rinnakkain, Herran siunauksen ja ihmisen oman vaivan. Se ei kiellä työtä, sillä koko Sananlaskujen kirja kehottaa ahkeruuteen. Se asettaa työn paikalleen. Vaiva ei ole se, joka tekee rikkaaksi. Siunaus tekee. Vaiva on käden liike siunauksen alla, ei lähde, josta siunaus syntyy.

Tämä erottelu on uskon elämän peruskysymys. Mistä se hyvä todella tulee, mikä minun elämässäni kantaa hedelmää? Onko se minun ponnistukseni tulos, vai onko se Herran kädestä? Sananlasku vastaa selvästi. Vaiva ei lisää siihen mitään. Siunaus tekee koko työn.

Iisakin pellot ja Aabrahamin kameelit

Vanha testamentti kertoo tämän totuuden konkreettisten ihmisten kautta. Iisak kylvi nälänhädän aikana ja sai satakertaisen sadon. Mooseksen kirja sanoo syyn suoraan: »Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.» Kylvämisen Iisak teki, sadon antoi Herra.

Aabrahamista palvelija sanoi Rebekan suvulle: »Herra on suuresti siunannut minun herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies; hän on antanut hänelle pikkukarjaa ja raavaskarjaa, hopeata ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja.» Huomaa palvelijan sanat. Herra on antanut. Ei Aabraham itse hankkinut, vaikka hän vaelsi pitkät matkat ja paimensi karjaansa uskollisesti.

Aabrahamin kutsumus alkoi tällä lupauksella: »Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.» Siunauksen lähde oli Herrassa, ei Aabrahamin omassa kyvyssä. Siunatusta tuli siunaus muille. Tämä järjestys ei ole muuttunut.

Älä unohda, kuka antaa

Mooses tunsi ihmissydämen taipumuksen unohtaa lähde sen jälkeen, kun virta alkaa juosta. Hän varoitti kansaa Jordanin tällä puolen: »Älä ajattele sydämessäsi: 'Oma voimani ja oman käteni väkevyys on hankkinut minulle tämän rikkauden', vaan muista, että Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle voiman hankkia rikkautta.»

Tässä on hieno erottelu. Mooses ei sano, että ihminen ei tekisi mitään. Hän sanoo, että voima hankkia tulee Herralta. Käsi liikkuu, mutta voima käden takana on annettua. Hannan rukous Samuelin kirjassa puhuu samaa: »Herra köyhdyttää ja rikastuttaa, hän alentaa ja ylentää. Hän tomusta nostaa halvan, hän loasta korottaa köyhän.»

Psalmi 113 toistaa saman kuvan: »Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän, asettaaksensa hänet ruhtinasten rinnalle.» Tämä on Herran tapa toimia. Hän nostaa sieltä, mistä kukaan ei osaisi nostaa. Hän siunaa niin, että siunatun täytyy itse myöntää, ettei kyse ole hänen omasta ansiostaan.

Siunaus, joka ei tuota tuskaa

Sananlasku jatkaa hetken päästä toisella sanalla, joka avaa tämänkin jakeen vielä selvemmin: »Tavara, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.» Kiivaasti tavoiteltu hyvä jää lopulta tyhjäksi. Herran siunauksessa on toinen luonne. Se ei jätä jälkeensä katkeruutta, eikä se kuluta sitä, joka sen saa.

Psalmi 107:38 maalaa siunatun kansan kuvan: »Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.» Tämä on siunausta, joka kasvattaa elämää, ei tuhoa sitä. Psalmin 37 sana on yhtä selkeä: »Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.»

Mitä tämä puhuu meille tänään

Tee työsi, mutta tiedä, kuka antaa hedelmän. Sananlasku ei kutsu laiskuuteen, vaan oikeaan asetelmaan. Kynnä peltosi, kylvä siemenesi, tee päivän työsi uskollisesti. Älä kuvittele, että sinun vaivasi olisi se, mikä rikkauden tuo. Siunaus tulee Herran kädestä, ei sinun kämmenestäsi. Tämä asettaa sydämen oikealle paikalle, kiitollisuuden, ei ylpeyden paikalle.

Älä kiivaasti tavoittele sitä, mikä ei kuulu sinulle. Sananlaskut varoittavat tavarasta, jota tavoitellaan ohi Herran tahdon. Sellainen rikkaus ei lopulta siunaa. Lepää sen sijaan siinä, mitä Herra sinulle antaa, ja luota siihen, että Hän tietää, milloin antaa enemmän ja milloin vähemmän. Hänen siunauksensa ei tuota tuskaa, vaikka se tulisi pienenä.

Muista, että Herran siunaus ulottuu kaikkeen. Tässä jakeessa puhutaan rikkaudesta, mutta sama periaate koskee perheesi, työsi, palvelusi, terveytesi, kaiken sen, mikä elämässäsi kantaa. Vaiva ei lisää siihen mitään, jos siunaus puuttuu. Pyydä siunausta ennen kuin pyydät tulosta. Hän, joka siunasi Iisakin pellot, siunaa myös sinun käsiesi työt.

Herra, opeta meidät tekemään työmme uskollisesti, ilman että alamme luottaa omaan vaivaamme. Sinä olet se, joka rikkaaksi tekee, sinä se, joka tomusta nostaa. Anna meidän ottaa kädestäsi se, minkä haluat antaa, ja levätä sinun siunauksessasi silloin, kun käsi näyttää tyhjältä. Pidä sydämemme kiitollisena, ettemme unohda lähdettä, josta kaikki hyvä virtaa. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.