9. huhtikuuta

Ylistys avaa kirjeen

Pietari kirjoittaa hajaannuksessa eläville uskoville, jotka ovat menettäneet kotinsa, asemansa, monessa tapauksessa myös perheensä turvan. Hän ei aloita kirjettään lohdutuksella eikä neuvolla, vaan ylistyksellä: »Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta.»

Ylistys ei ole tässä koriste, vaan perustus. Pietari nostaa katseen sieltä, missä paine painaa alas, kohti sitä, joka kantaa kaiken paineen läpi. Paavali aloittaa toisen Korinttilaiskirjeen lähes samoin sanoin: »Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala.» Apostolien sydän on sama. Lohdutus virtaa siitä, joka on jo itse Isä, ennen kuin Hän on lohduttaja.

Uudestisyntyminen, ei korjaus

Pietarin sana on tarkka. Hän ei sano, että Jumala olisi parantanut meitä, kohentanut meitä, tai antanut meille uuden suunnan. Hän sanoo, että Jumala on uudestisynnyttänyt meidät. Tämä on sama sana, jonka Jeesus käytti Nikodeemukselle yöllä: »Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.»

Uudestisyntyminen on Jumalan teko, ei ihmisen suoritus. Pietari avaa saman saman kirjeen jatkossa: »Te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.» Siemen tulee ylhäältä, se istutetaan sisälle, siitä nousee uusi elämä. Jeesus sanoi tämän tapahtumisesta: »Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.»

Uudestisyntyminen ei jää näkymättömäksi. Johannes vahvistaa: »Jos tiedätte, että hän on vanhurskas, niin te ymmärrätte, että myös jokainen, joka vanhurskauden tekee, on hänestä syntynyt.» Uusi elämä kantaa uutta hedelmää. Johannes lisää vielä: »kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.»

Elävä toivo

Pietari ei kutsu toivoa pelkäksi toivoksi, vaan eläväksi toivoksi. Maailma tuntee monenlaista toivoa, joka kuolee ajan myötä, sairauden iskussa, pettymyksen alla, haudan reunalla. Pietari puhuu toivosta, joka itse on elävä, sillä sen perustana on Hänen ylösnousemuksensa, joka ei enää kuole. Toivo lepää tyhjässä haudassa, ei toiveajattelussa.

Paavali rukoili saman toivon Rooman seurakunnalle: »Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.» Toivo on Pyhän Hengen työtä uskovassa. Sitä ei tuoteta puristamalla, sitä saadaan vastaanottamalla.

Tämä toivo kantaa ahdistuksen läpi. Paavali kehotti: »Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.» Toivo ja ahdistus eivät ole toistensa vastakohtia uskovan elämässä, ne kulkevat rinnakkain. Ahdistus ei sammuta toivoa, sillä toivo on elävä, ahdistus on ohimenevä.

Laupeuden lähde

Pietari sanoo selvästi, mistä koko tämä uusi elämä alkaa: suuren laupeutensa mukaan. Ei ansion mukaan, ei kelvollisuuden mukaan, ei oikeudenmukaisen vaihtokaupan mukaan, vaan laupeuden mukaan. Tiitukselle Paavali kirjoittaa: »Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi.» Sen jälkeen tulee se, mikä tekee laupeuden todeksi: »Jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.»

Laupeudella on hinta, jonka Jumala maksoi itse. Efesolaiskirje tiivistää sen: »Jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.» Uudestisyntyminen ei tapahdu ilmaiseksi, se tapahtuu meille ilmaiseksi. Ristin maksu on jo suoritettu, sen hedelmä tarjotaan vapaasti.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Toivosi ei ole sinun varassasi. Pietari ei sanonut, että sinä olet itsesi synnyttänyt elävään toivoon. Hän sanoi, että Jumala on synnyttänyt sinut, suuren laupeutensa mukaan. Jos toivosi tuntuu tänään hauraalta, älä yritä rakentaa sitä omista voimistasi. Käänny sen puoleen, joka itse on toivosi lähde. Hän kantaa, kun sinä et kanna.

Elävä toivo kestää sen, mikä kuolee. Sinun ympärilläsi voi kuolla moni asia, suunnitelma, suhde, terveys, turvallisuus. Elävä toivo ei kuole niiden mukana, sillä se ei ollut niissä kiinni. Se on kiinni Hänessä, joka nousi haudasta. Mikään, mikä on tämän toivon ulottuvilla, ei ole lopullisesti hävitettävissä.

Puhdista itsesi tämän toivon valossa. Johannes kirjoitti: »jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.» Elävä toivo ei jätä elämää ennalleen. Se kutsuu pois siitä, mikä ei kestä, kohti sitä, mikä kestää. Anna toivon tehdä tämäkin työnsä sinussa, älä vastusta sen puhdistavaa kosketusta.

Herra Jeesus Kristus, ylistetty olkoon sinun Jumalasi ja Isäsi, joka suuressa laupeudessaan on synnyttänyt meidät elävään toivoon sinun ylösnousemuksesi kautta. Pidä meidät kiinni tässä toivossa, kun maailma ympärillämme horjuu. Anna Pyhän Hengen voiman täyttää meidät ilolla ja rauhalla, ahdistuksen keskellä kärsivällisyydellä, rukouksessa kestävyydellä. Sinun nimessäsi.

Aamen.