20. maaliskuuta

Vanhan miehen rukous

Psalmi 71 on vanhan miehen rukous. Psalmista katsoo elämäänsä taaksepäin, näkee Herran uskollisuuden nuoruudesta vanhuuteen, pyytää, ettei Herra hylkäisi häntä silloin kun voimat heikkenevät. Keskellä tätä rukousta nousee tunnustus, joka on samalla pyyntö: »Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.»

Jakeessa on jännite, jota ei voi sivuuttaa. Sama Jumala, joka virvoittaa, on myös antanut kokea ahdistusta. Psalmista ei jaa Jumalaa kahteen, hyvään ja pahaan, vaan tunnustaa molempien tulevan saman käden alta. Tämä on uskon kypsymistä. Nuori usko etsii Jumalaa siunausten keskeltä, kypsä usko löytää Hänet myös syvyydestä.

Hän raatelee ja parantaa

Hoosea kantoi saman totuuden omalle aikalaiskansalleen: »Tulkaa, palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät.» Sama käsi, joka koskettaa kipeästi, sitoo haavat. Profeetan sanat eivät selitä kärsimystä pois, vaan asettavat sen Jumalan parantavan tarkoituksen yhteyteen.

Hoosea jatkaa lupauksella, jonka uusi liitto avaa täysin: »Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.» Kolmas päivä on ylösnousemuksen päivä. Jumalan tapa toimia maan syvyyksissä ei ole hautaaminen vaan herättäminen. Hautaa edeltää tomu, hautaa seuraa elämä.

Maan syvyyksistä ylös

Daavid lauloi Psalmissa 86:13: »Sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.» Joona kirjoitti syvyyden sisältä: »Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani.» Syvyys, johon ihminen putoaa, ei ole syvempi kuin Jumalan käsivarsi.

Hesekiel näki saman Israelin kohtalossa. Herra puhui hänen kauttansa: »Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan.» Pakkosiirtolaisuuden hauta ei ollut Israelin loppu. Se oli paikka, jossa Jumala näytti voimansa nostaa kuolleita. Sama Herra toimii yhä jokaisen sielun kohdalla, joka huutaa Häntä avukseen syvyydestä.

Hän kumartui ja kuuli

Psalmi 40 kertoo, miltä tämä nouseminen tuntuu sen kokevan kannalta. Daavid kirjoittaa: »Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.» Odotus oli pitkä, vastaus tuli, Jumala kumartui. Tämä on jakeen sydän: Korkein ei jää kauas, vaan tulee alas sinne, mistä huuto nousee.

Sama psalmi jatkaa: »Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.» Syvyydestä noussut ihminen ei nouse äänettömänä. Hänen suussaan on uusi virsi. Hänen kokemuksensa muuttuu toisten turvaksi. Yksi ylösnostettu sielu voi olla monen kääntymyksen alku.

Psalmi 138:7 vahvistaa saman: »Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi minun vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua.» Virvoittuminen ei aina tapahdu ahdistuksen jälkeen, monesti se tapahtuu sen keskellä. Herra antaa voimaa kantaa silloin kun kantaminen tuntuu mahdottomalta.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä lue syvyyttä Jumalan hylkäämisen merkiksi. Psalmista ei piilottanut ahdistustaan ja onnettomuuksiaan, vaan vei ne saman Jumalan eteen, jonka hän tunnusti niiden alkuperäksi. Syvyys on paikka, jossa Jumala näyttää, mihin Hänen voimansa riittää. Älä tulkitse hetken pimeyttä iankaikkisen totuuden mittariksi.

Odota virvoittumista Häneltä, joka on luvannut. 2. Samuelin kirjan 3:1 sanoin Daavid »vahvistui vahvistumistaan». Vahvistuminen ei tapahtunut päivässä, vaan ajan kuluessa, vastustuksen keskellä. Sinun vahvistumisesi voi kulkea samaa tietä, pieni askel, sitten toinen, kunnes sinäkin huomaat seisovasi siellä, missä et uskonut enää kestäväsi.

Anna kiitosvirren nousta. Herran nostaessa sinut syvyydestä, älä jätä uutta virttä laulamatta. Se ei ole sinun ylpeyttäsi vaan Hänen kunniaansa. Joku toinen on tällä hetkellä syvyydessä, sinun nousemisesi voi olla hänen toivonsa siemen.

Herra, sinä, joka olet antanut meidän kokea ahdistusta, virvoita meidät jälleen henkiin. Tuo meidät takaisin maan syvyyksistä sinne, missä saamme elää sinun edessäsi. Anna meidän nähdä kätesi kuljettamamme kaiken läpi, anna uusi virsi suuhumme, kun nostat meidät ylös. Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Vapahtajan, nimessä.

Aamen.