11. kesäkuuta

Psalmi, joka kutsuu katsomaan

Psalmi 111 on lyhyt kiitoslaulu, joka rakentuu heprean aakkosten mukaan, jae jakeelta, kirjain kirjaimelta. Kirjoittaja ei kerro nimeään. Hän alkaa sanoilla »Halleluja» ja kutsuu koko seurakunnan ylistämään Herraa kaikesta sydämestään. Heti toisessa jakeessa hän sanoo sen, mikä avaa koko psalmin: »Suuret ovat Herran teot, kaikkien niiden tutkisteltavat, jotka niitä rakastavat.»

Jakeessa on kolme osaa, jotka kantavat yhdessä koko opetuksen painon. Herran teot ovat suuret. Ne ovat tutkisteltavissa. Niitä tutkivat ne, jotka niitä rakastavat. Tämä on järjestys, jota ei voi vaihtaa. Rakkaus tulee ensin, tutkiminen toiseksi, suuruuden näkeminen kolmanneksi. Hän, joka ei rakasta Herran tekoja, ei myöskään näe niitä.

Tekoja, joita ei voi mitata

Mistä teoista psalmista puhuu? Hän ei rajaa niitä. Hän jättää ne avoimiksi, jotta jokainen voisi ne nähdä omasta paikastaan. Toinen psalmi avaa silmämme luomistyölle: »Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.» (Ps. 104:24) Maa on täynnä Herran tekoja, ne ovat ympärillämme joka päivä, monet vain niin tavallisina, että ohitamme ne katsomatta.

Daavid kääntää saman katseen sisäänpäin: »Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.» (Ps. 139:14) Herran tekoja on tarkasteltavissa myös omassa kehossa, omassa hengityksessä, omassa sydämen sykkeessä. Ihminen itse on Herran teko, ihmeellinen, kerta toisensa jälkeen.

Profeetta Jeremia rukoili vankeudessa: »Oi Herra, Herra! Katso, sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi: ei mikään ole sinulle mahdotonta.» (Jer. 32:17) Tämä rukous nousi tilanteessa, jossa kaikki näkyvä puhui Jeremiaa vastaan. Hän kuitenkin muisti suuret teot, ja muistaminen kantoi häntä eteenpäin pimeydessä.

Tutkisteltavat, jotka niitä rakastavat

Tutkisteleminen ei ole heprean kielessä viileää tarkastelua, vaan rakastavaa pohdiskelua. Sama sana, jota psalmista käyttää, kuvaa sitä, kun joku kääntelee kallisarvoista esinettä käsissään, katselee sitä joka puolelta, ei saa siitä tarpeekseen. »Minä muistelen muinaisia päiviä, tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kättesi tekoja.» (Ps. 143:5) Tämä on rakastajan toimintaa, ei tarkastajan.

Sananlaskut sanoo viisaudesta: »Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.» (Sananl. 24:14) Herran tekojen tutkisteleminen on viisauden löytämistä, ei tiedon kasaamista. Erotus on suuri. Tieto pysähtyy tosiasioihin, viisaus johtaa Tekijän tuntemiseen.

Jeremia jatkaa rukoustaan kuvauksella, joka avaa Herran luonteen: »Suuri neuvossa ja väkevä teossa, sinä, jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä.» (Jer. 32:19) Herra ei ole vain tekojen Jumala, Hän on tekojensa takana persoonana, joka näkee jokaisen ihmisen, jokaisen tien, jokaisen päivän. Tekojen tutkisteleminen johtaa lopulta Tekijän edessä seisomiseen.

Karitsan virsi

Uudessa testamentissa Paavali rukoilee, että efesolaisten silmät avautuisivat näkemään »mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme.» (Ef. 1:19) Suurin Herran teoista on Kristuksen ylösnousemus, ja sama voima vaikuttaa nyt jokaisessa uskovassa. Tutkisteltavaa riittää koko eliniäksi, eikä se lopu.

Lopuksi taivaassa kaikki, jotka Karitsan ovat voittaneet, veisaavat: »Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas.» (Ilm. 15:3) Psalmistan sanat kantavat siis aina aikojen lopulle asti. Sama virsi alkaa täällä ja jatkuu siellä, samat suuret teot, sama ihmettelevä sydän.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Pysähdy katsomaan. Herran teot ovat ympärilläsi tänäänkin, et ehkä vain malta katsoa. Aamun valo, hengityksesi rytmi, vesi lasissasi, rakkaus läheisesi katseessa, Sana, jonka saat lukea vapaasti. Mikään näistä ei ole itsestäänselvää, kaikki ovat Hänen tekojaan. Tutkiminen alkaa pysähtymisestä.

Rakasta ensin, ymmärrä sitten. Psalmi sanoo selkeästi, kenelle teot avautuvat, niille, jotka niitä rakastavat. Älä lähesty Raamattua ensin selvitettävänä arvoituksena, vaan rakkauden kohteena. Rakkaus avaa silmät, joita pelkkä tutkimusasenne pitää suljettuina. Hän, joka rakastaa, näkee enemmän.

Anna pimeyden hetken muistuttaa suurista teoista. Jeremia rukoili vankeudessa, Daavid pakolaisena, taivaan voittajat keskellä koettelemusta. Kun oma tilasi puhuu epätoivoa, palauta mieleesi Herran teot, ne, jotka Hän on tehnyt luomisessa, kansansa vapauttamisessa, Kristuksen ristillä, omassa elämässäsi tähän asti. Muistaminen on rukouksen siemen.

Herra, avaa silmäni näkemään tekojesi suuruus tänään. Anna minulle rakastavan sydämen tutkisteleva katse, joka ei kyllästy ihmettelemään sinua. Muistuta minua suurista teoistasi silloin, kun pimeys yrittää peittää näköpiirini. Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.