3. kesäkuuta

Yksi kertosäe läpi Raamatun

Psalmi 136 on Vanhan testamentin laulujen joukossa erityinen. Jokainen sen kahdestakymmenestäkuudesta jakeesta päättyy samaan kertosäkeeseen: »sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.» Psalmi alkaa luomistyöstä, kulkee Israelin pelastushistorian läpi, päättyy siihen, että Herra antaa ruoan kaikelle lihalle. Kaiken yllä soi yksi totuus, jota kansa toistaa kuin sydämen sykettä.

Tämä kertosäe ei ole yhden psalmin omaisuus. Se kulkee läpi Raamatun pelastushistorian kuin punainen lanka. Daavid sijoitti sen liiton arkun ääreen palvelukseen, Salomo kuuli sen temppelin vihkiäisissä, Joosafat lähetti sen sotajoukon edelle, paluu Babylonista alkoi sillä, Jeremia näki sen kantavan sortuneen kaupungin uudelleen pystyyn.

Hyvyys ja armo yhdessä

Jakeen sydämessä on kaksi sanaa, jotka kuuluvat erottamattomasti yhteen. Ensin hän on hyvä, sitten hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Hyvyys kuvaa Jumalan luonnetta, armo kuvaa Hänen toimintaansa. Hyvyys on lähde, armo on virta, joka siitä kumpuaa.

Heprean sana hesed, joka käännetään »armo», on liittoarmoa. Se ei ole hetkellinen mielenliike vaan järkkymätön sitoutuminen. Tämä armo ei loppunut, vaikka kansa lankesi yhä uudelleen. Se ei loppunut, vaikka temppeli paloi. Se ei lopu silloinkaan, kun sinun voimasi loppuu. Se pysyy iankaikkisesti, sillä se ei ole sidottu ihmisen ansioon vaan Jumalan luonteeseen.

Maria lauloi saman totuuden Uuden liiton avauksessa: »Ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.» Polvesta polveen, iankaikkisesti, ilman katkoa. Tämä on se virta, johon jokainen sukupolvi saa laskeutua.

Kertosäe kansan kohtaloissa

Joosafatin päivinä Juudaa vastaan nousi kolmen kansan armeija. Kuningas asetti veisaajat sotajoukon eteen, ennen miekkamiehiä. Aikakirja kertoo: »Kiittäkää Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.» Kun he aloittivat riemuhuudon, Herra itse asettui taisteluun heidän edellään. Voitto tuli ylistyksen kautta, ei aseiden voimasta.

Salomon temppelin vihkiäisissä sama sävel täytti pyhän paikan. Aikakirja kertoo, että kun papit ja leeviläiset lauloivat tätä kertosäettä, Herran kirkkaus täytti temppelin niin, etteivät papit voineet jäädä toimittamaan virkaansa. Ylistys aukaisi taivaan, ja Jumalan läsnäolo laskeutui maan päälle.

Vuosisatoja myöhemmin, kun karkotetut palasivat Babylonista ja laskivat uuden temppelin perustuksen, Esra kertoo heidän virittäneen saman virren: »Sillä hän on hyvä sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti Israelia kohtaan.» Sukupolvet vaihtuivat, temppeli oli toinen, sävel pysyi samana. Armo, joka oli laskettu liiton arkun ääreen, kantoi vielä paluun raunioista.

Jeremia ennusti, että vielä tulee aika, jolloin tämä sama laulu kuuluu Jerusalemin kaduilla, vaikka kaupunki näytti tuhoutuneelta: »Riemun ja ilon huuto, huuto yljälle ja huuto morsiamelle, niiden huuto, jotka sanovat: 'Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti'.» Armo on jaetta vahvempi, sortuneen kaupungin yli kantava sävel.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Kiitos on ensimmäinen sana, ei viimeinen. Psalmi 136 ei pyydä mitään, se kiittää. Niin usein lähestymme Herraa pyyntö edellä, kiitos jää sivulauseeseen, jos sinne sitäkään. Tämä jae kääntää järjestyksen. Aloita kiitoksesta. Hänen hyvyytensä on jo siellä, ennen kuin avaat suusi. Hänen armonsa kestää sen, mitä et vielä ole edes pyytänyt.

Armo ei lopu, vaikka olosuhteet vaihtuvat. Joosafat lauloi sodan edessä, Salomo vihkiäisissä, karkotetut paluun jälkeen. Sama kertosäe kantoi kaikki nämä erilaiset hetket. Sinun elämäsi olosuhteet voivat olla tällä hetkellä mitä tahansa, taistelua, juhlaa, raunioiden keskellä uudelleen rakentamista. Kertosäe pysyy samana. Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti, myös tässä päivässä.

Ylistys avaa, mitä ymmärrys ei voi. Salomon temppelissä ylistyksen sävel kutsui Herran kirkkauden alas. Joosafatin sotajoukon edessä se avasi voiton tien. Tämä ei ole tunteen tekniikka vaan liiton todellisuus. Kun kansa palaa siihen, mitä Jumala on, Jumala palaa siihen, mitä Hän on luvannut. Avaa tämä päivä kiittämällä, ja katso, mitä Hän tekee.

Herra, sinä olet hyvä, ja armosi pysyy iankaikkisesti. Anna meidän tänään liittyä siihen kertosäkeeseen, joka on kantanut sukupolvet ennen meitä, ja joka kantaa nekin, jotka tulevat jälkeemme. Avaa huulemme kiitokseen ennen kuin avaat ovet pyynnöillemme. Anna armosi virrata meidän kauttamme niille, jotka sinua eivät vielä tunne. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.