18. toukokuuta

Rauha, joka ei järky

Psalmi 119 on Raamatun pisin laulu. Se on hiljainen, jakeesta jakeeseen etenevä rakkaudentunnustus Jumalan sanalle. Jokainen sen kahdeksasta säkeestä kahdessakymmenessä kahdessa osassa kiertyy saman keskuksen ympäri: Herran laki on elämä, valo, ilo, vapaus. Keskellä tätä laulua nousee jae, joka kantaa koko psalmin sanoman tiivistettynä yhteen lauseeseen: »Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.»

Jakeessa rauha ei ole pelkkää rauhallisuutta, ei mielialaa, ei olosuhteiden tyyntä. Heprean shalom tarkoittaa kokonaisuutta, eheyttä, sitä syvää sopusointua, jossa ihminen on oikeassa suhteessa Jumalaan, itseensä, lähimmäiseen. Tällainen rauha ei ole pinta, joka särkyy ensimmäisestä myrskystä. Se on pohja, joka kestää myrskyt.

Psalmista sanoo, että rauhan saavat ne, jotka rakastavat Herran lakia. Rakastaminen on enemmän kuin noudattaminen, syvempää kuin tunteminen. Rakastaminen tarkoittaa sitä, että laki on muuttunut velvollisuudesta iloksi, ulkoisesta säännöstä sydämen ravinnoksi.

Vanhurskauden hedelmä on rauha

Jesaja avaa saman totuuden toisesta suunnasta: »Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti.» (Jes. 32:17) Rauha ei ole erillinen lahja, joka tipahtaisi taivaasta vanhurskaasta elämästä irrallaan. Se on hedelmä, joka kasvaa luonnollisesti vanhurskaudesta, niin kuin omena kasvaa omenapuusta.

Jesaja kirjoittaa myös: »Vakaamieliselle sinä talletat rauhan, rauhan, sillä hän turvaa sinuun.» (Jes. 26:3) Rauha on talletettu Jumalan luona, se ei ole maailmasta nostettava. Vakaamieli, sydän joka pysyy paikallaan Herrassa, saa sen avata. Saman profeetan kautta Jumala kuitenkin toteaa pimeän vastakohdan: »Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.» (Jes. 57:21) Rauhaa ei voi varastaa, sitä ei voi simuloida, sitä ei saa muusta lähteestä kuin Herrasta itsestään.

Minun rauhani, sen minä annan teille

Vanhan liiton lupaus saa täyteytensä Kristuksessa. Hän puhui opetuslapsilleen viimeisenä iltana ennen ristiä, kun heidän sydämensä oli levoton: »Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.» (Joh. 14:27)

Tämä on toisenlainen rauha kuin se, mitä maailma tarjoaa. Maailma antaa rauhan olosuhteiden kautta, Kristus antaa rauhan olosuhteista huolimatta. Maailma antaa rauhan, kun kaikki on hyvin, Kristus antaa rauhan, kun mikään ei näytä olevan hyvin. Hänen rauhansa on Hänen itsensä läsnäoloa sydämessä, sitä ei voida ottaa pois.

Paavali kirjoittaa saman lupauksen Filippiläiskirjeessä: »Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.» (Fil. 4:7) Rauha varjelee, se on vartija sydämen portilla. Se ei poista kaikkia ongelmia, se varjelee sydämen niiden keskellä.

Galatalaiskirjeessä rauha mainitaan Hengen hedelmänä rakkauden ja ilon rinnalla: »Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.» (Gal. 5:22) Rauha kasvaa siellä, missä Pyhä Henki saa tilaa, sitä ei voi pakottaa esiin, sen voi vain antaa kypsyä.

Eikä heille kompastusta tule

Jakeen jälkimmäinen puolisko on lupaus matkasta. Sananlaskut puhuvat samaa kieltä: »Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni.» (Sananl. 3:17) »Silloin sinä kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi.» (Sananl. 3:23) Viisaus, joka on Jumalan sanan vastaanottamista sydämeen, vie polkua, jolla jalka ei kompastu.

Apostoli Johannes tuo saman ajatuksen rakkauden kieleen: »Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta.» (1. Joh. 2:10) Lain rakastaminen ja veljen rakastaminen kuuluvat yhteen, sillä laki täyttyy rakkaudessa. Siellä missä rakkaus asuu, ei ole sitä, mistä toinen kompastuisi, eikä sitä, missä itse kompastuisi.

Sananlaskut 3:1-2 lupaavat saman polun jo aivan alusta: »Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni; sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.» Sanan säilyttäminen sydämessä on rauhan kartuttamista, päivä päivältä, vuosi vuodelta.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Rauha ei ole olosuhteiden lapsi. Maailma yrittää tarjota sinulle rauhaa muuttamalla olosuhteitasi, lupaa lepoa, jos vain saat tarpeeksi rahaa, terveyttä, menestystä, ihmissuhteita. Jumala tarjoaa rauhan, joka asuu sydämessäsi olosuhteista riippumatta. Älä etsi rauhaa sieltä, mistä sitä ei voi löytää, etsi sitä Hänen sanastaan, joka antaa sen suoraan.

Rakkaus Sanaan on rauhan tie. Psalmi ei sano, että rauha on niillä, jotka tuntevat lain, vaan niillä, jotka rakastavat sitä. Avaa tänään Sana ilolla, älä velvollisuudesta. Anna sen olla ravintoa, älä koetta. Mitä syvemmin rakastat Sanaa, sitä syvemmin rauha laskeutuu sydämeesi.

Kompastus on lupaus, ei pelkkä lohdutus. Sinä saat kulkea tämän päivän tien turvallisesti. Et siksi, että olet niin viisas, vaan siksi, että Sana on sinun jalkaisi lamppu. Astu rohkeasti, sillä Hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen.

Herra, kiitos rauhasta, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Anna minun rakastaa sinun sanaasi, ei velvollisuudesta vaan ilosta. Talleta sydämeeni se rauha, jota maailma ei voi antaa eikä ottaa pois. Kuljeta jalkani tämän päivän tiellä, ettei kompastusta tulisi. Jeesuksen Kristuksen, Rauhan Ruhtinaan, nimessä.

Aamen.