4. helmikuuta

Pyyntö palautumisesta

Psalmi 51 on Daavidin katumusrukous. Hän oli langennut raskaaseen syntiin Batseban kanssa, profeetta Naatan oli paljastanut hänen tekonsa, hänen sydämensä oli murskattu omien tekojensa edessä. Tästä syvyydestä nousee yksi Vanhan testamentin koskettavimmista rukouksista, jossa Daavid ei pyydä asemaa, ei voittoa, ei terveyttä. Hän pyytää sydämensä puhdistamista.

Rukouksen keskellä kuuluu päivän jae: »Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.» Sana jälleen kantaa koko jakeen painon. Daavid oli tuntenut tämän ilon ennen, hän tiesi mitä oli menettänyt. Synti ei vienyt häneltä pelastusta itseään, se vei pelastuksen ilon. Hän pyytää sitä takaisin.

Autuutesi ilo

Daavid ei pyydä omaa iloa. Hän pyytää Jumalan autuuden iloa, sitä riemua joka kumpuaa pelastetuksi tulemisesta. Tämä on toisenlainen ilo kuin se, jota maailma tarjoaa. Maria lauloi saman ilon Magnificatissaan: »minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani.» (Luuk. 1:47) Riemu ei kohdistu olosuhteisiin vaan Vapahtajaan itseensä.

Jesaja kuvaa samaa iloa morsiamen kuvalla: »Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan.» (Jes. 61:10) Pelastuksen ilo ei perustu siihen, mitä ihminen on itse tehnyt, vaan siihen, mihin hänet on puettu. Vanhurskauden viitta on Kristuksen oma, lahjaksi annettu.

Daavid tunsi tämän jo Vanhan liiton aikana. Psalmissa 35:9 hän huudahtaa: »Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustansa.» Sielun ilo ei riipu siitä, mitä silmä näkee. Se riippuu siitä, kenen apuun sielu turvaa. Sama lupaus kantaa läpi Jeremian profetian: »minun kansani ravitaan minun hyvyydelläni, sanoo Herra.» (Jer. 31:14)

Tue minua alttiuden hengellä

Jakeen toinen puolisko avaa pyynnön toisen puolen. Heprean sana, joka käännetään alttius, tarkoittaa vapaaehtoista, halukasta, valmista sydäntä. Daavid ei pyydä pakotettua kuuliaisuutta. Hän pyytää sydäntä, joka kulkee Jumalan tahdon mukaan ilolla, ei vastentahtoisesti.

Paavali kirjoittaa samasta vapauden hengestä: »Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.» (2. Kor. 3:17) Alttius ei ole orjuutta lain alla, se on vapautta Hengessä. Hengen tuoma kuuliaisuus kumpuaa sisältäpäin, ei ulkoa pakotettuna. Tämä ilo ja tämä alttius liittyvät toisiinsa erottamattomasti.

Tuki, jota Daavid pyytää, ei ole hänen oma voimansa. Jesaja välitti saman lupauksen ahdistetulle kansalle: »Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.» (Jes. 41:10) Tuki tulee Hänen kädestään, ei meidän pidosta.

Psalmin 119 kirjoittaja rukoilee samoin sanoin: »Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään. Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.» (Ps. 119:116-117) Toivo ei joudu häpeään, sen perustana on Hänen lupauksensa. Sama kirjoittaja jatkaa rukoustaan: »Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.» (Ps. 119:133)

Juudaksen kirje vahvistaa saman uuden liiton seurakunnalle: »Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen.» (Juud. 1:24) Varjeleminen lankeamasta kuuluu Hänelle. Riemu kirkkauden edessä kuuluu Hänen lapsilleen. Tämä on alttiuden hengen päämäärä.

Mitä tämä puhuu meille tänään

Pyydä rohkeasti iloa takaisin. Synti vie ilon, katumus avaa tien sen palauttamiselle. Daavid ei jäänyt suremaan menetettyä, hän pyysi sitä takaisin Sieltä, joka oli sen alunperin antanut. Sama tie on auki tänäänkin. Pelastuksen ilo ei ole pysyvästi menetetty, se odottaa palautusta Hänen luonaan, joka on uskollinen anteeksiantamaan.

Anna alttiuden hengen kasvaa sinussa. Kuuliaisuus, joka tehdään pakosta, kuluttaa sydäntä. Kuuliaisuus, joka kumpuaa halusta, kantaa sitä. Pyydä Pyhältä Hengeltä halukasta sydäntä, joka kulkee Jumalan teitä ilolla. Vapaus Hengessä ei ole vapautta tehdä mitä tahansa, se on vapautta tehdä se, mihin Hän on sinut luonut.

Herra, anna minulle jälleen autuutesi ilo. Sinä tiedät minne se on kadonnut, sinä tiedät miten se palautuu. Tue minua alttiuden hengellä, jotta voisin kulkea teilläsi ilolla, en pakon alla. Vahvista askeleeni sanallasi, varjele minua lankeamasta. Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajani, nimessä.

Aamen.