8. heinäkuuta

Itsestään kasvava maa

Jeesus opetti vertauksin, jotka avautuvat hitaasti, juuri niin kuin niiden sisältö opettaa. Markuksen 4. luvussa Hän puhuu Jumalan valtakunnasta, joka kasvaa maassa kylväjän tietämättä miten. Päivän jae nostaa esiin tämän kasvun salaisuuden: »Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.»

Kreikassa sana, joka käännetään »itsestään», on automate. Siitä tulee meidän sanamme automaattinen. Maa tekee työnsä ilman, että kylväjä sitä ohjaa. Hän nukkuu yöt, herää aamut, viikot kuluvat. Sillä välin maan alla tapahtuu jotakin, mitä silmä ei näe. Siemen avautuu, juuri etsii vettä, verso työntyy hiljaa kohti valoa.

Tämä on Jumalan valtakunnan järjestys. Kasvu ei ole kylväjän aikaansaannosta, se on maan vastausta siemeneen. Kylväjä kylvää, kastelija kastelee, mutta Jumala antaa kasvun. Tämän rauhan keskellä lepää koko vertauksen sydän.

Ensin korsi, sitten tähkä

Jeesus mainitsee kolme vaihetta järjestyksessä. Ensin korsi, sitten tähkä, sitten täysi jyvä tähkään. Yksikään vaihe ei voi ohittaa toista. Korsi ei ole epäonnistunut tähkä, se on tähkän edellytys. Tähkä ei ole vajavainen jyvä, se on jyvän kantaja. Jokainen vaihe on omanlainen, jokainen on tarpeellinen, jokainen kuuluu kasvun kokonaisuuteen.

Tämä järjestys puhuu uskovan elämästä. Hengellinen elämä ei synny täydessä mitassaan yhdessä yössä. On aikoja, jolloin näkyy vain korsi, vihreä, hauras, tuulessa taipuva. Ulkopuolelta katsoen vaikuttaa, ettei mitään merkittävää ole vielä tapahtunut. Maan alla juuristo on kuitenkin tehnyt työtään, korsi todistaa siitä, että elämä on alkanut.

Hoosea kuvaa samaa kasvun salaisuutta toisin sanoin: »Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.» Herran tunteminen ei ole kerralla saavutettu tila, se on aamuruskon kaltainen nousu, joka kirkastuu vähitellen. Sade lankeaa, maa kostuu, kasvu jatkuu.

Pienestä siemenestä

Saman luvun jakeissa Jeesus jatkaa toisella kuvalla: »Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon.»

Pieni alku ei ole vähäpätöinen alku. Sinapinsiemen on niin pieni, että se häviää kämmenelle, sen kasvu päättyy puuhun, jonka oksilla linnut lepäävät. Jumalan valtakunta toimii samalla logiikalla. Se aloittaa pienestä, näkymättömästä, helposti ohitettavasta. Lopussa siitä tulee suojan paikka muille.

Sinun uskosi on saattanut alkaa siemenestä, jonka itsekin tuskin huomasit. Yksi rukous, yksi luettu sana, yksi hetki, jolloin Jumalan rakkaus kosketti sydäntäsi. Jumala ei halveksi pieniä alkuja, Hän siunaa niitä. Kasvu on Hänen työtään, sinun osasi on pysyä siinä maassa, jossa sinut on kylvetty.

Kasvun päämäärä

Paavali rukoili filippiläisille tätä samaa kasvua: »Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä.» Rakkaus, joka on heissä, ei ole staattinen, se kutsutaan runsaammaksi. Tieto ja käsittäminen syvenevät rakkauden mukana. Tämä on tähkän muodostumista uskovan sydämessä.

Kasvun päämäärä avautuu jaetta myöhemmin: »Täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.» Täysi jyvä tähkään, hedelmä, joka kannetaan Jumalan kunniaksi. Tämä on koko kasvun tarkoitus. Hedelmä ei ole kasvavan oma, se kuuluu Hänelle, joka kasvun antaa.

Huomaa Paavalin sanat: hedelmän saa aikaan Jeesus Kristus. Sinä et tuota sitä omasta itsestäsi puristamalla. Hän tekee sen sinussa, kun pysyt Hänessä. Sinun osasi on pysyminen, kasvu on Hänen.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Anna Jumalan tehdä työnsä omassa rytmissään. Sinä et ole se, joka kasvattaa itseäsi. Maa tuottaa viljan itsestään, koska Jumala on sen niin asettanut. Älä yritä kiirehtiä siihen tähkän vaiheeseen, jos olet nyt korressa. Älä häpeä korttasi, se on tähkän edellytys. Pysy maassa, joka on Kristus, anna Hänen siunata sinussa työnsä.

Älä halveksi pientä alkua omassa elämässäsi etkä toisten elämässä. Sinapinsiemen näytti vähäpätöiseltä, sen kasvu kantoi linnut sen oksille. Toinen seurakuntalainen voi olla nyt korressa, mutta Jumala näkee tähkän, joka on tulossa. Rohkaise, älä tuomitse. Kastele, älä kitke.

Muista, kenelle hedelmä kuuluu. Vanhurskauden hedelmä kannetaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi. Kun sinussa kasvaa rakkautta, kärsivällisyyttä, rauhaa, älä ota sitä omaksi ansioksesi. Se on Kristuksen työ sinussa. Kiitä Häntä, anna kunnia Hänelle, jolle se kuuluu.

Herra, sinä olet kasvun antaja. Anna meille kärsivällisyyttä luottaa siihen työhön, jonka sinä teet meissä, vaikka emme aina sitä näe. Auta meitä iloitsemaan korresta, odottamaan tähkää, kantamaan täyttä jyvää sinun kunniaksesi. Tee meistä maata, joka ottaa vastaan siemenesi, anna kevätsateesi kostuttaa sydämemme. Jeesuksen Kristuksen, ainoan Vapahtajan, nimessä.

Aamen.