6. heinäkuuta

Kutsu kestämään

Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeen loppupuolella sanat, jotka kantavat koko kirjeen jännitteen sisällään. »Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.» Galatian seurakunnat olivat ajautuneet hämmennykseen. Toiset opettajat olivat tulleet vetämään uskovia takaisin lain orjuuteen, armon tielle astuneet olivat alkaneet horjua.

Juuri tähän hetkeen Paavali ei anna uutta käskyä, vaan rohkaisun. Hän ei sano: tehkää enemmän. Hän sanoo: älkää väsykö siihen hyvään, jonka jo teette. Tämän kutsun sisällä on tunnustus siitä, että hyvän tekeminen väsyttää. Se ei tunnu aina hyvältä. Se ei aina näy tuloksena. Se vaatii kestämistä.

Peltomies odottaa hedelmää

Jakeessa on maanviljelijän kuva. Kylvön ja sadon välissä on aika, jota ei voi lyhentää. Jaakob kirjoittaa saman totuuden omassa kirjeessään: »Niin olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen.» Peltomies ei keskeytä kylvöä siksi, että sato ei näy seuraavana päivänä.

Hyvän tekeminen on samanlaista työtä. Sinä rukoilet jonkun puolesta, etkä näe muutosta. Sinä palvelet hiljaa, eikä kukaan kiitä. Sinä pidät kiinni totuudesta, vaikka se maksaa. Galatalaiskirjeen lupaus on, että aika tulee. Niittäminen ei jää tapahtumatta, jos kylväjä ei lakkaa kylvämästä.

Paavali toistaa saman rohkaisun tessalonikalaisille: »Mutta te, veljet, älkää väsykö tekemästä sitä, mikä hyvää on.» Sanoma on lyhyt, eikä se kaipaa selityksiä. Hyvän tekeminen on kestävyyslaji, ei pikajuoksu.

Voima väsyneelle

Väsyminen on todellista. Paavali ei kiellä sitä, hän tuntee sen itse. Jesaja puhuu samasta kokemuksesta lohduttavin sanoin: »Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.»

Huomaa, että voima ei tule omasta varannostamme. Se tulee Herraa odottamalle. Hengellinen kestävyys ei synny puristamalla itsestä lisää, vaan kääntymällä yhä uudestaan Hänen puoleensa, joka jaksaa silloinkin, kun me emme jaksa. Paavali sanoo tämän omilla sanoillaan korinttilaisille: »me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.»

Heprealaiskirje kutsuu meitä katsomaan kohti Häntä, joka itse kulki tämän tien loppuun: »Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.» Jeesus ei väsynyt hyvän tekemiseen, vaikka kaikki kääntyi Häntä vastaan. Kun katse asettuu Häneen, jaksaminen löytää uuden lähteen.

Vaivannäkö ei ole turha

Yksi suurimmista väsymyksen lähteistä on epäilys siitä, että tehty työ olisi turhaa. Tämän epäilyksen vastaan Paavali asettaa lupauksen, joka kantaa hyvin pitkälle: »olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.»

Mikään Herrassa tehty ei katoa. Mikään rukous ei putoa lattialle. Mikään palvelu ei häviä huomaamatta. Heprealaiskirje rohkaisee samoin: »Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.» Pietari muistuttaa, että hyvän tekeminen on Jumalan tahto, vaikka se vaatisi kärsimystäkin: »parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.»

Efeson seurakunnalle Ylösnoussut sanoo Ilmestyskirjassa: »sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut.» Herra näkee kestävyyden, joka jää ihmissilmiltä piiloon. Hän muistaa sen, mikä unohtuu jopa tekijältä itseltään.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Hyvän tekeminen on kylvämistä, ei näyttämistä. Sato ei tule samana päivänä kuin siemen menee maahan. Jos olet tehnyt hyvää etkä näe tulosta, et ole epäonnistunut, olet kylväjän paikalla. Älä päästä irti siemenestä siksi, että maa näyttää vielä tyhjältä. Aika tulee, ja niittäminen seuraa.

Voima löytyy odottamisesta, ei puristamisesta. Jos olet tänään väsynyt hyvän tekemiseen, älä etsi voimaa itsestäsi. Herraa odottavat saavat uuden voiman. Pysähdy Hänen eteensä, ennen kuin yrität jaksaa enemmän. Sisällinen ihminen uudistuu päivä päivältä siellä, missä Herran läsnäolo saa tilaa.

Vaivasi ei ole turha. Tämä ei ole hurskas toivomus, vaan apostolin sana Herrassa. Mikään, mitä olet tehnyt rakkaudesta Häneen, ei katoa. Hän muistaa hiljaiset palvelut, näkymättömät rukoukset, kestetyt vääryydet. Kestä vielä tämä päivä. Sato tulee ajan tullen, jos emme väsy.

Herra, sinä tiedät väsymyksen, joka hiipii hyvän tekemisen keskelle. Anna meidän tulla sinun eteesi juuri silloin, kun voima loppuu. Uudista sisällinen ihmisemme päivä päivältä, kiinnitä katseemme Jeesukseen, joka kulki tien loppuun asti. Anna meidän kylvää, vaikka sato viipyy, luottaen siihen, että vaivannäkömme ei ole turha sinussa. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.