21. kesäkuuta

Yksi nimi, koko taivaan kaari

Psalmi 113 kuuluu niin sanottuihin Hallel-psalmeihin, joita Israel lauloi suurien juhlien yhteydessä. Niiden sydän on yksinkertainen, lapsen suuhun sopiva ylistys, joka samalla kantaa koko luomakunnan painon. Päivän jae avaa tämän ylistyksen leveyden: »Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty.»

Auringon kaari taivaalla on Raamatun kuva kaikesta, mitä ihminen voi nähdä ja kokea päivänsä aikana. Sitä lyhyempää aikaa ei ole, sitä pidempää ei tarvita. Yksi vuorokausi, yksi valon kaari, ja sen joka hetki Herran nimi on ylistetty. Tämä jae ei kysy, jaksaako ihminen ylistää, se julistaa, että Herran nimi on ylistämisen arvoinen niin kauan kuin valo virtaa taivaalta maahan.

Maan ääristä ääriin

Aasaf kuuli saman äänen omassa virressään: »Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.» (Ps. 50:1) Herra ei puhu vain yhdelle kansalle yhdessä paikassa, Hänen äänensä kantaa koko maan yli, idästä länteen. Sama Jumala, joka herättää aamun, kutsuu illan.

Malakian profetia avaa tämän maantieteen vielä leveämmäksi: »Sillä auringon noususta hamaan sen laskuun on minun nimeni oleva suuri pakanain seassa, ja joka paikassa uhrataan ja tuodaan minun nimeni kunniaksi puhdas ruokauhri.» (Mal. 1:11) Tämä lupaus täyttyi, kun evankeliumi lähti Jerusalemista ja saavutti kansat. Tänä päivänä jokaisella hetkellä jossakin maailmassa nousee ylistys, sillä kun täällä laskee aurinko, toisaalla se on jo noussut.

Daavid lauloi saman totuuden Psalmissa 48:10: »Jumala, niinkuin sinun nimesi, niin ulottuu sinun ylistyksesi maan ääriin saakka.» Herran nimi ja Herran ylistys kuuluvat yhteen. Missä Hänen nimensä tunnetaan, siellä syntyy ylistys, sillä Hänen nimensä on Hänen luonteensa, eikä Hänen luonnettaan voi kohdata ilman, että sydän taipuu kunnioitukseen.

Kaikki kansat tulevat

Psalmi 86:9 nostaa esiin profeetallisen näyn, joka ulottuu aikojen lopulle saakka: »Kaikki kansat, jotka sinä tehnyt olet, tulevat ja kumartuvat sinun edessäsi, Herra, ja kunnioittavat sinun nimeäsi.» Sama näky kantaa Psalmissa 72:11: »Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.»

Habakuk tiivisti tämän lupauksen yhteen lauseeseen, joka kestää koko historian painon: »Sillä maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.» (Hab. 2:14) Meri ei ole vajaa, se on täynnä. Sellaiseksi tulee maa, kun Herran kunnia leviää, ei pisaroittain, vaan peittäen kaiken.

Ilmestyskirjan seitsemäs pasuuna julistaa tämän täyttymyksen lopulliseksi todellisuudeksi: »Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti.» (Ilm. 11:15) Päivän jae ei siis ole vain hurskas toive, se on profetia, joka kulkee Vanhasta testamentista Uuden testamentin viimeisille sivuille saakka.

Pelko ja ylistys yhdessä

Jesaja kuvasi Herran nimen vaikutusta sanoilla, jotka kantavat sekä kunnioitusta että voimaa: »Ja päivän laskun äärillä he pelkäävät Herran nimeä ja päivän koittamilla hänen kunniaansa. Sillä se tulee kuin padottu virta, jota Herran henki ajaa eteenpäin.» (Jes. 59:19) Herran nimen ylistäminen ei ole kevyttä iloittelua, se on syvää kunnioitusta, joka tunnistaa, kuka Hän todella on.

Samalla tämä ylistys synnyttää lohdutuksen kansaan, joka on sitä odottanut. Jesaja jatkaa toisaalla: »Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa.» (Jes. 49:13) Herran nimen ylistäminen ja kurjien armahtaminen kulkevat yhdessä. Hänen suuruutensa ei jätä huomiotta pientä, Hänen korkeutensa kumartuu alas.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Liity ylistykseen, joka ei lakkaa. Sinun ylistyksesi ei aloita mitään uutta, se yhtyy virtaan, joka kulkee jo kaikkialla. Auringon noustessa idässä joku siellä jo laulaa, sen laskiessa lännessä toinen aloittaa. Sinun ei tarvitse keksiä ylistystä tyhjästä, sinun tarvitsee vain liittyä siihen, mikä on jo käynnissä koko maan yli.

Pyhitä Herran nimi sydämessäsi. Daavid huusi yksinkertaisesti: »Ylistetty olkoon Herra!» (Ps. 18:3) Tämä huuto ei tarvitse hienoja sanoja, se tarvitsee aidon sydämen. Tänä päivänä, kun aurinko nousee ikkunastasi, kun se laskee horisonttiin, anna Herran nimen olla huulillasi. Lyhyt sana riittää, kun se nousee uskosta.

Luota lupaukseen, joka täyttyy. Maa tulee olemaan täynnä Herran kunnian tuntemusta. Tämä ei ole jos, vaan kun. Sinun ylistyksesi tänään on osa sitä täyttymystä, joka kerran peittää koko maan kuin vedet meren. Et ole yksin, et turhassa, et ohimennen. Sinä laulat ikuisuuden laulua tämän päivän kielellä.

Herra, ylistetty olkoon nimesi tänä päivänä auringon noususta sen laskuun saakka. Anna sydämeni yhtyä siihen virtaan, joka kulkee koko maan yli sinun kunniaksesi. Täytä tämäkin päivä sinun nimesi tuntemuksella, ja anna minunkin ääneni kantaa pieni osa siitä ylistyksestä, joka kerran peittää koko maan. Jeesuksen Kristuksen, ainoan Vapahtajan, nimessä.

Aamen.