Mitä kotihoidon tuella saadaan

Laskelma kertoo, mitä tuki maksaa. Se ei kerro, mitä tuella saadaan.

Aamu alkaa samalla tavalla tuhansissa kodeissa. Puuro jäähtyy pöydällä, pieni käsi hakee isompaa kättä ja päivän ensimmäinen itku tyyntyy sylissä. Kukaan ei kirjaa tätä. Kukaan ei laske sille hintaa. Silti se on työtä, jota joku muu tekisi palkkaa vastaan, jos sitä ei tehtäisi kotona.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7.10.2026 virkapuheenvuoron, jossa kotihoidon tuen poisto on yksi keino lisätä työllisyyttä. Ministeriön arvio on lyhyt: "Kotihoidon tuen poistamisen tai olennaisen lyhentämisen vaikutukseksi voidaan alustavasti arvioida noin 10 000 työllistä." Virkapuheenvuoro ei ole hallituksen päätös eikä lakiesitys. Se kertoo kuitenkin, mihin suuntaan ajatellaan.

Kysymys, jota laskelma ei kysy

Kotihoidon tuen hoitoraha on 377,68 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatus maksaa alle 3-vuotiasta lasta kohden hallituksen esityksen mukaan keskimäärin 21 153 euroa vuodessa, noin 1 760 euroa kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan tuen lakkauttaminen pienentäisi tuen menoja 164 miljoonaa euroa vuodessa ja varhaiskasvatuksen kustannukset nousisivat samaan aikaan.

Laskelma kertoo, mitä tuki maksaa. Se ei kerro, mitä tuella saadaan. Tuella saadaan lapsen ensimmäiset vuodet kotona, vanhemman läsnäolo, oma rytmi ja aikuinen, joka tuntee juuri tämän lapsen. Kaikki tämä on olemassa, vaikka mikään mittari ei näytä sitä.

Talousjärjestö OECD on suositellut Suomelle kotihoidon tuesta luopumista. Sen omassa vuoden 2020 maaraportissa todetaan kuitenkin, että tuen pienentäminen ei paranna julkista taloutta. Raportin mukaan säästö ja lisääntyvät verotulot kuluisivat varhaiskasvatuksen ja työttömyysturvan kustannuksiin. Suositus ei myöskään velvoita. YK:n naisten syrjintäkomitean suositukset Suomelle vuosilta 2014 ja 2022 eivät mainitse kotihoidon tukea lainkaan.

Työ, joka ei näy

Tilastokeskus laski vuosikymmenten ajan kotitalouksien tuottaman työn arvon. Siihen kuuluivat ruoanlaitto, siivous, pyykki, korjaukset ja lasten ja aikuisten hoiva. Viimeisen laskelman mukaan kotitaloustuotannon arvo oli 76,5 miljardia euroa vuonna 2022. Bruttokansantuote oli samana vuonna 266,1 miljardia euroa. Kotona tehty työ vastasi siis 19,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiemmissa laskelmissa osuus oli ollut 33–35 prosenttia. Pelkän hoivan arvo oli 6,8 miljardia euroa vuonna 2018.

Tilasto lakkautettiin. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto päättyi 31.12.2024 ja peruste oli yksi: "Tilastotuotannon lakkautuspäätös liittyy valtionhallinnon säästöihin, joiden seurauksena Tilastokeskuksen budjetti supistuu." Kaikkien Tilastokeskuksen tuotantomuutosten yhteinen säästö oli lausuntopyynnön muistion mukaan noin 400 000 euroa vuodessa. Muistion mukaan tuotantoa karsittiin "niiltä osin kuin se ylittää lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaatimukset". Kotityön arvo ei ollut laissa määrätty.

Samassa päätöksessä lakkautettiin kolme muuta tilastoa. Kaksi niistä kuvasi vapaa-aikaa ja joukkoviestintää. Kotityön arvo ei kuulu samaan joukkoon. Tilastokeskus itse luokitteli sen kansantalouden tilastoksi. Kodin ja lasten hoitaminen ei ole vapaa-aikaa eikä kotona laiskottelua. Se on täyspäiväistä ja tuottavaa työtä, jonka arvo on laskettu miljardeina euroina. Työn kuormittavuus on tuttu jokaiselle, joka on sitä tehnyt. Sen rinnastaminen vapaa-ajan viettoon on mahdollista vain työtä tuntemattomalle.

