19. toukokuuta

Sanat ylähuoneen illassa

Jeesus on viettämässä viimeistä iltaansa opetuslastensa kanssa. Pääsiäisateria on syöty, Juudas on lähtenyt yöhön, Getsemane odottaa. Tässä hetkessä, jolloin Mestari tietää tarkalleen mitä on edessä, Hän ei puhu omasta tuskastaan, vaan opetuslastensa tulevasta elämästä. Hän puhuu viinipuusta, oksista, hedelmästä.

Päivän jae nousee tämän opetuksen ytimestä: »Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni.» Yhdessä lauseessa on koottu kolme totuutta, jotka kantavat koko uskovan elämän. Isän kirkkaus, hedelmän kantaminen, opetuslapseus. Nämä eivät ole kolme erillistä asiaa. Ne ovat yksi todellisuus kolmesta suunnasta nähtynä.

Pysyminen ennen hedelmää

Muutamaa jaetta aikaisemmin Jeesus on jo sanonut sen, mikä on välttämätöntä ymmärtää ennen kuin tämän päivän jakeeseen voi astua: »Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.» (Joh. 15:5) Hedelmä ei synny oksan ponnistuksesta, vaan oksan yhteydestä runkoon.

Tämä on koko kristillisen elämän salaisuus tiivistettynä yhteen lauseeseen. Hedelmää ei tuoteta, sitä kannetaan. Oksa ei jännitä itseään tuottaakseen rypäleen, se vain pysyy viinipuussa, ja hedelmä ilmestyy aikanaan. Kun ihminen yrittää tehdä hedelmää ilman pysymistä, syntyy uupumus, suorittaminen, hengellinen tyhjyys. Pysymisestä syntyy elämä, joka kantaa luonnostaan.

Jeesus selventää opetuslapseuden tunnusmerkin Johanneksen 8:31:ssä: »Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani.» Pysyminen sanassa, pysyminen viinipuussa, pysyminen rakkaudessa, nämä kaikki ovat saman yhteyden eri puolia. Opetuslapseus ei ole kerran tehty päätös vaan jatkuva oleminen Hänen luonaan.

Hedelmä, joka kirkastaa Isää

Mitä hedelmä sitten on? Paavali avaa tämän Filippiläiskirjeessä 1:11: »Täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.» Hedelmä on vanhurskautta, joka näkyy elämässä, eikä se synny ihmisen omasta voimasta. Sen saa aikaan Jeesus Kristus itse uskovan elämässä.

Hedelmä on rakkautta, joka tunnistetaan: »Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.» (Joh. 13:35) Hedelmä on valoa, joka näkyy ulos: »Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne, ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.» (Matt. 5:16) Huomaa miten Jeesus ohjaa katseen aina takaisin Isään. Hedelmä ei ole esillä itsensä takia, vaan se osoittaa puuhun, jossa se kasvaa.

Paavali rohkaisee Korintin seurakuntaa siitä, että hedelmän kasvattaminen on Jumalan oma työ: »Hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin, enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät.» (2. Kor. 9:10) Sinä et ole vastuussa kasvusta, sinä olet vastuussa pysymisestä. Kasvattajan työ kuuluu Hänelle.

Kaikki Hänen kunniakseen

Jakeen sydän on Isän kirkkaudessa. »Siinä minun Isäni kirkastetaan.» Hedelmä ei ole päämäärä itsessään, vaan se on kanava, jonka kautta Isä tulee näkyväksi maailmassa. Tämä muuttaa kaiken. Hedelmän kantaminen ei ole hengellinen suoritus, jolla mitataan uskovan arvoa. Se on Isän kirkastumisen muoto Hänen lapsensa elämässä.

Pietari avaa tämän saman näkökulman: »Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.» (1. Piet. 4:11) Paavali yltää samaan päämäärään arkisinta tietä: »Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.» (1. Kor. 10:31)

Jesaja näki tämän jo vuosisatoja aikaisemmin profeetallisessa näyssä: »Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan iankaikkisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.» (Jes. 60:21) Jumalan kansa on Hänen istutuksensa, Hänen kätteensä työ, Hänen kirkkautensa ilmoitus. Hedelmä on tämän istutuksen luonnollinen seuraus.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Lopeta yrittäminen, aloita pysyminen. Jos olet uupunut hengelliseen suorittamiseen, kuule tämä jae uudelleen. Hedelmää ei tehdä, sitä kannetaan. Sinun ainoa tehtäväsi on pysyä viinipuussa, pysyä Hänen sanassaan, pysyä Hänen rakkaudessaan. Hedelmä kasvaa, kun yhteys on elossa. Daavid kuvasi tätä elämää Psalmissa 92:12: »Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.»

Anna hedelmän osoittaa Isään. Kun elämässäsi näkyy rakkautta, kärsivällisyyttä, anteeksiantamusta, ystävällisyyttä, älä ota kunniaa itsellesi. Anna sen osoittaa Häneen, jonka kätten työtä se on. Tämä on jakeen suuri vapautus, sinun ei tarvitse esitellä omaa hyvyyttäsi, sillä hedelmä ei kerrokaan sinusta, vaan Isästä, joka kasvattaa sinua.

Herra Jeesus, sinä olet viinipuu, ja minä olen oksa. Pidä minut kiinni sinussa tämän päivän kaikissa hetkissä. Anna minussa kasvaa sitä hedelmää, joka kirkastaa Isääsi, ei minua. Vapauta minut suorittamisesta lepoon, vapauta yrittämisestä pysymiseen. Tehkööt kaikki ajatukseni, sanani ja tekoni tänään Jumalan kunniaksi sinun nimessäsi.

Aamen.