20. helmikuuta

Viimeinen ilta, viimeiset sanat

Jeesus puhuu nämä sanat opetuslapsilleen viimeisenä iltana ennen ristiä. He ovat juuri nousseet pöydästä, Juudas on lähtenyt yöhön, Getsemane odottaa. Tähän hetkeen, jolloin opetuslapset eivät vielä tiedä mitään siitä, mitä tuleva yö tuo, Jeesus jättää kuvan, johon koko heidän tuleva elämänsä asettuu: »Minä olen viinipuu, te olette oksat.»

Kuva ei ole sattumalta valittu. Viinipuu oli Vanhassa testamentissa Israelin tunnus, kansan kuva Jumalan istutuksena. Nyt Jeesus sanoo: minä olen tosi viinipuu. Hänestä alkaa uusi kansa, uusi liitto, uusi elämä. Oksat eivät elä omasta voimastaan, vaan rungosta tulevasta nesteestä.

Jakeen sydän on yhdessä sanassa, joka toistuu: pysyy. »Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää.» Pysyminen ei ole suoritus, se on asuminen. Oksa ei yritä pysyä viinipuussa, se on viinipuussa. Sen koko olemus on yhteydessä runkoon.

Ilman minua ette mitään

Jakeen loppu on yksi Raamatun selvimpiä lauseita: »sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.» Ei vähän, ei vajavaisesti, vaan ei mitään. Tämä on lause, jonka uskovan sydän joutuu kohtaamaan yhä uudelleen. Jeesus ei tarkoita, että ihminen ei voi tehdä mitään näkyvää ilman Häntä. Hän tarkoittaa, ettei mikään, mikä syntyy Hänen ulkopuolellaan, kanna iankaikkista hedelmää.

Jeesus itse eli tämän totuuden. Hän sanoi Johanneksen 5:19 mukaan: »Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän.» Jos Poika eli täydellisessä riippuvuudessa Isästä, kuinka me uskoisimme elävämme ilman Poikaa? Riippuvuus ei ole heikkoutta, se on hedelmällisyyden ehto.

Paavali tarttui tähän samaan totuuteen toisesta suunnasta: »Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.» (Fil. 4:13) Huomaa sana hänessä. Paavali ei sano voivansa kaiken, hän sanoo voivansa kaiken Kristuksessa. Voima ei ole hänen omansa, se virtaa rungosta oksaan.

Hedelmä, joka pysyy

Mitä hedelmä sitten on? Jeesus ei jätä tätä auki. Saman luvun jakeessa 16 Hän sanoo: »Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi.» Hedelmä, joka pysyy, on hedelmää, joka ei kuihdu ihmisten katseiden mukana.

Paavali avaa Galatalaiskirjeessä 5:22, mistä hedelmä koostuu: »Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.» Tämä ei ole luettelo hyveistä, joita uskova kasvattaa itsessään. Se on Hengen työn kuvaus oksassa, joka pysyy rungossa. Rakkaus ei ole oksan omaa, se on viinipuun mehua.

Sananlaskut 11:30 lisää tähän vielä yhden ulottuvuuden: »Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.» Hedelmä ei pysähdy oksaan, se ravitsee muita. Se, joka pysyy Kristuksessa, alkaa kantaa elämää ympärilleen, joskus tietämättään. Hedelmä on aina toisia varten, ei oksan omaa kunniaa varten.

Luukkaan 13:6 vertaus muistuttaa toisesta suunnasta. Viikunapuusta etsittiin hedelmää, sitä ei löytynyt. Lehdet kasvoivat, oksat olivat näkyvissä, hedelmää ei vain ollut. Jeesus varoittaa, että uskonnollinen muoto ilman elävää yhteyttä Häneen jää lehdiksi ilman hedelmää. Pysyminen on hedelmän ainoa lähde.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Ensimmäinen on yhteyden ensisijaisuus. Jeesus ei sano: tehkää enemmän, vaan: pysykää minussa. Hedelmä ei ole suorituksen palkka, se on yhteyden seuraus. Älä kysy aamulla ensiksi, mitä minun pitää tänään tehdä Jumalalle. Kysy, missä saan tänään pysyä Hänessä. Tekeminen seuraa sieltä luonnollisesti, kuten oksasta kasvaa hedelmä ilman ponnistusta.

Toinen on omasta voimasta luopuminen. Lause »ilman minua te ette voi mitään tehdä» on vapauttava silloin, kun se otetaan vastaan. Sinun ei tarvitse synnyttää hedelmää itsestäsi, sinun ei tarvitse puristaa rakkautta tyhjästä sydämestä. Riittää, että pysyt rungossa. Hengen hedelmä kasvaa silloin, kun ihminen lakkaa yrittämästä kasvattaa sitä itse.

Kolmas on kärsivällisyys hedelmän suhteen. Oksa ei kanna hedelmää saman päivänä, jolloin se on liittynyt runkoon. Hedelmä kypsyy ajassa, kausien läpi, myös karsinnan jälkeen. Älä mittaa elämääsi sen mukaan, kuinka paljon näkyvää hedelmää tänään näet. Pysy. Runko tekee työnsä, viinitarhuri tietää aikansa.

Herra Jeesus, sinä olet tosi viinipuu, minä olen oksa. Opeta minua pysymään sinussa silloinkin, kun haluan ponnistella omin voimin. Kanna minussa sitä hedelmää, jonka sinä haluat kantaa, omasta sydämestäni ei nouse mitään, mikä kestäisi. Anna minun levätä sinussa tänään, että sinun elämäsi virtaisi minun kauttani toisille. Sinun nimessäsi.

Aamen.