Talouden mittareita arvioinut kansainvälinen komissio suositteli vuonna 2009 juuri päinvastaista. Sen viidennen suosituksen mukaan tulon mittaaminen on laajennettava markkinoiden ulkopuoliseen toimintaan. Perustelu on yksinkertainen. Palvelu, jonka perheenjäsen ennen teki toiselle, ostetaan nyt markkinoilta. Komission sanoin muutos "may give a false impression of a change in living standards, while it merely reflects a shift from non-market to market provision of services". Kansantalouden luvut kasvavat, vaikka mitään uutta ei synny. Työ vain vaihtaa paikkaa ja tekijää. Komissio vaati siksi "comprehensive and periodic accounts of household activity", kattavaa ja säännöllistä kotitalouksien tilinpitoa kansantalouden tilinpidon rinnalle. Sen omassa laskelmassa kotituotanto vastasi Suomessa noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sama ajatus kulkee kansainvälisissä asiakirjoissa vuosikymmenten läpi. Naisten neljännen maailmankonferenssin toimintaohjelma kehotti Pekingissä vuonna 1995 kehittämään menetelmiä palkattoman työn arvon laskemiseen. Esimerkkeinä mainittiin omaisten hoiva ja ruoanlaitto. Arvo oli määrä esittää satelliittitileillä kansantalouden tilinpidon rinnalla. YK:n kestävän kehityksen tavoite 5.4 on lyhyt: "Recognize and value unpaid care and domestic work", palkaton hoiva- ja kotityö on tunnustettava ja sitä on arvostettava. Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2022 päätöslauselman hoivasta. Sen pohjana olleessa mietinnössä parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita mittaamaan ja arvottamaan hoivan yhteiskunnallisen ja taloudellisen panoksen, "in particular unpaid care, housework and domestic work", erityisesti palkattoman hoivan ja kotityön.

YK:n kansantalouden tilinpidon uusi standardi vuodelta 2025 kehottaa maita laatimaan laajennetut tilit palkattomasta kotityöstä, koska ne antavat tärkeää tietoa hyvinvoinnista. Suomi lopetti oman laskelmansa edellisenä vuonna.

Luku, jota ei lasketa, ei voi puolustaa mitään. Kotona tehdyn hoivan arvo näkyi tilastossa miljardeina. Ilman tilastoa keskustelussa näkyy enää tuen hinta.

Kymmenentuhatta naista ja 53 900 työpaikkaa

Ministeriön arvio olettaa, että kotoa lähtevälle vanhemmalle on työtä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli elokuussa 2026 työttömiä 262 000. Julkisessa työnvälityksessä oli avoinna 53 900 työpaikkaa, 1 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 3-vuotiaiden lasten äitien työttömyysaste nousi 5,3 prosentista 7,8 prosenttiin vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Työ- ja elinkeinoministeriö on huomauttanut hallituksen aiemmista työllisyyslaskelmista, että suhdanne ratkaisee: "matalasuhdanteessa, tarjonnan lisääminen kasvattaa myös työttömyyttä, mutta korkeasuhdanteessa työllisyyttä". Kotoa lähtevä äiti ei siis välttämättä siirry työhön. Hän voi siirtyä työttömäksi työnhakijaksi ja lapsi varhaiskasvatukseen. Silloin julkinen talous maksaa sekä varhaiskasvatuksen että työttömyysturvan.

Mitä pieni lapsi kokee

Pienen lapsen arki ei näy työllisyysasteessa. Se näkyy hänen kehossaan. Vermeerin ja van IJzendoornin meta-analyysin mukaan stressihormoni kortisoli on päiväkodissa lapsilla korkeampi kuin kotona ja ero on selvin alle 36 kuukauden ikäisillä. Yhdessä tutkimuksessa 15 kuukauden ikäisten kortisoli nousi päiväkotiin totuttelun aikana 75–100 prosenttia kotitasoa korkeammaksi. Toisen meta-analyysin mukaan vaikutus oli suuri huonolaatuisessa hoidossa ja lähes olematon hyvälaatuisessa.

Laaja yhdysvaltalainen NICHD-tutkimus seurasi yli tuhatta lasta. Päivähoito ei sinänsä heikentänyt kiintymyssuhteen turvallisuutta. Turvallisuus heikkeni silloin, kun äidin vähäinen herkkyys yhdistyi huonolaatuiseen, runsaaseen tai usein vaihtuvaan hoitoon. Suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan pidempi kotihoito 1–2-vuotiaana heikensi neuvolan arviota 4–5-vuotiaana, mutta kouluarvosanoihin vaikutusta ei löytynyt.

