26. kesäkuuta

Identiteetti ennen kehotusta

Paavali kirjoittaa Tessalonikan nuorelle seurakunnalle, joka eli odotuksessa Herran päivän tulemista. Edellisissä jakeissa hän on puhunut siitä, kuinka Herran päivä tulee yhtäkkiä, niin kuin varas yöllä, niille jotka nukkuvat. Tämän jälkeen hän kääntyy seurakunnan puoleen aivan toisella sävyllä: »Sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.»

Huomaa järjestys. Paavali ei sano ensin »vaeltakaa valkeudessa», vaan ensin »te olette valkeuden lapsia». Uuden testamentin etiikka lähtee aina identiteetistä, ei suorituksesta. Et tule valkeuden lapseksi vaeltamalla valossa, vaan vaellat valossa siksi, että olet jo valkeuden lapsi. Tämä on evankeliumin järjestys, joka erottaa kristillisen elämän kaikesta uskonnollisesta ponnistelusta.

Sana »lapsi» tarkoittaa tässä alkuperää ja olemusta. Heprealainen ilmaisutapa puhuu lapsista silloin, kun se kuvaa sitä, mistä jokin on syntynyt ja mitä se pohjimmiltaan on. Valkeuden lapsi on syntynyt valkeudesta, hänen sisäinen olemuksensa on valkeus, hänen elinympäristönsä on valkeus.

Pimeydestä valkeuteen

Paavali muistuttaa efesolaisia samasta totuudesta vielä selvemmin: »Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina.» Hän ei sano, että he olivat ennen pimeydessä, vaan että he olivat pimeys. Pimeys oli heidän olemuksensa. Nyt heidän olemuksensa on muuttunut Kristuksessa, he ovat valkeus Herrassa.

Tämä muutos ei tapahtunut ihmisen oman pyrkimyksen kautta. Apostolien teoissa Jeesus itse kuvaa sen Paavalille Damaskon tien jälkeen: »Avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.»

Pimeydestä valkeuteen siirtyminen on tapahtuma, jonka Jumala tekee. Se tapahtuu silmien avautumisen kautta. Pimeyden vallassa elävä ei näe omaa tilaansa, vasta valo paljastaa sen mikä on. Tämän valon nimi on Jeesus Kristus. Hänessä syntien anteeksiantamus ja perintöosa pyhitettyjen joukossa tulevat samassa hetkessä, kun usko ottaa Hänet vastaan.

Uskokaa valkeuteen

Jeesus itse kutsui kuulijoitaan tähän vaihtoon viimeisinä päivinään ennen ristiä. »Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte.» Tässä on jokaisen ihmisen valinta. Valkeus on tarjolla, mutta se ei pakota. Sen vastaanottaminen tapahtuu uskon kautta.

Jeesuksen sanoissa on myös tärkeä rajaus, »niin kauan kuin». Valkeus ei ole automaattisesti aina käden ulottuvilla. On hetki, jolloin valkeus kulkee ohi, niin kuin se kulki ohi Jeesuksen kuulijoiden silmien edestä, kun Hän meni pois ja kätkeytyi heiltä. Jokaisella sukupolvella, jokaisella ihmisellä on oma armon aikansa, jolloin valo loistaa lähellä.

Valkeuden lapseksi tuleminen tapahtuu yhdessä hetkessä, mutta sen vaikutus kantaa läpi koko elämän. Kerran syntynyt valkeuden lapsi pysyy sellaisena, sillä uudestisyntymistä ei voi ottaa pois. Olemus on muuttunut, perhe on vaihtunut, perintöosa on saatu.

Kahden maailman ero

Jeesus käytti samaa ilmausta myös toisessa yhteydessä, Luukkaan evankeliumissa 16:8. Hän puhui väärän huoneenhaltijan vertauksessa siitä, kuinka »tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset.» Tässä Jeesus erottaa kaksi sukukuntaa, tämän maailman lapset, valkeuden lapset. Maailmassa on aina ollut nämä kaksi sukua rinnakkain elämässä.

Paavali jatkaa samaa erottelua Tessalonikan kirjeessä, »me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia». Tämä ei ole ylpeää eron tekoa muista ihmisistä, vaan tosiasian tunnustamista. Valkeuden lapsi ei voi pitää itseään yön lapsena, sillä se olisi valheessa elämistä. Hän on se mitä Kristus on hänestä tehnyt.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Lepää siinä, mitä olet Kristuksessa. Et tule valkeuden lapseksi yrittämällä kovemmin. Olet jo, jos olet Kristukseen turvautunut. Tämä saa olla pohjasi, kun aamu nousee. Et taistele päästäksesi valoon, vaan elät siitä, että olet jo siellä. Identiteetti kantaa kehotuksen, ei toisinpäin.

Vaella sen mukaan, kuka olet. Paavali sanoo efesolaisille, »vaeltakaa valkeuden lapsina». Identiteetti ei jää teoriaksi, se purkautuu elämäntavaksi. Päivän valossa tehdyt teot kestävät, pimeyden teot kavahtavat valoa. Sinun ei tarvitse esittää valkeuden lasta, saat olla se mitä jo olet.

Ota vastaan valkeus tänä päivänä. Jos sinä luet näitä sanoja, mutta et ole vielä Kristukseen turvautunut, valkeus on edessäsi nyt. Jeesuksen kutsu kuuluu sinulle, »uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte». Tämä päivä on armon päivä. Älä jätä sitä vastaanottamatta.

Herra Jeesus, sinä olet maailman valkeus. Kiitos siitä, että olet avannut silmämme ja siirtänyt meidät pimeydestä valoosi. Anna meidän tänään levätä siinä, keitä olemme sinussa, ja vaeltaa sen mukaan, mihin sukukuntaan kuulumme. Jos joku ei vielä tunne sinua, vedä häntä tänään luoksesi, että hänestäkin tulisi valkeuden lapsi. Sinun nimessäsi.

Aamen.