20. toukokuuta

Sydämen suunta ennen sydämen halua

Psalmi 37 on Daavidin vanhuuden viisautta. Hän on nähnyt jumalattomien menestyvän hetken, vanhurskaiden kärsivän pitkään, hän on oppinut, ettei elämän tasapainoa lueta päivän mittakaavalla. Tämän kokemuksen sisältä nousee jae, joka on yhtä aikaa kutsu ja lupaus: »Silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.»

Jakeen ensimmäinen sana on tärkein. Silloin. Se viittaa edelliseen jakeeseen, jossa psalminkirjoittaja kehottaa luottamaan Herraan ja tekemään hyvää. Ilo Herrassa ei nouse tyhjästä, se nousee elämästä, joka on suuntautunut Herraan. Sydämen halun täyttyminen ei ole irrallinen lupaus, vaan se kuuluu sille, jonka sydän on ensin asettunut Hänen eteensä.

Tämä järjestys on koko jakeen sydän. Ilo Herrassa tulee ensin, sydämen halut sen jälkeen. Kun ihminen iloitsee Herrasta itsestään, hänen sydämensä halut alkavat muotoutua Herran tahdon mukaisiksi. Silloin lupaus avautuu luonnollisesti: Herra antaa, mitä sydän halajaa, sillä sydän halajaa sitä, minkä Herra haluaa antaa.

Ilo, joka ei riipu olosuhteista

Jesaja kantaa saman lupauksen omassa kontekstissaan. »Silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse.» (Jes. 58:14) Hänelläkin on edessä sana silloin. Se viittaa elämään, jossa sapatin lepo ja lähimmäisen palveleminen ovat löytäneet paikkansa. Job sai saman lupauksen koetuksensa keskellä: »Silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.» (Job 22:26)

Pietari kuvaa tämän ilon laatua sanoin, jotka tuntuvat kantavan koko taivaan painon: »Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla.» (1. Piet. 1:8) Sanomaton ilo ei ole hilpeyttä, joka katoaa, kun olosuhteet muuttuvat. Se on syvempi virtaus, joka kumpuaa siitä, että Jeesus Kristus tunnetaan, vaikka Häntä ei vielä nähdä.

Daavid sanoo Psalmissa 104:34: »Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.» Ilo Herrassa kasvaa siellä, missä mieli viipyy Hänessä. Tutkistelu on hiljaista ajattelua Hänen kasvojensa edessä, sitä että annetaan Hänen sanansa muokata sydämen sisältä käsin. Tästä iloista nousee se ilo, joka ei katoa, vaikka tilanteet muuttuisivat tuntemattomiksi.

Sydämen halu ja Isän tahto

Lupaus sydämen halun täyttymisestä toistuu Raamatussa useammin kuin moni huomaa. Daavidista lauletaan: »Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat.» (Ps. 21:2) Psalmi 145:19 vahvistaa: »Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.»

Lupaus on rajattu yhdellä tavalla. Se kuuluu sille, joka pelkää Herraa, sille, jonka sydän on Hänen edessään. Tämä ei ole rajoitus, joka tekee lupauksesta pienemmän, päinvastoin, se tekee siitä turvallisemman. Isä ei vastaa lapsensa jokaiseen impulssiin, Hän vastaa siihen, mikä lapsen aitoon hyvään kuuluu. Pelkkä kaiken antaminen tuhoaisi lapsen.

Jeesus avaa saman totuuden Johanneksen evankeliumissa: »Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.» (Joh. 15:7) Pysyminen tulee ennen anomista. Sana, joka asuu sydämessä, muokkaa anomuksen muotoa. Hän jatkaa myöhemmin: »mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.» (Joh. 15:16) Anominen Hänen nimessään tarkoittaa anomista Hänen luonteensa mukaisesti.

Johannes tiivistää tämän ensimmäisessä kirjeessään: »jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.» (1. Joh. 5:14–15) Lupaus on järkkymätön, sen ehto on tahdon mukaisuus. Sydän, joka iloitsee Herrassa, oppii vähitellen anomaan Herran tahdon mukaan.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä etsi ensin sydämen halun täyttymistä, etsi ensin iloa Herrasta. Moni avaa tämän jakeen kuin lompakon, josta voi pyytää, mitä tahtoo. Lupaus ei kestä sellaista käsittelyä, sillä se on irrotettu juurestaan. Ilo Herrassa tulee aina ensin. Kun katseesi viipyy Hänessä, sydämesi halut alkavat hiljaa muuttua, ne lähestyvät sitä, mitä Isä haluaa sinulle antaa.

Anna sydämesi halujen tulla kuulluiksi, älä piilota niitä Herralta. Joillekin hengellisyys on tarkoittanut sitä, ettei mistään saa pyytää mitään. Tämä jae rikkoo sellaisen hiljaisuuden. Herra haluaa kuulla, mitä sydämesi halajaa. Hän kutsuu sinua tuomaan halusi Hänen eteensä, ei tukahduttamaan niitä. Hänen edessään ne joko täyttyvät tai puhdistuvat, kumpikin lopputulos on armoa.

Luota siihen, että Hän antaa parhaan. Joskus Hän antaa juuri sen, mitä pyysit. Joskus Hän antaa jotakin parempaa kuin osasit pyytää. Joskus Hän pidättää sen, mitä halusit, sillä Hän näkee kauemmas kuin sinä. Sydän, joka iloitsee Herrasta, kestää kaikki nämä kolme vastausta, sillä se on löytänyt ilonsa lähteen siitä, joka antaa, ei vain lahjasta.

Herra, opeta minua iloitsemaan sinusta itsestäsi, ennen kuin pyydän sinulta yhtään mitään. Asetu sydämeni keskelle niin, että haluni alkavat muotoutua sinun tahtosi mukaisiksi. Kuule huutoni, vastaa siihen, mikä on minulle aitoa hyvää, pidätä se, mikä veisi minut sinusta poispäin. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.