Tutkimus ei siis anna yhtä vastausta. Se antaa ehdon. Hoidon laatu, lapsen ikä ja aikuisen herkkyys ratkaisevat. Ehto on sama, jonka jokainen vanhempi tuntee ilman tutkimustakin: pieni lapsi tarvitsee aikuisen, joka pysyy.

Tasa-arvo, jota mitataan työllisyysasteella

Kotihoidon tuen saajista 8 prosenttia oli miehiä vuonna 2025. Tasa-arvoperuste on siksi helppo ymmärtää. Pitkä poissaolo työelämästä vaikuttaa äitien palkkaan, uraan ja eläkkeeseen. OECD perustelee suositustaan juuri tällä ja Suomen palkkaero naisten ja miesten välillä on sen mukaan OECD-maiden suurimpia.

Tasa-arvo voidaan kuitenkin mitata monella tavalla. Työllisyysaste mittaa sitä, kuinka moni on palkkatyössä. Se ei mittaa sitä, kuka tekee työn, josta ei makseta. Kelan ja THL:n perhevapaakyselyssä yhdeksän kymmenestä äidistä ja kolme neljästä isästä oli täysin eri mieltä tuen lakkauttamisesta. Suurin osa vanhemmista haluaa tuen säilyvän.

Hyötyjä on helppo nimetä. Julkinen talous saa verotuloja ja työnantaja työvoimaa. Hinnan voi maksaa pieni lapsi, jos hoito ei ole hyvää. Sen voi maksaa myös vanhempi, joka olisi halunnut hoitaa lastaan itse. Valinta siirtyy perheeltä mittarille.

Kaikkea ei voi laskea rahassa

Sananlaskujen kirjan viimeinen luku kuvaa kodin hoitajaa, jonka työ kantaa koko perhettä. "Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö." (Sananl. 31:27) Teksti ei pidä kodin työtä vähäisempänä kuin kauppaa tai peltoa. Se nimeää kodin hoitajan samoilla sanoilla kuin minkä tahansa arvokkaan työn tekijän.

Luvun viimeinen jae vaatii julkista tunnustusta: "Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt." (Sananl. 31:31) Kaupungin portti oli paikka, jossa asiat ratkaistiin ja kirjattiin. Siellä istuivat vanhimmat ja siellä tehtiin päätökset. Kodin työ kuului sinne, missä yhteisö katsoi itseään.

Tilasto on nykyajan portti. Se, mikä kirjataan, otetaan huomioon päätöksissä. Se, mitä ei kirjata, jää pois. Jeesus sanoi saman sydämen kielellä: "Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne." (Luuk. 12:34) Yhteiskunta, joka lakkaa laskemasta kotona tehtyä työtä, kertoo samalla, missä sen aarre on.

Rahassa ei kuitenkaan voi laskea kaikkea. Lapsen turvallisuuden tunnetta ei voi laskea euroina. Iltasatua ei voi laskea. Sitä aikuista, joka tietää ilman sanoja, miksi lapsi itkee, ei voi korvata millään luvulla. Kotityön tilasto ei koskaan mitannut tätä. Se mittasi vain sen, mitä työ olisi maksanut, jos sen olisi tehnyt joku muu. Arvokkain osa jäi aina mittarin ulkopuolelle.

Armollinen katse

Kotihoidon tuesta käydyssä keskustelussa on helppo asettua puolelle. Toinen puoli puhuu naisten urasta ja toinen lapsen edusta. Kumpikin on totta. Työssä käyvä äiti ei ole huonompi äiti ja kotona oleva äiti ei ole menetetty työpanos. Kumpikin tekee arvokasta työtä.

Kysymys ei ole siitä, kumpi valinta on oikea. Kysymys on siitä, kuka saa valita. Tuki on yksi harvoista keinoista, jotka antavat perheelle mahdollisuuden päättää itse lapsen ensimmäisistä vuosista. Laskelma, joka näkee vain tuen hinnan, ei näe sitä, mitä tuella saadaan.

Aamu alkaa huomennakin samalla tavalla tuhansissa kodeissa. Puuro jäähtyy, pieni käsi hakee isompaa kättä ja joku tekee työtä, jota kukaan ei laske. Se työ on olemassa, vaikka tilasto ei enää näe sitä.

Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

— Sananl. 31:31