2. huhtikuuta

Päivä, jonka Herra on tehnyt

Psalmi 118 on kiitoslaulu, jota on laulettu sukupolvesta toiseen pääsiäisen ja juhlien yhteydessä. Sen keskeltä nousee jae, joka on jäänyt kaikumaan halki vuosisatojen: »Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.» Lause on lyhyt, mutta se kantaa sisällään koko uskovan elämän asenteen.

Jakeen ensimmäinen puolisko on toteamus. Päivä ei ole sattuman tulosta, ei kalenterin sivu, ei pelkkä kierroksen merkki. Se on Herran tekemä. Sama Jumala, joka loi ajan alussa valon ja erotti päivän yöstä, on tehnyt myös tämän päivän. Hän on antanut sille rajat, sen sisällön, sen kohtaamiset, sen mahdollisuudet.

Toinen puolisko on kutsu. Riemuitkaamme ja iloitkaamme. Kutsu ei ole tunne, joka on odotettava nousevan itsestään. Se on tahdon liike, joka avaa sydämen sille, mitä Herra on jo tehnyt. Iloon kutsutaan myös silloin, kun olosuhteet eivät sitä luonnostaan tuota.

Ilo Herrassa on väkevyytemme

Nehemian kirjassa kansa kokoontui kuulemaan Herran lakia pitkän hiljaisuuden jälkeen. He itkivät kuullessaan sen sanat, sillä he tunnistivat omat poikkeamansa. Silloin Nehemia sanoi heille: »tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.» (Neh. 8:10)

Tämä lause kääntää koko ymmärryksen toisin päin. Yleensä ajattelemme, että väkevyys synnyttää ilon, että kun olemme vahvoja, voimme iloita. Nehemia opettaa päinvastoin. Ilo Herrassa on se, joka tekee meidät väkeviksi. Ilo ei ole palkkio voimasta, se on voiman lähde.

Daavidin sanoin Psalmissa 84:10: »Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla.» Yksi päivä Herran läsnäolossa kantaa enemmän kuin tuhat päivää ilman Häntä. Tämä päivä, jonka Herra on tehnyt, on kutsu juuri sellaiseen päivään. Esikartanot eivät ole maantieteellinen paikka, vaan sydämen tila, jossa Herra saa olla Herra.

Herran päivä, ylösnousemuksen päivä

Uudessa testamentissa Psalmin 118 jae sai uuden ulottuvuuden. Viikon ensimmäisenä päivänä tapahtui se, mikä muutti maailman. »Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.» (Matt. 28:1) Hauta oli tyhjä, Herra oli noussut. Naiset menivät »kiiruusti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten».

Saman päivän iltana Jeesus tuli opetuslasten luo lukittujen ovien taakse. Johannes kirjoittaa: »Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.» (Joh. 20:20) Ylösnousemuksen päivä oli Herran tekemä päivä par excellence, päivä, jonka kaltaista historia ei ollut nähnyt. Siitä lähtien viikon ensimmäinen päivä on saanut nimen Herran päivä, jona Johannes oli hengessä ilmestyssaarella (Ilm. 1:10).

Jokainen aamu, jonka uskova herää, on heijastus tästä yhdestä aamusta. Ylösnousemus tekee tästä päivästä uuden, vaikka kalenteri näyttäisi sen olevan sama kuin eilinen. Kristus on noussut, sentähden jokainen päivä on Herran tekemä päivä, jossa Hänen voittonsa kantaa.

Berakan laakso

Toisessa Aikakirjassa kerrotaan kuningas Joosafatista, jonka kimppuun hyökkäsi suuri vihollisten armeija. Joosafat asetti laulajat sotajoukon eteen ylistämään Herraa, ennen kuin taistelua oli käyty. Voitto tuli ilman miekan iskua. »Neljäntenä päivänä he kokoontuivat Beraka-laaksoon; sillä siellä he kiittivät Herraa.» (2. Aikak. 20:26)

Beraka tarkoittaa siunausta. Laaksolle annettiin nimi sen mukaan, mitä siellä tapahtui. He palasivat Jerusalemiin »soittaen harpuilla, kanteleilla ja torvilla». Ilo ei syntynyt vasta voiton jälkeen, se oli läsnä jo ennen taistelua. Tämän päivän lukija saa istua samaan oppituoliin. Päivän, jonka Herra on tehnyt, voi nimetä siunauksen laaksoksi, vaikka taistelu olisi vielä edessä.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Tämä päivä on lahja, ei suoritus. Päivä on Herran tekemä, ei sinun. Sinun ei tarvitse ansaita sitä, sinun ei tarvitse pelätä menettäväsi sitä. Sinä saat ottaa sen vastaan kämmenestäsi avoinna, sellaisena kuin Herra on sen valmistanut. Mikään mitä tänään tapahtuu, ei tule Herran tietämättä.

Iloa ei tarvitse odottaa olosuhteiden kypsymistä. Ilo Herrassa on käytettävissä jo nyt, sillä sen perusta ei ole tämän päivän tilanteessa, vaan Herran luonteessa. Hän on hyvä tänään, samoin kuin eilen. Sentähden riemu on mahdollinen, vaikka aamu olisi raskas, vaikka taistelu olisi kesken.

Anna ilon olla väkevyytesi. Älä lähde tähän päivään hammasta purren, vaan sydän avoinna sille riemulle, joka tulee Herran läsnäolosta. Ilo on voima, joka kantaa silloinkin, kun omat voimat eivät kantaisi. Tämä päivä on Herran tekemä, riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.

Herra, kiitos tästä päivästä, jonka olet tehnyt. Avaa silmäni näkemään se, mitä olet siihen valmistanut. Anna ilosi nousta sydämeeni, ei olosuhteistani, vaan sinun läsnäolostasi käsin. Tee tästä päivästä Berakan laakso, jossa nimi on siunaus. Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Herran nimessä.

Aamen.