11. helmikuuta

Isän ääni keskellä elämää

Psalmi 32 on Daavidin laulu siitä, mitä tapahtuu, kun syntinen ihminen löytää armon. Psalmin alkupuoli kertoo raskaasta vaikenemisesta, jossa salattu synti kalvoi luita yötä päivää. Sitten tulee tunnustus, sitten armo, sitten ilo. Juuri tähän kohtaan, vapautuneen ihmisen elämään, asettuu päivän jae: »Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee.»

Jae ei ole kutsu kaukaiselta neuvonantajalta. Se on Isän puhetta lapselleen, jonka Hän on juuri sylissään ottanut vastaan. Anteeksisaanut ihminen ei jää tyhjään tilaan. Hänen elämäänsä alkaa virrata uusi sana: minä opetan sinua. Armo ei pääty syntien anteeksiantamiseen. Se jatkuu opetuksena, tiennäyttäjänä, päivittäisenä neuvona.

Tie, joka osoitetaan

Jakeen ensimmäinen lupaus on tien osoittaminen. Ihminen joutuu päivittäin valitsemaan. Tehdäkö näin vai noin, sanoa vai vaieta, lähteä vai jäädä. Daavidin laulun keskeltä nousee vastaus, joka ei lepää ihmisen omassa viisaudessa. Sananlaskut 3:5 toistaa saman: »Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.» Heti perään tulee lupaus: »Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.» (Sananl. 3:6)

Tien osoittaminen ei tarkoita, että Herra antaa koko kartan kerralla. Hän osoittaa askeleen, sitten seuraavan. Psalmissa 25 tämä avautuu hellästi: »Hyvä ja vakaa on Herra; sentähden hän neuvoo syntiset tielle.» (Ps. 25:8) Sama psalmi jatkaa: »Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.» (Ps. 25:10) Herran tie ei ole vain oikea, se on armollinen.

Silmä, joka vartioitsee

Jakeen lopussa on kuva, joka kantaa koko opetuksen sydäntä: »minun silmäni sinua vartioitsee.» Tämä ei ole valvovan tuomarin katse, vaan paimenen silmä, joka pitää lampaastaan huolen. Psalmi 33:18 vahvistaa saman: »Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa.»

Vartioiva silmä on rakkauden silmä. Se ei etsi virhettä rankaistakseen, vaan tuntee tien ja varjelee vaeltajaa. Jesaja maalaa tästä paimenuudesta yhden Vanhan testamentin lempeimmistä kuvista: »Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille.» (Jes. 49:10) Sama silmä, joka opettaa, myös ravitsee.

Hiljainen ja nöyrä sydämeltä

Vanhan liiton psalminkirjoittaja kuuli Isän äänen sanovan minä opetan sinua. Uudessa liitossa tämä ääni sai kasvot. Jeesus sanoi: »Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.» (Matt. 11:29) Opetuslapseus ei ole tiedon keräämistä, vaan ikeeseen astumista yhdessä Hänen kanssaan, joka tien tuntee.

Tämä opetus on kalliimpaa kuin maailman aarteet. Viisauden suu Sananlaskuissa kutsuu: »Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.» (Sananl. 8:10) Sama luku jatkaa: »parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.» (Sananl. 8:11) Herran neuvo on aarre, jota mikään hinta ei vastaa.

Kuulevan lapsen sydän

Opetus edellyttää kuulijaa. Sananlaskujen kirja palaa aina uudestaan samaan kutsuun: »Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni.» (Sananl. 3:1) Daavid lauloi samasta sydämestä: »Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.» (Ps. 34:11) Sananlaskujen 4:1 kutsuu jatkamaan tätä kuulemista: »Kuulkaa, lapset, isän kuritusta ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.»

Lapsen asema on opetuksen avain. Lapsi ei tiedä etukäteen, mitä isä aikoo sanoa. Hän kuuntelee, sillä luottaa. Tämä on se sydän, johon Herran neuvo asettuu. Kovettunut sydän kuulee sanat, lapsen sydän kuulee Isän.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Älä etsi karttaa, etsi paimenta. Herra ei lupaa näyttää koko elämäsi suunnitelmaa kerralla. Hän lupaa kulkea kanssasi ja osoittaa tien askel askeleelta. Tämän päivän askel on saatavilla tänään. Huominen avataan huomenna. Pyydä Häntä näyttämään se kohta, jossa nyt seisot, älä se, jonne et ole vielä saapunut.

Luota silmään, joka sinua vartioitsee. Sinun ei tarvitse pelätä eksyväsi niin, ettei Hän näkisi. Hänen silmänsä on jo sinun yläpuolellasi, ei tuomitsemassa vaan varjelemassa. Vaikka askel olisi epävarma, paimen tuntee laumansa. Hän hakee, kun hairahdat, Hän johdattaa, kun olet harhassa.

Astu Hänen ikeeseensä. Opetus ei ole etäopiskelua, se on yhteistä vaellusta. Jeesus kutsuu sinut viereensä, hiljaisen ja nöyrän Mestarin rinnalle. Tässä ikeessä on lepo, ei rasitus. Tämä on tie, jota Isä on luvannut sinulle tänäänkin osoittaa.

Herra, kiitos siitä, että et jätä minua yksin valitsemaan teitäni. Opeta minua tänään, osoita minulle se askel, jonka tahdot minun ottavan. Anna sydämeni olla kuuleva lapsen sydän, joka luottaa Isäänsä. Pidä silmäsi yllämme, varjele meidät tielläsi. Jeesuksen Kristuksen, hyvän Paimenen, nimessä.

Aamen.