21. helmikuuta

Kiitoslaulu, joka kantaa

Psalmi 100 on lyhyt, vain viisi jaetta, silti se on kantanut Jumalan kansaa läpi vuosituhansien. Sen otsikko on yksinkertaisesti »kiitospsalmi». Laulu kutsuu kaiken maan riemuitsemaan Herran edessä, palvelemaan Häntä ilolla, tulemaan Hänen kasvojensa eteen riemulla. Viimeinen jae kantaa koko laulun perustelun: »Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.»

Pieni sana »sillä» on tärkeä. Se kertoo, miksi edellisten jakeiden riemu on perusteltua. Kiitos ei nouse tunnelmasta vaan totuudesta. Kun olosuhteet vaihtuvat, peruste ei vaihdu. Herra on hyvä, eikä Hänen hyvyytensä ole riippuvainen siitä, miten me tänään voimme.

Toistuva totuus

Tämä jae ei ole yksinäinen huuto. Se on osa kuoroa, joka kaikuu läpi Vanhan testamentin. Aina kun Israel kokoontui kiittämään, samat sanat nousivat uudelleen: »Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.» Näin lauloi Daavid 1. Aikakirjan 16:34, näin alkavat Psalmit 106, 107, 118 ja 136. Sama lause toistuu, koska sama totuus kestää.

Psalmi 136 vie toiston äärimmilleen. Kaksikymmentäkuusi kertaa peräkkäin kaikuu refrengi: »sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.» Luominen, pelastus, erämaa, kuninkaat, voitot, ravinto, kaikki kantavat saman vastauksen. Mikään muu seikka maailmankaikkeudessa ei kestä yhtä paljon toistoa kuin Jumalan armo. Sen syvyys ei kulu pohjaan.

Jeremia kuuli saman laulun raunioiden keskeltä. Hän profetoi, että tyhjentyneessä Juudassa kuullaan vielä »riemun ja ilon huuto, huuto yljälle ja huuto morsiamelle, niiden huuto, jotka sanovat: 'Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti'.» (Jer. 33:11) Sama lause palaa, koska sama Herra palauttaa kansansa.

Hyvä, armollinen, uskollinen

Jakeessa on kolme sanaa, jotka kertovat Jumalasta sen, mitä Hän kaikkein syvimmin on. Hyvä, armollinen, uskollinen. Hyvyys on Hänen luonteensa, armo on Hänen suhteensa syntiseen, uskollisuus on Hänen sitoutumisensa lupaukseensa.

Psalmi 86:5 avaa hyvyyden suunnan: »Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.» Hyvyys ei jää teoriaksi, se kantaa anteeksiantoa. Nahum lisää tähän turvallisuuden: »Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat.» (Nah. 1:7) Hyvyys ei ole vain kaukainen ominaisuus, se on suoja, jonka alle voi mennä.

Armon kesto kuvataan kahdella tavalla. Psalmi 36:5 katsoo ylöspäin: »Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.» Psalmi 103:17 katsoo ajassa eteenpäin: »Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät.» Korkeus ja kesto. Armo on niin korkea, ettei sitä mitata, niin pitkä, ettei se lopu.

Uskollisuus puolestaan kulkee polvesta polveen. Maria oivalsi tämän Magnificatissaan: »hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.» (Luuk. 1:50) Sukupolvet vaihtuvat, sama Herra pysyy. Isovanhempien Jumala on lasten Jumala, lasten Jumala on lastenlasten Jumala. Mikään aika ei vanhenna Hänen sanaansa.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Lepää siinä, mikä ei muutu. Maailma muuttuu nopeasti, sinä itse muutut, ympärilläsi olevat ihmiset muuttuvat. Herran hyvyys ei muutu. Hänen armonsa ei kulu loppuun sinun heikkoutesi kautta. Hänen uskollisuutensa ei väsy odottamaan. Saat tänään tulla Hänen eteensä sellaisena kuin olet, sillä Hänen luonteensa kestää sinun tilasi.

Kiitä, vaikka et tuntisi syytä. Israel lauloi tätä kiitosta sotaretkillä, paossa, raunioissa, juhlissa. Kiitos ei perustunut päivän tunnelmaan vaan Jumalan luonteeseen. Saat sinäkin tänään sanoa ääneen: Herra on hyvä. Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Lauseen totuus ei riipu sinun tunteistasi, se kantaa sinut tunteittesi yli.

Anna uskollisuuden kulkea eteenpäin. Polvesta polveen tarkoittaa, että se, mitä olet saanut, ei jää sinuun. Sinun lapsesi, lähimmäisesi, seurakuntasi nuoret katsovat sinua. He näkevät, luotatko Herran hyvyyteen vai ostautuvatko sanasi muiden Jumalaa vastaan. Anna heille perinnöksi sama kiitoslause, joka on kantanut Jumalan kansaa kolmetuhatta vuotta.

Herra, sinä olet hyvä. Sinun armosi pysyy iankaikkisesti, sinun uskollisuutesi polvesta polveen. Kiitos siitä, että saamme tänään levätä luonteesi varassa, kun oma sydämemme heilahtelee. Opeta meidät kiittämään sinua silloinkin, kun emme ymmärrä, ja vahvistamaan tämä totuus niille, jotka tulevat jälkeemme. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.