28. helmikuuta

Sana tuomion keskellä

Nahumin kirja on profetia Niiniven tuhosta. Assyrian pääkaupunki oli vuosisatojen ajan ollut Lähi-idän kauhu, sotajoukko, joka jätti jälkeensä raunioita ja karkotettuja kansoja. Nahum julistaa sen lopun. Kirja on lyhyt, sen sävy ankara, sen kuvat täynnä myrskyä, tulta ja vavistusta.

Juuri tämän tuomion keskelle profeetta laskee yhden jakeen, joka loistaa kuin valo savun läpi: »Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat.» Sama Herra, joka on tuomari Niinivelle, on turva Hänen omilleen. Sama päivä, joka on hävitys yhdelle, on suoja toiselle. Ratkaisevaa on, kenen luona ihminen seisoo, kun ahdistuksen päivä koittaa.

Hyvä on Herra

Jakeen ensimmäinen sana on lupaus, joka kantaa koko muuta. Hyvä on Herra. Tätä ei sanota silloin, kun kaikki on hyvin. Tämä sanotaan silloin, kun Niinive palaa, kun maa järisee, kun vuoret sulavat Hänen edessään. Profeetan suusta nousee tunnustus, että Jumalan luonne on hyvä myös tuomion hetkellä.

Valitusvirsien profeetta vahvistaa saman raunioiden keskeltä: »Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.» (Valit. 3:25) Psalmin laulaja toistaa: »Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.» (Ps. 100:5) Hyvyys ei ole Jumalan mielialaa, se on Hänen olemuksensa. Se pysyy, vaikka maailma muuttuisi.

Lukija, joka tulee tämän jakeen ääreen omassa ahdistuksessaan, saa kuulla saman tunnustuksen. Herra on hyvä, vaikka tilanne ei ole. Hyvyys ei mittaudu olosuhteiden sileydellä, vaan sen Herran luonteella, joka kantaa kaikki olosuhteet.

Turva ahdistuksen päivänä

Jae ei lupaa elämää ilman ahdistusta. Se lupaa turvan ahdistuksen päivänä. Ero on tärkeä. Raamattu ei tarjoa pakopaikkaa pois maailmasta, vaan suojan keskellä maailmaa. Profeetta Jesaja näki saman: »Sillä sinä olit turvana vaivaiselle, turvana köyhälle hänen ahdingossansa, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä.» (Jes. 25:4)

Daavid kuvaa tätä suojaa Psalmissa 27:5: »Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.» Maja on Jumalan oma asuinpaikka, kallio on Hänen vahvuutensa. Pahana päivänä uskova ei jää avoimelle kentälle, hänet kätketään.

Psalmi 91 jatkaa samaa kuvaa: »Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: ’Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan’.» Sananlasku 18:10 antaa tälle vielä tarkemman muodon: »Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.» Nimi on torni, johon voi juosta. Ei kaukainen idea, vaan elävä turvapaikka, jonka portit ovat aina auki.

Hän tuntee omansa

Jakeen loppuosa avaa turvallisuuden syvimmän juuren. »Hän tuntee ne, jotka häneen luottavat.» Tämä ei ole tietämistä etäältä, vaan tuntemista läheltä. Heprean sana kantaa liiton, läheisyyden, sukulaisuuden merkityksen. Herra tietää nimeltä ne, jotka Hänen suojaansa tulevat.

Jeesus avaa tämän tuntemisen Hyvän paimenen kuvassa: »Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut.» (Joh. 10:14) Tunteminen on molemminpuolinen. Hieman myöhemmin Hän vahvistaa: »Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.» (Joh. 10:27)

Paavali muistuttaa Timoteusta tästä samasta sinetistä: »Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: ’Herra tuntee omansa’.» (2. Tim. 2:19) Perustus pysyy lujana, vaikka maailma kuohuisi. Galatalaisille hän sanoo vielä syvemmän totuuden: »kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät.» (Gal. 4:9)

Tämä on jakeen syvin lohdutus. Et ole anonymi tuomion edessä. Et ole kasvoton lammas valtavassa laumassa. Herra tuntee sinut nimeltä, Hän tietää tiesi: »Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien.» (Ps. 1:6)

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä mittaa Herran hyvyyttä päivän säällä. Nahum julisti Herran hyvyyden silloin, kun Niinive paloi. Olosuhteet eivät kerro Jumalan luonteesta totuutta, Hänen sanansa kertoo. Hyvyys, jonka Hän on, kestää senkin päivän, jolloin sinusta ei tunnu mitään hyvältä.

Juokse torniin, älä rakenna omaa. Ahdistuksen päivänä ihmissydän etsii suojaa. Sananlasku ei sano, että hurskas rakentaa itselleen tornin, vaan että hän juoksee siihen, joka on jo valmiina. Herran nimi on torni, joka seisoo siellä, missä sinä tänään olet. Sisäänkäynti on luottamus, ei suoritus.

Lepää siinä, että sinut tunnetaan. Maailma näkee sinusta sen, minkä sinä esität. Herra näkee koko sinut, eikä käännä katsettaan pois. Hän tuntee ne, jotka Häneen luottavat. Tämä tunteminen ei riipu sinun voimastasi muistaa Häntä joka hetki, se lepää Hänen voimassaan pitää sinut omanaan.

Herra, sinä olet hyvä, ja sinä olet turva ahdistuksen päivänä. Anna meidän tänään juosta sinun nimesi torniin, kun sydän pelkää, kun olosuhteet vyöryvät yli. Kiitos siitä, että tunnet meidät, vaikka emme aina ymmärrä itseämme. Pidä meidät omanasi tänäänkin. Jeesuksen Kristuksen, hyvän Paimenen, nimessä.

Aamen.